Tämän illan perusteella Kalpan vahvuus on lähinnä Ilveksen heikot ja helposti luettavat syötöt. Kyllä nuo kaksi kertaa voitetaan, kun omasta pelistä karsitaan pahimmat virheet.

Ponsse.

Lauottiin sitten viivasta ja oho, kaksi maalia. Pitäisikö jatkaa näin?

On kyllä joitain niin koomisia suorituksia, että onko siellä koko joukkue kuumeessa?

Tässä on jotain niin tuttua vaikka kymmenen vuoden takaa niiltä synkiltä vuosilta, kun joukkue oli tasapaksu eikä ollut rahaa hyviin maalintekijöihin. Nyt joukkue on hyvä, mutta edelleen tasapaksu, eikä niitä ratkaisijoita löydy vieläkään.

Neljä erää ilman maaleja kertoo kyllä mistä näiden pelien voittaminen kannattaa aloittaa.

Otteista näkee, ettei maalia uskalleta tehdä.

Maalinteon vaikeus, se jatkuu.

Ja näin. Haaralan nimeä kuulemma enää vain kuiskitaan Wienin kaduilla. Eiköhän joku Chelseakin mahdu miehen takataskuun.

Timo Koskelan täysin tarpeettomista lasunnoista ilmenevä ylimielinen asenne on itselle isoin ongelma Koskelan suhteen. Kaksi vuotta sitten retosteltiin ennen pleijareita Greg Moron hankkimisen jälkeen, kuinka tankki on nyt täynnä, mutta oltiin hiljaa kun välierissä tiputtiin Pelicanssille. Nyt...

Mikään ei ole muuttunut. Edelleen kolme voittoa on ottamatta, ja nyt ne on otettava. Kalpa sai yhden maalin, siksi kirjoitin, ettei me heidän hyvyydrn vuoksi olla hävitty. Nyt ei saa pelaajat eikä kukaan muukaan vaipua tappiomielialaan.

Ilveksen ei pidä voittaa Kalpaa, vaan maalinteon käsittämätön vaikeus.

Kolmas vuosi peräkkäin, kun ollaan kompastumassa maalinteon vaikeuteen. Ei näillä pelaajilla pitäisi olla väliä onko vastustaja tehnyt yhden vai kaksi.

Ja tässä kohtaa hyvästellään viime kevät ja painetaan voitot kotiin.

Voisiko joukkueen henkinen taakka kevetä, jos Ratisen jättää pois? Helvetti miten turhaa sekoilua.