Kärppien mennyt kausi oli todellinen tuskien taival, joka Oulussa mieluusti halutaan mahdollisimman pian unohtaa. Oululaisten kohtalo pudotuspelipaikan suhteen ratkesi runkosarjan päätöskierroksella, jossa HIFK loppuhetkien osumalla päätti Kärppien kauden runkosarjaan. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten Kärppien nousun (2000-2001), kun joukkuetta ei nähty pudotuspeleissä. Kaudella jolla pudotuspelijoukkueiden määrää kasvatettiin kahdella. Ville Mäntymaa sai väistyä kauden lopulla aivan liian myöhään, eikä Mäntymaan korvannut Petri Matikainen ehtinyt viiden ottelun pätkäpestillään pelastamaan seuraa täydeltä katastrofilta.

Matikaisen matka jatkui Oulusta Jyväskylään ja tulevalla kaudella käskyjä penkin takana jakaa tuore Suomen mestari Petri Karjalainen. Oululaissyntyinen Karjalainen aloitti valmennusuran Sveitsin Davosissa ja Suomessa ensimmäinen valmennuspesti oli kotikaupunki Oulussa, jossa toimi Kärppien apuvalmentajana kausilla 2008-2011. Viimeisimmällä kaudella toimi lisäksi Kärppien A-junioreiden päävalmentajana. Kaksi edellistä kautta meni KalPan päävalmentajana, jossa saldona nelossija ja mainittu Suomen mestaruus viime keväältä.

Maalivahdit

Kun molemmat maalivahdit ottavat kiekkoja kiinni vain reilun 88%:n varmuudella ja omiin menee kauden aikana lähes 200 maalia, niin jotain on silloin tehtävä. Siihen reagoidaan kauden parhaaksi maalivahdiksi valitulla Niklas Rubinilla, joka ihastutti Porissa kolmen kauden ajan. Liigauralla runkosarjassa 121 pelattua ottelua, päästettyjen maalien keskiarvo 2,15 ja torjuntaprosentti 91,80%. Viime kaudella loukkaantui kauden avausottelussa, joka johti kolmen kuukauden poissaoloon. Palasi kuitenkin totutun vahvana pelaten hienon kauden. Pudotuspeleissä oli väkevässä lyönnissä, vaikka joukkueen kausi puolivälieriin katkesikin. 10 ottelun torjuntaprosentti 93,12% ja puolivälierissä piti kahdessa ottelussa perättäin maalinsa puhtaana Ässien kauden ollessa katkolla.

Maalivahtitandemin täydentää Kärppien oma kasvatti Visa Vedenpää, jonka viime kausi meni lähestulkoon täysin ohi loukkaantumisen vuoksi. Edellisen kauden tavoin lähetettiin Mestiksen Hermekseen lainalle, jossa kausi jäi ainoastaan neljän ottelun mittaiseksi. Kausi 2023-2024 alkoi Kärppien U20-joukkueessa, josta matka tosiaan jatkui loppukaudeksi Kokkolaan. 15 runkosarjaottelua vajaalla 90 torjuntaprosentilla, mutta pudotuspeleissä kykeni kohentamaan otteitaan ja puolivälierissä torjui Jokerit kesälomalle. Kuudenneksi runkosarjassa sijoittunut Hermes taisteli välierissä seiskapeliin asti IPK:ta vastaan, jossa joutui taipumaan tulevalle mestarille. Vedenpää on pari viime kautta kuulunut alle 20-vuotiaiden maajoukkuerinkiin, muttei MM-kisoihin ole tullut valituksi.

Viime kauden aloittanut kaksikko Tomi Karhunen - Niclas Westerholm sai lähteä. Kumpikin on vielä vailla uutta pelipaikkaa. Loppukauden italialainen hätäapu Damian Clara, joka muutamasta räikeästä virheestään huolimatta toi ryhdin oululaisten maalipuiden väliin, palaa takaisin Ruotsiin.

Puolustus

Puolustusta vahvistettiin kaksi edellistä kautta Tshekissä tehoilleella Jiri Tichacekilla. Viime kaudella teki Tshekki-legenda Jaromir Jagrin omistamassa Kladnossa 50 ottelussa 31 tehopistettä (12+19), kun edellisellä kaudella tykitteli takalinjoilla peräti 43 pistettä (13+30). Edelleenkin kiekkoiluaan jatkava Jagr lisäksi pelasi joukkueessa. Tichacek valittiin myös kevään MM-joukkueeseen, jossa keräsi yhden syöttömerkinnän kahdeksaan otteluun. 175 senttisen, hyökkäysorientoituneen puolustajan kysymysmerkki on puolustuspelaamisen riittävyys.

Muutaman vuoden lonkkavaivoista johtuen pelaamatta ollut Markus Nutivaara tekee paluun kiekkokaukaloihin ja Oulun Kärppiin. Viimeksi Nutivaara on nähty jäällä kilpailullisissa otteluissa kaudella 2021-2022, jolloin pelasi yhden ottelun Floridassa. Edeltävällä sesongilla pelasi 35 ottelua. Urallaan 275 NHL-ottelua pelannut Nutivaara on nähty edellisen kerran Suomessa kaudella 2015-2016, jolloin edusti juurikin oululaisseuraa.

Karjalaisen mukana Kuopiosta tulee soturimainen Tuomas Salmela, joka kesken kauden siirtyi Ässistä KalPaan ja tämä siirto toi lopulta ansioluetteloon "Suomen mestari"-merkinnän. Ei loista kiekollisena, mutta yhtäkään tilannetta ei jätä kesken eikä mustelmia kaihda. Jukureista oululaisten haaviin tarttui Kasper Soini.

Kesäkuun lopulla Kärpät teki ison jatkosopimuksen, kun ruotsalaisen Marcus Björkin vuoden jatko julkaistiin. Björk osoitti 32 ottelussaan olevansa kovan tason tekijä liigatasolle. Kaudella 2022-2023 33 ottelua NHL:ssa pelannut summasi viime kauden peleissään 21 tehopistettä (4+17). Vahvoja ehdokkaita puolustajien pistepörssin voittajaksi.

Konkaripuolustaja Atte Ohtamaata viime kausi itselleen rakkaassa seurassa jäi sen verran kaivelemaan, että ura jatkuu ainakin vielä yhden kauden verran. Kauden 58 otteluissa syntyi 10 pistettä (1+9). Plus/miinus lukemansa urallaan pitkälti plussalle saaneen puolustajan tehotilasto oli karu -17, joten henkilökohtaisellakin tasolla näytönhaluja varmasti on. Kärppä-kasvatti Arttu Paaso on jo neljän kauden ajan kuulunut puolustuksen vakiokalustoon. Alla uran tehokkain kausi tehtyään 60 ottelussa 13 pistettä (4+9). Vaikkei koolla (176/77) ole pilattu niin pärjää myös puolustuspäässä. Teholukema +6 oli puolustajista paras ja joukkueen kolmanneksi korkein.

Kolme kautta Kärpissä pelannut Tommi Kivistö, Tshekkiin palaava Dominik Masin ja viime kaudella takaisin Kärppien paitaan palannut Ville Pokka lukeutuvat lähtijälistaan.

Hyökkäys

Viime kauden neljästä parhaasta pistemiehestä kolme vaihtaa maisemaa. 62 pistettä tehnyt, pistepörssissä toiseksi sijoittunut Michal Kovarcik palaa kotimaahansa Trineciin, josta muutama vuosi sitten siirtyi Liigaan ja Jukureihin. 228 liigaottelussaan 101 maalia viimeistellyt kanadalainen Reid Gardiner puolestaan jatkaa uraansa Ruotsin Växjössä. Ruotsiin matkaa myös kahteen edelliseen kauteen runkosarjassa yhteensä 100 tehopistettä kirjauttanut Teemu Turunen, joka käytti ulkomaan optionsa. 17 maalin Austin Rueschhoff lähti ICEHL-liigaan. Marko Anttila ripusti hokkarit naulaan ja löysi nopeasti töitä Ilveksen mediatiimistä, jossa tulevalla kaudella tuntee asiaa.

Tulivoimaa lähti siis hyökkäyksestä, mutta on sitä tullut ovesta sisäänpäinkin. Kevään Suomen mestaria on valmennuksen ja puolustuksen lisäksi myös hyökkäykseen, kun hyökkäysarsenaali vahvistuu tshekkiläisellä Matyas Kantnerilla. Tshekkihyökkääjällä on alla erinomainen 30 maalin ja 53 tehopisteen kausi. Edeltävällä kaudella reilu 190 senttinen hyökkääjä latoi KalPa-paidassa 23 maalia. Kasvattajaseuraansa paluun tekee MM-debyyttinsä viime keväänä tehnyt Eemil Erholtz. Siirtyi aikanaan Kärppien junioreista Sportiin, jossa vielä suuria mainetekoja ei tapahtunut, mutta Ässissä löi itsensä liigayleisön tietoisuuteen. Viime kausi oli tähän asti uran paras tehtailuaan 56 ottelussa 39 pistettä (16+23).

Paluumuuttajiin lukeutuu myös Aku Räty, joka kaksi edellistä kautta vietti Pohjois-Amerikassa. Lähti muutama vuosi takaperin Oulusta suuremman roolin perässä Tampereelle ja Ilvekseen, jossa pääsi lyömään kunnolla läpi tehden 53 otteluun 18 maalia ja 42 pistettä. Katosi ketjukavereidensa tavoin kevään pudotuspeleissä (10 ott. 1+0). Viime kaudella pelasi AHL:ssa Tucsonissa ja Rocfordissa, joissa iski 65 otteluun 6+19 tehot. Edeltävällä kaudella pelasi AHL:ssa hienon 44 tehopisteen kauden ja pääsi suorittamaan NHL-debyyttinsä, jossa napsi yhden syöttöpisteen. Kahden Amerikan kauden jälkeen Suomeen palaa lisäksi Roni Hirvonen, joka on urallaan pelannut niin laidalla kuin keskellä, joista jälkimmäistä tonttia on Kärpissä oletettavasti tarjolla. Viime kaudella AHL:ssa Toronto Marliesissa hyökkääjä teki 59 otteluun 10+11 tehot. Viimeisimmällä liigakaudellaan kirjautti 15+13 tehot. Hirvonen on Toronton toisen kierroksen varaus kesältä 2020.

Ruotsissa pettymykseksi jäänyt Tommi Tikka tulee rymistelemään ja soittamaan suutaan hyökkäykseen. Lähti länsinaapuriin parhaimman liigakautensa jälkeen lauottuaan Ilveksessä 17 maalia ja rikottua ensimmäistä kertaa 30 tehopisteen rajan. 20 pisteen raja on mennyt rikki jokaisella täydellä liigakaudella. Tuukka Tieksola kävi kokeilemassa ensin Raumalla, sitten Jyväskylässä ja nyt palaa jälleen takaisin tuttuun Raksilaan. Junioreissa tehoilleella ei Liigassa ihan ole pistetehtailu lähtenyt, vaikka 20 pisteen rajaa muutamaan kertaan on päässytkin nuuskuttelemaan. AHL:ssa kaudella 2022-2023 jonkinlaista väläyttelyä, jolloin teki pinnoja lähes 0,5 pisteen keskiarvolla. Ehkä tuttu seura houkutteli, mutta olisin odottanut siirtoa johonkin, jossa saa kärkiroolia kuin että palaisi Ouluun alaketjuihin.

Viime kauden tehotykeistä kanadalainen Ben Tardif ei tehnyt maisemanvaihtoa, vaan teki oululaisten kanssa kahden vuoden jatkosopimuksen. KooKoossa vahvaa tulosta paukutellut, luisteluvoimainen hyökkääjä näytti että tulosta tulee isommassakin seurassa summattuaan 60 ottelussa 45 pistettä (17+28). Patrik Virralla on takanaan uran toiseksi tehokkain liigakausi kirjattuaan 60 otteluun 17+20 tehot.

Aleksi Antti-Roikon kausi oli hyvin rikkonainen ja pelasi vain 28 ottelua, joissa teki 10 pistettä. Edellisellä kaudella väläytteli omia kykyjään pelaamalla 29 pisteen sesongin. Junioreissa tuloksekkaasti pelannut Arttu Alasiurua ei vielä ensimmäisellä pistetykitystä tarjoillut (45 ott. 4+6), mutta potentiaalia on nuoressa hyökkääjässä. Pelasi alle 20-vuotiaiden MM-turnauksessa, jossa viimeisteli kolme osumaa. Alaketjuja miehittävät liigauran ensimmäistään tammikuulle säästellyt Olli Nikupeteri (56 ott. 3+9) sekä varsin mallikkaan 16 pisteen (6+10) kauden pelannut Maxim Korpimäki.

Yhteenveto

Kärkiketjuissa (hahmotelman) varsin kiitettävästi tulivoimaa, kun neljä pelaajaa viime kaudella teki yli 15 maalia ja Amerikasta palanneetkin rikkoivat viimeisimmällä liigakaudellaan 15 maalin rajapyykin. Takanakin pelaajia, joilla sitä potentiaalia hyökkäyspäähän on tulosta tehdä, mm. edellisellä liigakaudellaan 17 maalia laukonut Tikka ja toissa kaudella lähes 30 pistettä summannut Antti-Roiko. Vielä Oulussa kärkisentteristä kannattajien keskuudessa unelmoidaan, jotta toista kärkiketjua sentteröivä Hirvonen saataisiin laidalle, jossa enemmän on edellisillä kausilla operoinut.

Puolustus onkin sitten arvoituksellisempi. Björk toki todisti tasoaan ja on aivan sarjan kärkipakkeja. Onko Tichacekista tekemään Suomessakin tulosta ja miten puolustuspeli riittää? Miten kokenut Ohtamaa pystyy nostamaan tasoaan vaikean viime kauden jälkeen? Mikä on Nutivaaran pelikunto pitkän pelitauon jälkeen ja kestääkö lonkka? Tolppien väliin on puolestaan heittää yksi viime kausien parhaimmista kassareista.

Lyhykäisyydessään: Iskukykyinen hyökkäys, kysymysmerkkejä sisältävä pakisto ja erinomainen ykkösveskari. Uskon ainakin jonkinlaiseen kasvojenpesuun ja Kärpät ottaa kotiedun puolivälierien ensimmäiselle kierrokselle.

Kokoonpanohahmotelma

Matyas Kantner - Roni Hirvonen - Eemil Erholtz
Ben Tardif - Patrik Virta - Aku Räty
Aleksi Antti-Roiko - Tommi Tikka - Tuukka Tieksola
Olli Nikupeteri - Maxim Korpimäki - Arttu Alasiurua
Benjamin Pietilä - Aarno Erholtz

Jiri Tichacek - Marcus Björk
Markus Nutivaara - Arttu Paaso
Atte Ohtamaa - Kasper Soini
Tuomas Salmela - Viljami Juusola

Niklas Rubin
Visa Vedenpää

SaiPa suoritti häikäisevän nousun pohjakerroksesta suoraan ylimmälle kerrokselle päävalmentaja Raimo Helmisen johdolla. Runkosarjassa lappeenrantalaisryhmä oli viides, mutta jäi ainoastaan pisteen päähän suorasta puolivälieräpaikasta. Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella SaiPa sai vastaansa TPS:n. Turkulaiset johtivat sarjaa jo 2-0, mutta SaiPa kolmella perättäisellä voitolla eteni jatkoon otteluvoitoin 3-2.

Itseluottamus oli tapissaan ja se kantoi puolivälierissä neljänneksi sijoittunutta HIFK:ta vastaan, joka kaatui suoraan neljässä ottelussa. Omiin puolivälieräsarjassa upposi ainoastaan neljä maalia. Välieräsarjassa haasteena sitten oli runkosarjavoittaja Lukko. Myös raumalaiset joutuivat lappeenrantalaisten käsissä taipumaan ja SaiPa ensimmäistä kertaa liigahistoriassaan ylsi liigafinaaleihin.

Finaaleissa vastassa oli niin ikään liigahistoriansa ensimmäistä mestaruuttaan saalistanut KalPa. Avausottelussa SaiPa haki komean vierasryöstön, mutta tämän jälkeen sarja alkoi kääntymään savolaisille ja mestaruus KalPalle lopulta otteluvoitoin 4-2.

Kaikkiaan hopeaa voittaneen SaiPan tarina oli se, josta kausi 2024-2025 tullaan muistamaan. Hymy palasi SaiPa-kannattajien huulille, keltamustaa kannettiin katukuvassa ylpeänä ja Kisapuisto natisi liitoksistaan hiljaisten vuosien jälkeen.

Maalivahdit

Latvialainen Gustavs Grigals oli tulossa SaiPa-paitaan jo viime syksynä, mutta epäselvyyksien vuoksi siirto jäi toteutumatta ja Grigals jäi Slovakiaan. Pelasi hyvän runkosarjan torjuttuaan kiekkoja lähes 93%:n varmuudella. Pudotuspeleissä ei tilastollisesti ollut enää vahvaa torjuntaprosentin jäädessä alle 90%:iin. Valittu muutamaan otteeseen Latvian kevään MM-joukkueisiin, mutta viime kaudella pääsi debytoimaan torjuttuaan yhdessä ottelussa Kanadan tähtisikermää vastaan. Ennen viime kautta pelasi useamman kauden Pohjois-Amerikassa, mm. NCAA:ssa ja ECHL:ssa. Kokemusta myös Latvian juniorimaajoukkueista eri ikäluokissa.

Kari Piiroinen söi kevään lähestyessä 12 kauden NHL-kokemuksen omanneen Michael Hutchinsonin tieltään, joka ajoittaisista hyvistä otteistaan huolimatta lopulta osoittautui hutihankinnaksi. Piiroinen pelasi hyvän runkosarjan torjuen 23 pelaamastaan ottelusta komeat 17 voittoa. Pudotuspeleissä veti vieläkin paremmin ja erityisesti loisti ottelusarjoissa HIFK:ta sekä Lukkoa vastaan. Valitettava loukkaantuminen osui viidenteen finaalipeliin, eikä pelannut ratkaisevassa kuudennessa ottelussa. Vetikö kevään muun joukkueen mukana hurmoksessa vai jatkuvatko keväiset otteet myös tulevalla kaudella?

Maalivahtivalmennuksesta poimittakoon, että Antti Ore lähti Sveitsiin ja tilalle tulee tshekkiläinen Tomas Duba, joka lienee monelle liigaseuraajalle tuttu nimi. Torjui SaiPan maalilla kausilla 2001-2003 ja muutaman vuoden päässä piipahti TPS:ssa sekä tuosta parin vuoden päästä Ässissä. Siirtyi kaudella 2020-2021 Suomeen valmentamaan Suomi-Sarjaan ja kaksi edellistä kautta on mennyt SaiPan U20-joukkueen maalivahtivalmentajana.

Puolustus

Puolustus vahvistuu Teemu Kivihalmeella, jonka moni muukin liigaseura olisi huolinut takalinjoilleen. Kolme vuotta sitten Kivihalme nähtiin TPS:ssa ja muutamaa vuotta aiemmin Kärpissä, jossa parhaimmillaan teki 30 pistettä (9+21). Kaksi edellistä kautta puolustaja pelasi Ruotsin Malmössä, jossa viime kaudella summasi 43 otteluun 2+12 tehot. Erinomainen luistelija. NCAA-liigasta puolustukseen tulee 24-vuotias Brian Kramer, jossa viime kaudella tehtaili 42 otteluun 17 pistettä (2+15) ja kauden päätteeksi juhli NCAA:n mestaruutta. Hyvin luisteleva puolustaja ja kiekollistakin taitoa pitäisi löytyä.

Aivan liikaa urallaan erilaisista vaivoista kärsinyt Santeri Airola sai vihdoin ehjän kauden ja onnistui lunastamaan omaa potentiaaliaan. Sulavalla luistelullaan ihastuttava puolustaja kirjautti 57 otteluun 25 pistettä (8+17) ja pudotuspeleissäkin kertyi seitsemän pistettä (4+3). Sai kunnian olla pelaaja, joka vei SaiPan ensimmäistä kertaa historiassaan finaaleihin ja pääsi räjäyttämään täyden hallin huutoon. Tekipä sen vieläpä upealla tavalla kisutellen raumalaisia vuorotellen.

Samuli Niinisaari tahkosi vielä kaudella 2020-2021 Kotkan Titaaneissa Suomi-Sarjaa, josta matka jatkui kolmeksi kaudeksi NCAA-liigaan. Viime kaudeksi sitten SaiPaan, jossa oikein mallikas 15 pisteen (4+11) kausi. Tapparassa ja Pelicansissa pienelle peliajalle jäänyt Saku Salminen kellotti Lappeenrannassa hyviä minuutteja ja isompi peliaika johti myös uran parhaaseen kauteen tehden Niinisaaren tavoin 15 pistettä (2+13).

Paljon loukkaantumiset ovat riivanneet myös Karri Ahoa, joka viime kaudellakin putosi muutaman kierroksen jälkeen useaksi kuukaudeksi sivuun. Ennen loukkaantumistaan sai isoa vastuuta pelaten yli 20 minuutin otteluita. Palasi maaliskuussa takaisin ja keväällä minuutit alkukauteen nähden olivat pienempiä. Perusvarmaa kiekollista peliä ilman suuria hienouksia. Tshekkiläisellä Ondrej Trejbalilla on edessään kolmas perättäinen kausi SaiPassa. Alla tshekkipuolustajalla on 10 ja 12 pisteen kaudet. Peetu Kiukkaalla on hyviä kausia junioritasolla ja väläytteli toissa kaudella Liigankin puolella.

Puolustuksesta poistui sitä kokenutta osastoa. Yli 30 pistettä tehnyt Mikko Kousa palasi Lahteen ja yli 500 NHL-ottelun Mark Pysyk suuntasi Tshekkiin. Mikko Niemelän uusi osoite on toistaiseksi kysymysmerkki.

Hyökkäys

Isoimman loven hyökkäykseen tekee Petmanin veljesten lähtö, jotka kimpassa lähtivät Tshekin Plzeniin. Ville Petman tulitti 49 pistettä ja uran tehokkaimman kautensa pelannut Mikko Petman tempaisi 31 pistettä ollen hyvässä iskussa myös pudotuspeleissä. 17 maalin Roni Karvinen siirtyi Lahteen, Miska Siikonen teki paluun Kouvolaan ja Kim Strömberg matkasi Ranskaan.

Suomen kiekkokentille palaava Miikka Salomäki on yksi kauden nimekkäimmistä kiinnityksistä. Pudotuspelit mukaan lukien urallaan lähes 200 NHL-ottelua pelannut hyökkääjä kiekkoili viime kaudella Tshekissä. Erityisen loistokas kausi ei ollut, kun 24 otteluun syntyi 3+5 tehot ja 12 pudotuspeliottelussa kertyi yksi syöttöpiste. Edellinen kausi Sveitsissä vastaavasti oli varsin vahva ja pisteiden valossa uran parhaimpia tehtyään 25 tehopistettä (11+14) 37 ottelussa. Viimeksi Salomäki nähtiin Suomessa keväällä 2022 HIFK-paidassa. Viimeisin täysi liigakausi oli 2012-2013 pelattuaan Kärpissä, josta lähti kahdeksaksi kaudeksi Pohjois-Amerikkaan. Tuo arvokasta kokemusta nuoreen ryhmään, kamppailuvoimaa sekä taklauksia. Kärsinyt urallaan paljon loukkaantumista. Miten pysyy kasassa?

Kärkirooliin kiinnitettiin kanadalaishyökkääjä Maxime Fortier. Kolme edellistä kautta Fortier pelasi Ruotsin Allsvenskanissa, jossa viimeisin oli tehokkain saldottuaan 49 otteluun 39 tehopistettä (17+22). Vahvaksi luistelijaksi kuvailtu kanadalainen ennen Ruotsin vuosiaan käväisi Sveitsin liigassa, jossa laukoi 29 ottelussa 11 maalia. Tilauslistalla tulosta ja ennen kaikkea maaliverkkojen pöllyttämistä.

Tampereelta hyökkäykseen tulee niin keskellä kuin laidalla pelaamaan pystyvä Samu Bau. Oli Ilveksessä pienehkössä roolissa ja viime kaudella pelejä tuli myös A-nuorissa. Kevätkaudella Liigan puolella Bau esitti hienoja otteita ja pudotuspeleissä yhdeksässä ottelussa syntyi 1+4 tehot. Suurempaa ruutua Lappeenrannassa tarjolla ja kehitysaskeleita odotettavissa. Patrik Siikanen vietti usean kauden JYPin rotaatiossa. Viime kausi oli uran paras viimeistellessään 10 maalia ja 17 pistettä. Siikasen kausi sisälsi kaksi hattutemppua, joista näin ilvesläisittäin muistissa joulukuinen ilta Jyväskylässä.

Viime kauden kaksi parasta pistemiestä jatkaa lappeenrantalaisten iloksi keltamustissa. Otto Kivenmäki lähes tuplasi oman piste-ennätyksensä ja tempaisi 50 tehopistettä (16+34). Ei hyytynyt pudotuspeleissäkään, vaan näissäkin 16 pistettä (3+13) ollen pudotuspeleissäkin joukkueen paras pistemies. Todella nopea käsistään sekä pelipäästään tuoden pelityyliltään mieleen ex-saipa Matias Mäntykiven. Antti Kalapudas oli SaiPan paras maalintekijä 26 maalillaan ja pudotuspeleissäkin heilutti verkkoa kahdeksaan otteeseen. 49 pistettä summanneelle Kalaputaalle kausi oli myös uran paras.

Mestiksessä kovaa tulosta paukutellut Juuso Heikkilä pelasi ensimmäisten liigakautensa ja onnistui oikeinkin mallikkaasti. Runkosarjassa 56 otteluun 17 pistettä (8+9) ja pudotuspeleissä oli joukkueensa neljänneksi paras pistemies tehtyään 7+5 tehot. Kärppien juniorituotannon tuote, Eero Klintrup oli yksi kauden mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia ja tehtaili 15 pistettä (7+8). Pudotuspeleissä Heikkilän tavoin onnistujien listalla summaten 20 otteluun 10 pistettä (4+6). Tehokkaasti U20-joukkueessa pelannut Janne Naukkarinen murtautui toissa kaudella edustusmiehistöön esiintyen lupaavasti. Viime kausi ei ihan yhtä vahva ollut, vaikka pelasikin ihan asiallisen 18 pisteen kauden.

Henri Nikkanen viime kaudelta jäi paljolti mieleen muutamista ulosajoistaan. Jukureissa parhaimmillaan muutamia vuosia sitten onnistui 47 ottelussa tekemään 20 pistettä (7+13). Viime kaudella 27 otteluun 1+8 tehot, eli aineksia parempaankin hyökkäyspään tekemiseen on. Liigan alaketjuissa uraansa tehnyt Niklas Appelgren pelasi uransa heikoimman kautensa jälkeen uransa parhaan kauden. Hyvin oman roolinsa alemmissa ketjuissa ja alivoimalla suorittava hyökkääjä teki 53 ottelussa 18 pistettä (9+9). Emil Kuusla siirtyy Mestiksen Jokereista, jossa viime kaudella kirjautti 21 otteluun 17 pistettä (6+11). Kuulunut kaksi edellistä vuotta U20-maajoukkueen rinkiin, mutta kisapaikka on jäänyt saavuttamatta. Otto Hokkanen ylsi kaksinumeroiseen pistemäärään tehtaillen 13 tehopistettä (7+6).

Taustalla peliajasta taistelevat U20-joukkueessa tehoilleet Lenni Tiihonen (38 ott. 31+22), Veeti Moilanen (44 ott. 19+32) ja Miro Tauslahti (29 ott. 7+23), joka kahden edellisen kauden aikana on pelannut myös yhteensä 27 liigaottelua, joissa on syntynyt yksi maali. Pelipaikasta kamppailee lisäksi slovenialainen Anze Zezelj. Viime kausi ylikansallisessa Erste Ligassa, jossa pelaa joukkueita Unkarista ja Romaniasta. 26 otteluun 14 maalia ja keväällä esiintyi kolmessa MM-ottelussa Slovenian paidassa.

Yhteenveto

Käsiinsä Maestro saa jälleen varsin nuoren poppoon, kun 30 vuotta täyttäneitä joukkueessa on vain kolme. Poimintana vielä, että jos oletettavasti junnuissa/Mestiksessä pääsääntöisesti pelaavat Tiihonen ja Moilanen unohdetaan, niin joukkueessa on ainoastaan kaksi oikealta laukovaa pelaajaa (Fortier ja Airola).

Erinomaisen kauden pelanneet Kivenmäki ja Kalapudas jatkavat johtotähtinä. Fortier ei toki mikään varma kortti, mutta vaikuttaisi ihan potentiaaliselta palaselta. Salomäki menee hyvin samaan muottiin lähteneen Mikko Petmanin kanssa. Rymistelee, taklaa ja jos Raipen opissa repisi pisteiden muodossakin parasta irti. Nuoret Klintrup ja Heikkilä pelasivat hyvän debyyttikauden ja keväällä olivat iskussa. Baun kehitystä on mielenkiintoista seurata. Miten maisemanvaihdos piristää? Ruutua ainakiin lienee hyvin tarjolla. Miten paljon Kalaputaan takana senttereistä saadaan tuloksellisesti irti? SaiPalla ilmeisesti vielä kärkisentteri on hakusessa, mutta sellaisen löytäminen näin kauden lähestyessä ei ole mikään helpoin rasti.

Kivihalme hyvä kiinnitys alakertaan ja paikkaa kyllä Kousan jättämän aukon. Hyvin saattaa olla vielä parempikin. Airola voi lyödä kunnolla läpi. Kramer sitten voi olla vähän mitä tahansa. Ei näe joulua Lappeenrannassa, on todellinen löytö - tai jotain siltä väliltä. Salminen ja Niinisaari tuovat hyvää kokonaisvaltaista pelaamista.

Maalivahtiosasto on kunnossa. Grigals jätti hyvän kuvan pelaamassaan MM-ottelussa vaikka verkko pölisikin Kanadan tähtiä vastaan useamman kerran. Piiroinenkin kun pystyy pitämään tasonsa, niin tulee tiukka kilvoillelu ykkösvahdin tontista.

Haastajan asemassa kauteen, joka lappeenrantalaisille varmasti sopii. Useita nälkäisiä pelaajia ja valmentajia keväästä, ettei viime kausi ollut vain kertaluonteinen tapahtuma. Kaiken mennessä aivan nappiin "Raipen pojat" voivat jälleen taistella siitä suorasta puolivälieräpaikasta, mutta sijoittelen kuitenkin keskikastiin palloilemaan, että onko kotietu pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle vai ei. Mikäli mitat täyttävä kärkisentteri jostain vielä onnistutaan naaramaan Saimaan rannoille, niin ainakin tuon ensimmäisen kierroksen kotiedun pitäisi lohjeta.

Kokoonpanohahmotelma

Miikka Salomäki - Antti Kalapudas - Otto Kivenmäki
Janne Naukkarinen - Henri Nikkanen - Maxime Fortier
Juuso Heikkilä - Samu Bau - Eero Klintrup
Niklas Appelgren - Otto Hokkanen - Patrik Siikanen
Emil Kuusla - Miro Tauslahti - Lenni Tiihonen

Teemu Kivihalme - Santeri Airola
Brian Kramer - Saku Salminen
Ondrej Trejbal - Samuli Niinisaari
Karri Aho - Peetu Kiukas

Gustavs Grigals
Kari Piiroinen

Gallet --> KalPa
Pavel --> Tappara

Nämä siirrot huomioitu kyseisten joukkueiden osuudessa. Tapahtuneet katsausjulkaisun jälkeen.

Olli Jokisen aikakauden jälkeen Mikkelissä oli edessä tyly paluu maan pinnalle. Kolmena edellisenä keväänä kahdesti puolivälieriin hienosti yltänyt Jukurit jäi runkosarjassa selkeäksi jumboksi ja sai huolella valmistautua tulevaan playout-sarjaan, jossa vastaan asettui Lahden Pelicans. Jukurit kärsi avausottelussa tappion, mutta tämän jälkeen ei antanut voittoakaan pussinokille, vaan välttyivät liigakarsinnoilta Jokereita vastaan otteluvoitoin 4-1.

Jokisen paikalle päävalmentajaksi pestattiin edellisenä keväänä IPK:ssa Mestis-mestaruuden voittanut Marko Tuomainen. Tuomaisen ensimmäinen päävalmentajapesti Liigassa päättyi tammikuussa potkuihin ja tilalle tuli TUTOa Mestiksessä reilun kauden verran valmentanut Jonne Virtanen.

Ei kurssi päävalmentajavaihdoksen jälkeen muuttunut mihinkään ja Virtasen loppukauden tehtävä lähinnä olikin pitää seura pääsarjassa. Siinä mies onnistui ja oli sanojensa mittainen siinä mielessä, että toisti useaan otteeseen joukkueen olevan valmis, kun playout-sarja koittaa - ja niin joukkue sitten olikin. Virtanen käskyttää heimoa tulevallakin kaudella.

Maalivahdit

Ykköstorjujana jatkaa helmikuussa siirtorajalla hankittu kanadalainen Evan Buitenhuis. 32-vuotias torjuja oli vahvistus haparoivalle maalivahtiosastolle ja otti runkosarjan yhdeksässä ottelussa kiekkoja kiinni päälle 90%:n varmuudella. Playout-sarjassa oli myös mies paikallaan ja otti niskalenkin vastapäädyssä torjuneesta Patrik Bartosakista. Buitenhuis siirtyi Mikkeliin ICEHL-liigan Innsbruckista, jossa torjui kiekkoja mainiosti vajaan kahden kauden ajan. Kokemusta on lisäksi muutamalta kaudelta ECHL:ssa, jossa myös torjui hyvin tilastoin. Tärkeä pelaaja joukkueelle ja saanee tottua useissa otteluissa rumputuleen. Jotta viime kevään playout-toisinnolta halutaan välttyä, niin loistosuorituksia vaaditaan.

Toisena maalivahtina toimii ranskalainen kumiukko Matthieu Herpin, joka on torjunut kiekkoja Suomessa jo monen vuoden ajan. Kaudella 2018-2019 siirtyi Lukon U16-junioreihin. Loukkaantumisistakin johtuen pääsi näyttämään viime kaudella liigakykyjään ja pelasi lopulta 24 ottelua. Aloitti oikeinkin pirteästi ja pelasi erinomaisia otteluita, mutta viimeisissä peleissään oli vaikeampaa ja palasi takaisin U20-joukkueeseen.

Kauteen Jukureiden tarkoitus on lähteä Buitenhuis - Herpin parivaljakolla. Viime kaudella heikosti esiintynyt Markus Ruusu ja paljon loukkaantumisista kärsinyt Eetu Anttila eivät kuulu mikkeliläisten suunnitelmiin sopimuksesta huolimatta.

Puolustus

Lähes kaksimetrisen runkonsa puolustukseen tuo ruotsalainen William Worge Kreü. Muutaman kauden SHL-kokemus ja viime kausi kasvattajaseurassaan Linköpingissä, jossa 45 otteluun keräsi 0+7 tehot. Kyseessä kuitenkin fyysisesti pelaava puolustava puolustaja, eikä niinkään se kaveri, jota kannattaisi etsiä puolustajien pistepörssin kärkisijoilta. Neljään edelliseen kauteen yhteensä kaksi maalia ja piste-ennätys toissa kauden yhdeksän pistettä.

Loppujen puolustajahankintojen pääsarjakokemus onkin sitten ruotsalaispakkia vähäisempää. Tapparasta hankittiin 20-vuotias Niko Korkola, joka edustaa joukkueessa ainoana pelaajana rightin pakkeja. Pääosa kaudesta Tapparan U20-joukkueessa, jossa teki 24 otteluun 15 pistettä (5+10). Tapparan liigajoukkueessa sai tililleen 17 peliä, joissa saldona yksi syöttömerkintä. Ei halunnut jäädä rotaatioon junnaamaan, vaan sitä vastuuta haetaan Mikkelistä. Eemeli Saari tahkosi viime kaudella Mestistä Hermeksessä ja liigapelejä löytyy muutaman vuoden takaa seitsemän ottelun verran TPS:sta ilman tehomerkintöjä. Luka Tiihonen ei onnistunut murtautumaan Lukon puolustukseen ja viime kausi meni lainalla Mestiksessä Saarenkin edustamassa Hermeksessä. Oli joukkueen tehokkain puolustaja 20 pisteellään (5+15).

Puolustuksen kiekollinen maestro on ruotsalaispakki Kim Johansson, joka osoittautui onnistuneeksi naaraukseksi. 54 ottelussaan Johansson summasi 27 pistettä (9+18) ja playout-sarjassakin keräsi viiden pisteen saaliin. Isoa vastuuta puolustuksessa tiedossa. Juuso Arolan aiempi 10 ottelun liigavisiitti SaiPassa ei tehoja tuottanut, mutta edellisellä kaudella IPK:ssa kovaa tulosta tehnyt puolustaja kerrytti Jukureissa kelvollisen pistepotin kirjattuaan 51 otteluun 17 pistettä (6+11).

17-vuotias latvialainen Alberts Smits on kiinnostavia seurattavia. Esiintyi positiivisesti kevään liigapeleissä pelaten ennakkoluulottomasti, teki röyhkeitä nousuja hyökkäyssiniseltä maalille ja syntyihän myös liigauran ensimmäinen maali. 191 senttiä rungossa mittaa, mutta luistelee hyvin. Nähtiin lisäksi kevään U18-kisoissa mukana, jossa viiteen otteluun tehtaili 1+2 tehot. Raamikas Niilo Romppanen (194/95) täydentää puolustuksen.

Neljä kautta Jukureita edustanut, kokenut ruotsalaispuolustaja Niclas Lundgren palaa päättelemään uraansa kasvattajaseuraansa Västeråsiin ja myös toinen ruotsalainen Lucas Nordsäter jatkaa kiekkoiluaan kotimaassa. Niklas Peltomäki puolestaan jatkaa pelaamista Espoossa ja Kasper Soini Oulussa.

Hyökkäys

Sentteriosastolle kiinnitettiin viime kauden Slovakiassa pelannut yhdysvaltalainen Connor Ford. Slovakian pääsarjassa 52 otteluun 50 tehopistettä (12+38) ja sijoittui pistepörssissä seitsemänneksi. Edellinen kausi meni ICEHL:n Bolzanossa, jossa syntyi 34 pistettä ja tuota edeltävä kausi AHL:ssa tuotti 18 pisteen saaliin. Kokoa hyökkäykseen tuo järkälemäinen Justin Addamo, jolla on mittaa liki kaksi metriä ja kilojakin reilut 110. Viime kauden ranskalainen pelasi Tshekissä, jossa 27 otteluun tehtaili yhdeksän pistettä (4+5). Aiemmat kaksi kautta kiekkoili akselilla AHL - ECHL, joista jälkimmäisessä kykeni hyvään tuloksentekoon. Kaksissa MM-kisoissa ollut lisäksi mukana, joissa viimeistellyt yhteensä neljä maalia. Liikkeen riittävyys liigaan kysymysmerkki.

Jeremi Tammelalla on alla vahva kausi Mestiksessä ja kauden päätteeksi palkittiin Mestiksen vuoden tulokkaan palkinnolla. 47 ottelua, joissa takoi 48 pistettä (9+39) ja pudotuspeleissäkin pisteitä paukkui 17 (1+16). Tuttu mies Jukureille viime kaudelta, kun käväisi neljän ottelun lainapestillä summaten 1+1 tehot. U20-sarjassa Tapparassa toissa kaudella tulitti peräti 61 pistettä. Koeajan kautta sopimusta hakee edelliset kaudet Sportissa pelannut Lari Heikkinen. Parhaimmillaan Heikkinen on liigassa tehnyt 18 pistettä, jotka syntyivät pari vuotta sitten.

Jukureiden kokoonpanosta löytyy pelaaja, jonka jokainen liigajoukkue ottaisi mieluusti riveihinsä: Hän on Topias Hynninen. Taitava ja hyvin luisteleva sentterilupaus saldosi 51 otteluun 35 tehopistettä (12+23). Playout-sarjassa oli myös kantavia voimia tehtyään viiteen otteluun 10 pistettä. 19-vuotias Hynninen oli myös alle 20-vuotiaiden MM-turnauksessa mukana, jossa keräsi tililleen neljä syöttöpistettä. Aleks Haatanen on lisäksi joukkueen ehdottomia kärkiyksilöitä. Haatanen pelasi uransa parhaan kauden kirjattuaan 48 otteluun 30 pistettä (15+15). Haatanenkin on pelaajia, jotka lienevät tulevan kauden jälkeen useammankin liigaseuran kiikarissa.

Jo 10. kautensa Mikkelissä starttaava Jesper Piitulainenkin intoutui pelaamaan uransa tehokkaimman kauden, vaikka muuten joukkueella oli vaikeaa (50 ott. 15+18). Osasyynä selkeästi kasvanut vastuu, kun ei rouhinutkaan ominaisemmassa nelosketjussa. Niin runkosarjassa kuin playouteissa kellotti keskimäärin yli 20 minuuttia peliaikaa. Norjassa yli 20 maalin kausia pelannut Thomas Olsen ei suurempia ihmetaikoja tarjoillut (44 ott. 7+6). Kaudella 2022-2023 parasta kiekkoaan pelanneelle Sakke Hämäläiselle toissa kausi oli vaikea ja uutta vauhtia haettiin viime kaudella Jukureista. Piristymistä tapahtui ja tehtaili 57 otteluun 21 tehopistettä (7+14).

Edellisen kauden Saksan divarissa kiekkoillut Alexander Ruuttu aloitti kauden varsin räväkästi ja pyssytti kahdeksaan ensimmäiseen otteluun viisi maalia. Loukkaantumiset vaivasivat läpi kauden ja kykeni pelaamaan vain 32 ottelua, joissa lopulta syntyi 8+7 tehot. Severi Immonen on päässyt pelaamaan jo useamman liigakauden tehden yksinumeroisia pistemääriä, vaikkakaan mistään valtaisasta vastuusta ei ole nauttinut. Aaron Hakala on lyönyt U20-sarjassa hyviä pistemääriä tauluun, mutta tulos Liigan puolella on ollut hyvin vaatimatonta. Ensimmäisen täyden liigakautensa pelannut Viljam Sandvik kirjautti 47 otteluun laihat 1+2 tehot.

Viimeksi mainitun kolmikon kanssa niistä viimeisistä hyökkäyksen kokoonpanopaikoista taistelevat U20-sarjassa viime kaudella tehoilleet Matti Butkovskiy, Jiro Frilander ja Bence Horvath, joka keväällä edusti Unkaria MM-kisoissa.

Hyökkäyksen suurin menetys on joukkueen sisäisen pistepörssin voittanut Peter Abbandonato, joka oli yhtenä merkittävänä palasena upottamassa pelikaaneja karsintasarjaan. Abbandonato kiekkoilee alkavalla kaudella Saksassa. Hyviä otteita esitti myös yhdysvaltalainen Max Ellis, jonka kautta pilasi pitkä loukkaantuminen. Saksan divariin suunnannut Alex Berardinelli, Ludwig Persson ja loppukaudesta tullut Casey Dornbach poistuvat myös riveistä.

Yhteenveto

Heikoltahan tuo taas näyttää. Hynninen ja Haatanen hyviä liigapelaajia, joille löytyisi käyttöä useammassakin liigajoukkueessa. Piitulainen, Hämäläinen ja Ruuttukin saatettaisiin kelpuuttaa osaan liigaseuroista alaketjuihin. Kärkirooleihin hankitut Addamo ja Ford täysiä arpakortteja.

Puolustus hädin tuskin liigatasoa. Johansson toki mainio kiekollinen pakki ja Worge Kreü hoitanee roolinsa, joka lienee Jukureissa kylläkin ehkä liiankin iso. Muuten puolustuksessa sitten nimiä, että onko rehellisyyden nimissä Liiga ihan oikea sarjataso. Smits kylläkin ihan mielenkiintoinen seurattava. Pisti positiivisesti silmiin muutamissa peleissä, joita tältä näki.

Buitenhuisilta keväällä mallikkaita otteita, mutta aikamoisesti saa kanukki venyä, jotta joukkueen tulos on muuta kuin playout-toisinto. Penkin takaa kun ei varsinaisesti myöskään pelillistä etua lohkea.

Isoin ehdokas ensi kaudellakin sarjajumboksi.

Kokoonpanohahmotelma

Justin Addamo - Topias Hynninen - Aleks Haatanen
Sakke Hämäläinen - Connor Ford - Jesper Piitulainen
Alexander Ruuttu - Jeremi Tammela - Thomas Olsen
Lari Heikkinen - Viljam Sandvik - Bence Horvath
Matti Butkovskiy - Severi Immonen - Aaron Hakala

Kim Johansson - William Worge Kreü
Juuso Arola - Niko Korkola
Niilo Romppanen - Alberts Smits
Luka Tiihonen - Eemeli Saari

Evan Buitenhuis
Matthieu Herpin

Sarjan häntäpäähän ennen kautta povattu HPK onnistui pelaamaan itsensä pudotuspeleihin sijoittuen runkosarjassa kymmenenneksi. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella joukkue haastoi Ässät. Kahdessa ensimmäisessä ottelussa Kerho taipui maalin erolla, kun taas kolmas olikin numerollisesti selkeämpää porilaisten eduksi ja näin ollen patapaidat jatkoivat puolivälieriin suoraan otteluvoitoin 3-0.

Vain muutaman ottelukierroksen jälkeen HPK päätyi vapauttamaan päävalmentaja Matias "Maso" Lehtosen tehtävistään, jonka tilalle astui Mikko Manner. Usean vuoden ajan A-maajoukkueen apuvalmentajana toiminut Manner palasi liigajoukkueen pääkäskijäksi kolmen kauden tauon jälkeen. Hiljalleen kurssi alkoi kääntymään ja vuoden vaihduttua HPK oli sarjan parempaa puoliskoa. Manner onnistui repimään kohtuu vaatimattomasta materiaalista maksimit irti. Miten onnistuu tulevalla kaudella?

Maalivahdit

Lupaava Kim Saarinen oli yksi viime kauden maalivahtinimiä. Marraskuun jälkipuoliskolla vastuu alkoi kasvamaan ja palattuaan alle 20-vuotiaiden MM-kisoista oli joukkueen selkeä ykköstorjuja. Muun muassa tammikuussa kolmen ottelun pätkä, jonka aikana päästi ainoastaan yhden maalin. Lopulta pelasi 30 ottelua päälle 91 torjuntaprosentilla ja tilille kertyi kolme nollapeliä. Lisäksi Saarisen päästettyjen maalien odottama oli liigavahdeista neljänneksi paras (-13,01). 193 senttinen kassari on Seattlen kolmannen kierroksen varaus viime kesältä.

Saarisen aisaparina jatkaa helmikuussa Hämeeseen hankittu kanadalainen Mark Sinclair. Teki varsin vakuuttavan sisääntulon liigakaukaloihin pitäen maalinsa puhtaana ensimmäiset 160 pelaamaansa minuuttia. Kuudessa ottelussa pelanneen kanadalaisen kolme viimeisintä ottelua ei aivan samanlaista loistoa ollut. Kahdessa näistä vaihdettiin pois maalilta ja viimeisimmässä upposi kuusi kiekkoa omiin. Tosin joutui tuossa ottelussa jonkinlaiseksi sijaiskärsijäksi HPK:n lepuuttaessa panoksettomassa runkosarjan päätösottelussa Raumalla kourallisen pelaajiaan. Ennen HPK:hon siirtymistään torjui kiekkoja edelliset vuodet valtaosin ECHL:ssa mainioin tilastoin.

Puolustus

Mieluisa paluumuuttaja takalinjoille saapuu Ruotsista, kun uransa parhaat kautensa Hämeenlinnassa pelannut Elmeri Eronen palaa puolustukseen. Kolme edellistä kautta meni Ruotsin Timråssa, jossa viime kaudella keräsi 51 otteluun 11 syöttöpistettä. HPK-paidassa Eronen nähtiin kausilla 2019-2021, jolloin pelasi 32 ja 40 pisteen kaudet. Ranskalainen Jules Boscq on kiekkoillut kaksi edellistä kautta ECHL:ssa. Viime kaudella tehtaili 65 ottelussa 29 pistettä (8+21). Edustanut Ranskaa urallaan kaksissa MM-kisoissa ja molemmilla kerroilla on valittu joukkueen TOP3-pelaajien joukkoon turnauksen päättyessä. Joukkueena viime kevään turnaus päättyi siihen, että Ranska putosi pääsarjatasolta. Kolmas puolustajahankinta on kuuden kauden ajan Amerikan sarjoissa pelannut Lauri Sertti. Viime kaudella 37 ottelua NCAA:ssa 1+6 tehoin ja lisäksi neljä ECHL-ottelua ilman tehomerkintöjä.

Isoja minuutteja kellottavalle Petteri Nikkilälle toivotaan terveyttä. Toissa kaudella pelasi vajaat puolet kauden peleistä ja viime kaudellakin kärsi jonkin verran loukkaantumisista. Kapteeni pelasi 44 ottelua summaten 23 pistettä (6+17). Fyysisesti pelaava puolustaja pelasi uransa parasta kiekkoa mestaruuskaudella 2018-2019, jolloin kirjautti 42 pistettä, voitti puolustajien pistepörssin pudotuspeleissä ja sai valinnan kauden tähdistökentälliseen. Kovuutta puolustukseen tuo lisäksi Miska Kukkonen, jolle pelikiellot eivät aivan vieraita ole. Kirjauttanut muutamaan otteeseen kymmenisen tehopistettä.

Hyviä pisteitä juniorisarjoissa tehtaillut Viljami Jokirinne pelasi ensimmäisellä liigakaudellaan 39 ottelua, joissa onnistui tekemään 1+12 tehot. Otteluita tuli myös U20-sarjassa, jossa paukutti 12 otteluun 12 pistettä. 194 senttinen Kalle Kangas on kahdella edellisellä kaudella luutinut alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa ja aiemmin myös alle 18-vuotiaiden MM-turnauksessa. Liigassa 40 otteluun summasi viisi syöttömerkintää, joten liigauran ensimmäisen osuman metsästys jatkuu ensi kaudella. Kokoa Kankaan ohella tuo 194 senttinen ja vajaa 100 kiloinen Eerik Wallenius, joka on Ottawan viidennen kierroksen varaus viime vuodelta.

Ison kokemuksen puolustuksesta vie Juuso Hietanen, jonka uran jatko on vielä auki. Mikäli uraansa päättää vielä jatkaa, niin se todennäköisimmin tapahtunee Kerho-paidassa. Hietasen lisäksi puolustuksesta lähtevät Anton Mylläri, reilun viiden kauden ajan HPK:ssa kiekkoillut Ossi Ikonen, KalPaan siirtynyt Juuso Ketola ja melko vaatimattomasti esiintynyt kanadalainen David Noel.

Hyökkäys

Hyökkäyksen kärkeen naarattiin Saksasta liigakentille takaisin palaava Anrei Hakulinen. Ensi kaudella 400 runkosarjaottelua täyteen saava Hakulinen pelasi kahden kauden ajan Augsburgerissa, jossa viime kaudella kirjautti 46 otteluun 32 tehopistettä (8+24). Edeltävällä kaudella takoi 39 pistettä tulittaen 21 maalia. Liigasta tuttu mm. KooKoon ja Lukon riveistä. Liigassa 30 pisteen raja on rikkoutunut muutamaan otteeseen ja parhaimmillaan yltänyt 41 pisteen saaliseen.

Lisäksi hyökkäysvoimaa tuo HIFK:ssa pisteitä mättänyt Kristian Vesalainen. Vesalainen ei pue ensimmäistä kertaa HPK-paitaa ylleen, sillä hyökkääjä nähtiin oranssissa kotinutussa kaudella 2017-2018 sekä lyhkäisellä lainapestillä 2020-2021. 206 runkosarjaottelussa 162 pistettä (74+88) tehnyt Vesalainen on liigauralla kertaalleen rikkonut 40 pisteen rajan ja kolmesti päässyt aivan tuntumaan. Luultavasti kaksi kertaa useammankin olisi mennyt raja rikki, jos pelimäärä olisi ollut hieman enemmän kuin 40. Runkosarjassa tehoja on tullut, mutta pudotuspeleissä ollut vaisumpaa. Tehoja keväälläkin tarvitaan, mikäli Hämeenlinnassa pudotuspelejä pelataan.

Harri Kainulainen puolestaan tekee paluun kasvattajaseuraansa. Painavan laukauksen omaava hyökkääjä on tasaisesti pelaillut noin 15 pisteen sesonkeja. Uran toistaiseksi tehokkaimmalla kaudellaan laukoi 10 maalia. Kärppien juniorituotannon Kalle Loponen tulee Suomeen yhden WHL-kauden jälkeen. WHL:ssa summasi 65 ottelussa 44 pistettä (19+25). Edeltävällä kaudella toimi Kärppien U20-joukkueen kapteenina ja latoi 45 ottelussa 25 maalia sekä 49 pistettä.

Viime kevään ykkösnyrkki jatkaa yhdessä, joista kirkkaimpana tähtenään Jesse Kiiskinen. Lähti Lahdesta roolin perässä Hämeenlinnaan ja se kannatti. 19-vuotias hyökkääjälupaus paukutti 46 otteluun 44 tehopistettä (14+30). Loisti lisäksi vuodenvaihteen U20-turnauksessa, jossa tykitti seitsemään otteluun kuusi maalia. Ketjun sentteri Heikki Huttunen lähes tuplasi edellisen kauden pistemääränsä. Mestiksessä tehoillut Huttunen teki 57 otteluun 17 maalia ja 32 tehopistettä. Roope Vesterinen täyttää vasemmalla laidalla hyökkäystrion. Ensimmäinen täysi liigakausi alla ja sillä syntyi 46 otteluun mainio 24 pisteen potti (10+14). Oli Kiiskisen ohella U20-turnauksessa mukana, jossa pelasi kaksi ottelua jääden pisteittä.

14. liigakauden kokemuksen varsin nuoreen hyökkäykseen tuo Teemu Rautiainen. Toissa kaudella "Rautsi" ei ollut kannattajien suuressa suosiossa, mutta viime kaudella petrasi otteitaan palaten yli 30 pisteen pelaajaksi, kun kirjasi 57 otteluun 34 pistettä (14+20). Mikäli onnistuu pelaamaan eheän kauden, niin Rautiainen juhlii runkosarjan lopulla 700. runkosarjaottelun täyttymistä. Rajapyykkiin on matkaa 51 ottelua. Keskikaistalle on heittää Sami Päivärinta ja Olli Korhonen, jotka molemmat pelasivat vajaan 20 tehopisteen kauden. Romuluinen Samuli Aaltonen tuo taklauksia ja työntekoa.

Axel Skinnari onnistui hieman väläyttelemään toissa kaudella, mutta viime kausi valitettavasti meni täysin pipariksi loukkaantumisen takia ja pelasi ainoastaan seitsemän ottelua. Pari vuotta sitten U20-sarjassa tehoillut Vili Alitalo ei pystynyt vielä murtautumaan liigamiehistöön. Pelejä tuli Liigan lisäksi U20-sarjassa sekä Mestiksessä. A-nuorista Vili Toivonen on muutamallakin kaudella päässyt piipahtelemaan liigakentillä ja viime kaudella sai avattua pistetilinsä napsimalla kaksi syöttöpistettä kuuteen otteluun.

Taustalta vielä nostettakoon vasta 16-vuotiaat Ilari Mäkinen ja Paavo Laine, vaikkakin kausi kaksikolla mennee U20-sarjassa. Molemmat ylikylän tekijöitä U16-sarjaan, joten siirtyivät kauden aikana U18-sarjaan, jossa myöskin kykenivät hyvään tulokseen. Mäkinen pelasi lisäksi kuusi ottelua U20-sarjassa. Nähdäänkö vähintään toiselta liigadebyytti kauden aikana?

Hyökkäyksestä poistuu kourallisen verran miehiä. Näistä tehokkaimpana 17 maalia viimeistellyt Eetu Tuulola, joka ottaa uuden yrityksen Tampereella, mutta tällä kertaa velipojan seurakaverina Tappara-paidassa. Ruotsin Allsvenskanissa uraansa jatkavat 29 pistettä summannut kanadalainen Kyle Topping sekä 10 kertaa maalitolppien väliin osunut Christopher Bengtsson. Latvialainen Anri Ravinskis ponnahti Mestiksestä Kerhoon kauden aikana ja esiintyi sen verran positiivisesti, että Pohjois-Amerikka kutsui. Jykevän kanadalaisen Thomas Caronin oli tarkoitus jatkaa Hämeessä, mutta päätti palata takaisin ECHL:aan. Kokeneet liigajyrät, Jari Sailio ja Miro Ruokonen etsivät pelipaikkaa.

Yhteenveto

Laidoilta löytyy varsin kiitettävästikin potentiaalia hyökkäyspäähän. Hakulinen ja Vesalainen ovat hyvät kiinnitykset kärkeen, jonka lisäksi sitten nuoret hyökkääjälupaukset Kiiskinen ja Vesterinen. Etenkin Kiiskisen suhteen on isot odotukset ja voi hyvin olla pistepörssin kärkinimiä terveenä pysyessään. Taustatukea sitten kykenee tarjoamaan paluun 30 pisteen mieheksi tehnyt Rautiainen.

Keskellä on kiinnostava nähdä, miten Huttusen meno jatkuu. Hyvä kausi on alla, että pitääkö viime kauden taso vai pystyykö jopa ottamaan steppejä vielä eteenpäin? Yhtä kärkisentteriähän tuo huutaisi ja sitä Hämeenlinnassa ilmeisesti etsitään, mutta mitä pidemmälle mennään, niin sitä haastavammaksi menee. Päivärinnalle sitä toisen kärkiketjun sentterin paikkaa on toistaiseksi tarjolla. Kainulainen ja Korhonen ovat alaketjujen miehiä. Jos keskelle ei kaivattua vahvistusta löydetä, niin Hämeenlinnassa on yksi sarjan heikoimmista keskikaistoista.

Nikkilä ja Eronen tulevat varmasti nauttimaan paljon vastuuta muodostaen oikein hyvän puolustuksen kärjen. Jokirinteellä ihan kelpo kausi alla ja ruutu tulevalla kaudella kasvanee. Kukkonen tuo fyysisyyttä ja Kangaskin varsin jämäkkä omissa. Ranskalainen Boscq aika arvoitus, että mitä sieltä tulee.

Saarinen pelasi oikein hienon debyyttikauden ja jos odotan Kiiskiseltä vahvaa kautta, niin sama pätee Saarisen kohdalla. Uskon pelaavan itseään enemmän ensi kauden aikana liigayleisön tietoisuuteen. Sinclairista viime kauden jälkeen haastava sanoa, mikä se todellinen taso sitten on, mutta mainio on Kerhon kassarikaksikko.

Ei mikään häikäisevä materiaali ole ensi kaudellakaan Hämeenlinnassa, mutta erinomainen valmennus repinee maksimit irti. Lupaavia, eteenpäin urallaan meneviä pelaajia ja näiden päälle muutama kokeneempi tuloksekkaasti Liigassa esiintynyt liigaratsu. 12 sakkiin pitäisi kyllä mennä. Ensimmäisen kierroksen kotietu vaatisi jo venymistä.

Kokoonpanohahmotelma

Kristian Vesalainen - Sami Päivärinta - Anrei Hakulinen
Roope Vesterinen - Heikki Huttunen - Jesse Kiiskinen
Markus Loponen - Harri Kainulainen - Teemu Rautiainen
Samuli Aaltonen - Olli Korhonen - Axel Skinnari
Oliver Kopiloff - Vili Alitalo - Vili Toivonen

Petteri Nikkilä - Elmeri Eronen
Viljami Jokirinne - Miska Kukkonen
Jules Boscq - Kalle Kangas
Lauri Sertti - Eerik Wallenius

Kim Saarinen
Mark Sinclair

Tupsukorva35 sanoi:

​

Puolustus

Puolustus vahvistuu Teemu Kivihalmeella, jonka moni muukin liigaseura olisi huolinut takalinjoilleen. Kolme vuotta sitten Kivihalme nähtiin TPS:ssa ja muutamaa vuotta aiemmin Kärpissä, jossa parhaimmillaan teki 30 pistettä (9+21). Kaksi edellistä kautta puolustaja pelasi Ruotsin Malmössä, jossa viime kaudella summasi 43 otteluun 2+12 tehot. Erinomainen luistelija. NCAA-liigasta puolustukseen tulee 24-vuotias Brian Kramer, jossa viime kaudella tehtaili 42 otteluun 17 pistettä (2+15) ja kauden päätteeksi juhli NCAA:n mestaruutta. Edellisellä kaudella Kramer valittiin sarjan parhaaksi puolustajaksi. Hyvin luisteleva puolustaja ja kiekollistakin taitoa pitäisi löytyä.

Laajenna klikkaamalla

Kiitos hienosta analyysista. Sen verran tarkentaisin, että ei Krameria sentään valittu NCAA-liigan parhaaksi puolustajaksi vaan ainoastaan Atlantic-konferenssin parhaaksi pakiksi. Ja tuo ei ole erityisen kovatasoinen konferenssi, joten valinta ei vielä takaa menestystä liigassa - ihan kuten olit sinänsä pyöritellytkin.

Hienoja analyysejä, eipä tarvitse muualta kaivella liigaennakkoja. Kiitos ja hattua päästä @Tupsukorva35!

Jo muutaman kauden ajan runkosarjan voitosta pelannut Ilves sai runkosarjassa jälleen tyytyä "hopeaan", kun joukkue oli kolmatta vuotta putkeen runkosarjan kakkonen. Puolivälierissä oli edessä joko fantasioitu tai pelätty ottelusarja Tapparaa vastaan, joka oli nostellut kannua kohti kattoa kolme edellistä kevättä. Neljättä perättäistä kultaista kevättä ei naapurileiriin tällä kertaa suotu, vaan Ilves pyyhkäisi sarjasta jatkoon puhtaasti 4-0 otteluvoitoin.

Välierissä Ilveksellä oli revanssi mielessä viime keväältä, kun vastaan asettui edelliskevään tavoin Kalevan Pallo Kuopiosta, jolloin ryhmät kohtasivat puolivälierissä. Sarjan alku noudatteli samanlaista kaavaa kuin edellisellä kerralla. Avausottelusta KalPa haki vierasryöstön, Kuopiossa jatkoaikavoiton myötä savolaiset ottivat toisen kiinnityksen finaaleihin ja kotona Ilveksen vuoro oli kaventaa sarja. Neljäs osaottelu oli melkeinpä sarjan parasta Ilvestä, mutta KalPa nappasi ottelupallon viidenteen peliin. Nyt Ilves ei suostunut viidennessä pelissä taipumaan, vaan vei kotivoitolla sarjan vielä kertaalleen Niiralan monttuun. Päätöserässä tamperelaislauma nousi viimeisellä kympillä kahden maalin takaa rinnalle, mutta jatkoajalla Juuso Mäenpää laukoi kuopiolaiset finaaleihin.

Näin ollen Ilveksellä oli edessään melko tutuksi tullut pronssiottelu, jossa mitalista kamppailtiin runkosarjan voittanutta Lukkoa vastaan. Varsin maalirikas yhdeksän maalin ilta päättyi Ilveksen pronssijuhliin, kun Ville Meskanen tempaisi jatkoajalla 4-5 voittomaalin ylivoimalla. Mitali oli Ilvekselle kolmas neljän vuoden sisään, jotka kaikki ovat pronssisia.

Pronssiottelun jälkeen vietettiin haikeita hetkiä, kun huikean 55 vuoden mittaisen huoltajauran Ilveksessä tehnyt Lasse Laukkanen siirtyi ansaituille eläkepäiville.

Maalivahdit

Tshekin pääsarjassa toissa kaudella vakuuttavasti esiintyneen Dominik Pavlatin alku Ilves-paidassa oli hapuilevaa, mutta kauden edetessä paransi otteitaan ja joulukuussa alkoi joukkueessa ottamaan ykkösvahdin tonttia haltuun. Runkosarjassa torjui lopulta 29 ottelussa ja kiekot näissä jäivät kiinni 91%:n varmuudella. Pudotuspeleissä Pavlat oli hyvässä iskussa (10 ott. 92,89% - 1,65), vaikka saattaisi ainakin Kuopion ratkaisevan ottelun ottaa uusiksi. Tappara-sarjassa oli lyönnissä, kun neljässä ottelussa päästi selkänsä taakse ainoastaan neljä kiekkoa. Tshekkivahti oli paikallispeleissä läpi kauden vireessä, sillä nollasi Tapparan kauden aikana peräti kolme kertaa.

Neljä edellistä vuotta Ilves on lähtenyt kauteen ulkomaisella maalivahtikaksikolla, mutta tulevalla kaudella tähän tulee muutos, kun Pavlatin kirittäjänä toimii HIFK:sta siirtyvä Roope Taponen. Taponen on myös viimeisin suomalainen, joka on Ilveksen maalilla torjunut, kun kävi kaudella 2021-2022 Tampereella lainapestillä Marek Langhamerin ollessa loukkaantuneena. Tampere ja Ilves on siis 24-vuotiaalle kassarille ennestään ainakin jokseenkin tuttu. Alla on vaikea kausi HIFK:ssa ja kärsi kauden aikana loukkaantumisista. Uutta puhtia uralle siis Ilveksestä ja hakee paluuta parin vuoden takaiselle tasolle, kun otti kiekkoja kiinni päälle 91,4%:sti.

Kolmen kauden ajan maalia vartioinut tshekkivahti Jakub Malek siirtyy ensi kaudeksi Pohjois-Amerikkaan ja New Jersey Devilsiin metsästämään NHL-unelmaansa.

Puolustus

Viime kauden ykköspuolustajapari matkaa toisaalle. Niin liigauran maali -kuin piste-ennätyksensä uusiksi laittanut Niklas Friman kiekkoilee ensi kaudella Sveitsissä ja 12 maalia tykittänyt Daniel Gazda palaa takaisin Tshekkiin, jossa edustaa suurseura Pardubicea. Pienelle vastuulle jäänyt ja kauden aikana sentterinäkin operoinut Juho Rautanen matkustaa ensimmäistä kertaa ulkomaille pelaamaan ja pelipaikka löytyi ranskalaisseura Grenoblesta.

Puolustuksen ainoa uusi tulija on tshekkipuolustaja Radek Kucerik. Kovaotteinen puolustaja pelasi viime kaudella Ässissä, jossa summasi 51 otteluun 2+11 tehot. Kucerik oli tiiviisti viime kaudella mukana Tshekin EHT-joukkueissa ja keväällä viimeisten joukossa putosi MM-ryhmästä. Ennen Suomeen siirtymistä pelasi neljän kauden ajan Tshekin pääsarjassa Kometa Brnossa.

Arttu Pelli starttailee kolmatta kauttaan Ilveksessä. Parhaimmillaan 12 maalia ja 30 tehopistettä tehnyt puolustaja pelasi uran kolmanneksi tehokkaimman kautensa kirjattuaan 58 ottelussa 24 tehopistettä (6+18). Pelli pelasi mainiot pudotuspelit ja keräsi 11 ottelussa 1+9 tehot. 28-vuotias Pelli rikkoi viime kaudella jo 500 pelatun runkosarjaottelun rajan. Pellin kanssa puolustuksen kiekollisen kärjen muodostaa ruotsalaispakki Simon Johansson, joka palasi takaisin Ilves-paitaan alkusyksystä. Aloitti erittäin vahvasti nakutellen kovaan tahtiin pinnoja, mutta marraskuisen loukkaantumisen jälkeen ei oikein yltänyt samalle tasolle. Johansson saldosi 39 ottelussa 22 pistettä (9+13). Pelasi Ilveksessä edellisen kerran kaudella 2021-2022, jolloin tehtaili 32 pistettä. Tuosta matka jatkui kahdeksi kaudeksi Pohjois-Amerikkaan, jotka kuluivat AHL-kentillä.

Ruotsalainen John Nyberg oli yksi kauden hienoista tarinoista. Tuli takalinjoille HV71:sta lainalle paikkaamaan poissaoloja, paransi koko ajan omaa tekemistään itseluottamuksen noustessa ja pelasi lopulta kauden loppuun Tampereella. Kauden jälkeen Ilves teki Nybergin kanssa kahden vuoden jatkosopimuksen. Ruotsalaisella on päälle 300 ottelun SHL-kokemus ja pari kautta on viettänyt lisäksi Amerikassa, jossa kiekkoili niin AHL:ssa kuin ECHL:ssa. Iski Ilveksessä 33 otteluun 2+7 tehot, mutta ennen kaikkea on luotettava oman pään luuta ja tärkeä alivoimapalanen. Lahdesta Tommi Niemelän mukana vuosi sitten saapuneen Toni Utusen kautta sotki loukkaantumiset. 25 runkosarjaottelussa jäi kiikaritehoihin ja pudotuspeleissä avasi piste -ja maalihanansa 1+1 tehoilla. Edeltävällä kaudella Pelicansissa syntyi 20 pistettä, joten hyökkäyssuuntaan on enempäänkin potentiaalia.

Puolustuksen kalustoon kaudesta 2015-2016 alkaen kuulunut Jarkko Parikka löytyy tuttuun tapaan takalinjoilta. Onko kenties pientä mukavoitumista vai muuta, mutta pientä taantumusta 27-vuotiaalla puolustajalla on ollut parhaimmista kausistaan. Muutamaan otteeseen tehnyt parisenkymmentä pistettä ja viime kaudella 43 ottelussa syntyi 3+5 tehot. Komeita plus/miinus lukemia aiemmilla kausilla kerryttänyt Parikka jäi ensimmäistä kertaa pakkaselle sitten kauden 2017-2018. Lähes kaksimetrinen Otto Latvala tuo fyysisyyttä sekä ulottuvuutta alakertaan ja on iso palanen alivoimaa. Takana minuutteja janoaa Sebastian Soini, joka on Minnesotan viidennen kierroksen varaus viime vuodelta. Tempaisi viime kaudella tyylillä liigauran ensimmäisen maalinsa kotiottelussa Kärppiä vastaan.

Hyökkäys

Hyökkäyksen nimekkäin kiinnitys on sentteriosastolle hankittu Lukas Jasek. Jasek on tuttu mies Pelicansista kausilta 2021-2023, joiden aikana latoi yhteensä 90 tehopistettä (31+59). Tuosta ura jatkui SHL:aan, jossa ensimmäisellä kaudella Oskarshamnissa summasi 28 pistettä (14+14) ja viime kaudella MoDossa syntyi 18 tehopistettä (8+10) 52 otteluun. Joukkuetasolla Jasekin vuodet Ruotsissa olivat varsin murheellisia. Sekä Oskarshamn että MoDo putosivat kauden päätteeksi Allsvenskaniin. Jasek on ollut viime vuosina mukana Tshekin EHT-ryhmissä, mutta arvokisoissa sentteriä ei ole nähty.

25-vuotias kanadalaishyökkäjä Luke Henman saapuu ensimmäistä kertaa kiekkourallaan Euroopan kentille. Neljä edellistä kautta Henman on pelannut kolmen ottelun tehokasta ECHL-keikkaansa lukuun ottamatta AHL:ssa, jossa on pelaillut 14-16 tehopisteen kausia. AHL-vuosiaan ennen kunnostautui juniorisarjoissa enemmän hyökkäyspäässä, kun edelliset kaudet rooli on ollut puolustavampi. Tavoitteena on Euroopassa taas kaivaa tehoja esiin. Pelannut sentterinä, mutta Ilveksestä pelipaikka löytynee laidalta. Nykyisten maahanmuuttosäännösten vuoksi ei ole varmuutta, milloin Henman Suomeen saapuu. Puhutaan kuitenkin todennäköisimmin viikoista kuin päivistä.

Kouvolasta hyökkääjiä saapuu kaksin kappalein. Heistä kokeneempi on 400 runkosarjaottelun rajapyykkiä lähestyvä Teemu Engberg, joka kantoi KooKoo-paitaa viisi edellistä kautta. Viime kaudella kouvolalaisten kapteenistoon kuulunut Engberg merkautti liigauransa ennätyspisteet tehtyään 60 otteluun 29 pistettä (12+17). Keväällä tilille tuli ensimmäiset A-maajoukkuepelit. Slovenian ykkössentterinä kevään MM-kisoissa operoinut Matic Török ylsi myös lähes 30 pisteen pottiin kirjattuaan 28 tehopistettä (12+16). Taitava, 2+1-vuotisella sopimuksella Ilvekseen siirtynyt hyökkääjä hakee Tampereelta sitä lopullista läpilyöntiä. MM-kisoissa toimi Slovenian varakapteenina ja juniorimaajoukkueissa C-kirjain koristanut rintaa.

Edellisvuosien ykkössentteri jatkaa edelleen keltavihreissä, kun viime kauden aikana Matias Mäntykivelle sorvattiin 1+1-vuotinen jatkosopimus, joka sisältää pelaajan option ulkomailla pelaamisesta kaudella 2026-2027. Tasaisesti Ilveksessä pistemääriään nostattanut Mäntykivi pelasi parhaan kautensa summattuaan 60 ottelussa 54 pistettä (18+36) ja sijoittui pistepörssissä kahdeksanneksi. A-maajoukkuedebyytti tuli myös tehtyä. Samuli Ratisella puolestaan on takana uransa toiseksi tehokkain runkosarja (48 ott. 7+18). Kauden tähtihetki nähtiin kevään pudotuspeleissä, kun viimeisteli hattutempun puolivälierien ratkaisevassa ottelussa Tapparaa vastaan.

Ilves suoritti kaksi onnistunutta naarausta kauden aikana hyökkäykseensä. Urallaan maailmanmestaruuden sekä kaksi Sveitsin mestaruutta voittanut Carl Klingberg jäi Frölundassa pienehköön rooliin ja suurempaa ruutua tultiin hakemaan Suomesta. Maisemanvaihto kannatti ja Ilveksessä saldosi 39 ottelussa 30 tehopistettä (13+17). Persoonallaan ja otteillaan kentällä vei kannattajien sydämet. ECHL:ssa toissa kaudella tehoilleen Lukas Svejkovskyn kautta sotkivat loukkaantumiset sekä sairastelut. Heti avausottelussaan pääsi hurmaamaan lauottuaan kaksi maalia Tapparan verkkoon. 14 runkosarjaottelussa 6+5 tehot ja kuudessa pudotuspeliottelussa 3+3 pisteet. Terveyttä toivotaan.

Joukkueen "Ruotsi-mafiaa" täydentävät Jens Lööke sekä Erik Borg. Lööke lukeutuu myös pelaajiin, joilla on takanaan uran paras liigakausi. 59 ottelussaan teki 54 tehopistettä (16+38) seuraten Mäntykiveä pistepörssissä. Borgille viime kausi oli ensimmäinen Ruotsin ulkopuolella. Frölundassa edellisellä kaudella 11 pistettä (8+3) summannut ruotsalaissentteri tehtaili ensimmäisellä liigakaudellaan 19 pistettä (6+13). Pääsi pelaamaan jonkin verran tulosketjuissa, mutta tulevalla kaudella paikka löytynee ominaisemmista alaketjuista. Uhrautuva ruotsalainen kellottaa isoja alivoimaminuutteja.

Kahden rikkonaisen kauden jälkeen konkarihyökkääjä Joonas Nättinen haki eheää kautta. Pelasi lopulta runkosarjassa 44 ottelua, joissa iski 18 tehopistettä (8+10). Ottelun lopuilla johtoasemassa otti roolia laitamöyrimisellään sekunteja kuluttaen. Terve kausi oli mielessä lisäksi Kasper Björkqvistilla, jonka edelliset kaudet olivat vaivojen sävyttämiä. Sellaista ei tullut Tampereellakaan pelattuaan runkosarjassa 35 ottelua ja keräsi näissä vaatimattomat 1+2 tehot. Muutamista väläytyksistä huolimatta kauden pettymyksiä ja saa jopa tehdä hommia kokoonpanossa pysyäkseen. Takana kun haastaa tshekkilupaus Ondrej Kos. Pienet nyrkkihipat Tampereella Lukon Anton Olssonin kanssa ottanut Kos kirjautti 26 ottelussa 3+2 tehot. Nälkäisenä minuuteista taistelee myös 18 ottelua 1+2 tehoilla pelannut Eemil Laurell. Laurell on nakutellut tehoja U20-sarjassa.

Hyökkäyksen ja myös koko joukkueen ehdottomasti merkittävin menetys on ensimmäistä kertaa ulkomaille kykyjään mittauttamaan lähtenyt Eemeli Suomi. Nousi kauden aikana Ilveksen kaikkien aikojen pistepörssissä jo viidenneksi (529 ott. 145+250). 15 maalia pyssyttänyt Ville Meskanen siirtyi Kouvolaan, Juuso Könönen palasi tuttuun Kuopioon, Samu Bau lähti isomman roolin perässä "Raipen" oppiin, kivessyövän selättänyt Adam Najman teki paluun kotimaahan ja lainamies Kalle Väisänen suuntaa Amerikkaan.

Yhteenveto

Erinomaiset kärkisentterit, jotka molemmat omaavat potentiaalin 50 pisteen kauteen. Borg hyvä alaketjujen sentteri ja siitä yhdestä sentteripaikasta kilvoittelevat Török, Henman sekä Nättinen. Jos viime kaudella sentterin paikalla nähtiin puhtaita laitahyökkääjiä ja myös puolustaja Rautanen, niin tällä kertaa senttereiden ei heti pitäisi loppua.

Oikea laita myös erittäin hyvissä kantimissa - on hyökkäysvoimaa. Svejkovskylle toiveissa on terveyttä, sillä jenkillä on hyökkäyksen kovin maalintekopotentiaali. Vasen laita on se suurin kysymysmerkki, sillä vasemmalta se ehdoton kärkiyksilö puuttuu. Ratinen, Engberg sekä mahdollinen vasen laituri Török eivät liigaurallaan 30 tehopisteen rajaa ole rikkoneet ja Henman on pienoinen arpakortti, että mihin kanukista liigakentillä on. Vaihtoehtona vasemmalle laidalle on myös viime kaudella vasemmalla paljon pelannut Klingberg, joka rightin miehenä mieluummin kuitenkin pelaisi oikealla.

Johansson ja Pelli muodostavat hyökkäyksen suurimman hyökkäysuhan. Johanssonilta toivotaan suorittamista, jota nähtiin syksyllä palattuaan Ilvekseen ja Pelliltä kevään otteiden jatkoa. Nyberg ja Kucerik tuovat hyvää kokonaisvaltaista pelaamista. Latvala oman pään isäntänä. Parikalta ja Utuselta odotetaan tasonnostoa. Maalivahtikaksikko on sarjan parhaimmistoa.

Kuinka ulkomaalaisten sävyttämä kokoonpano pysyy yhtenäisenä? Viime kaudella tässä hyvin onnistuttiin, josta paljon kiiteltiin Klingbergia, joka liimasi eri kansalaisuuksia joukkueessa yhteen.

Kaikkiaan hyvin monipuolinen keltavihreä paketti. On kätisyyksiä sekä osaamista molempiin erikoistilanteisiin. Pelaa suorasta puolivälieräpaikasta. Mikäli kausi välieriin jatkuu, niin sitten on näytönpaikka, että ollaanko se finaaliaskel viimein valmiita ottamaan?

Kokoonpanohahmotelma

Samuli Ratinen - Matias Mäntykivi - Jens Lööke
Teemu Engberg - Lukas Jasek - Carl Klingberg
Luke Henman - Matic Török - Lukas Svejkovsky
Kasper Björkqvist - Erik Borg - Joonas Nättinen
Ondrej Kos - Timi Teuho-Markkola - Eemil Laurell

Radek Kucerik - Simon Johansson
John Nyberg - Arttu Pelli
Jarkko Parikka - Toni Utunen
Sebastian Soini - Otto Latvala

Dominik Pavlat
Roope Taponen

Runkosarjan jännittävällä päätöskierroksella ratkaistiin viimeisten suorien puolivälieräpaikkojen kohtalo. Viimeisen suoran puolivälieräpaikan onnistui nappaamaan juurikin HIFK, joka laukoi Oulussa voittomaalin ilman maalivahtia vajaat puoli minuuttia ennen 60 minuutin täyttymistä Kärppä-kassari Damian Claran suosiollisella avustuksella. Tämä maali pelasti joukkueen ensimmäisen pudotuspelikierroksen rasitukselta.

Vastaan puolivälierissä asettui SaiPa, joka edellisellä kierroksella oli noussut TPS:aa 0-2 tappioasemasta tasoihin ja ratkaisevassa viidennessä ottelussa eteni jatkoon. Lepoedut eivät helsinkiläisiä auttaneet, vaan noususta hyvän itseluottamuksen saanut lappeenrantalaisryhmä lähetti HIFK:n puolivälieristä lomille puhtaasti 4-0 otteluvoitoin. Ruuti HIFK:lla oli sarjassa todella märkää, sillä neljään otteluun syntyi ainoastaan neljä maalia.

Monen kannattajan toiveet kävivät viimein toteen ja puolivälieräpettymys päätti neljä kautta kestäneen Ville Peltosen ajan joukkueen peräsimessä. Peltosen valmentajaura jatkuu Sveitsissä Geneven apuvalmentajana. Helsinkiläisseuran ruoriin loikkaa pelaajaurallaan 180 ottelussa HIFK:ssa pelannut Olli Jokinen. Edellisen kerran Jokinen edusti HIFK:n värejä lockout-kaudella 2004-2005. HIFK-uralle mahtui mm. mestaruusmaali keväältä 1998. Valmentajan tehtäviä mies on hoitanut kaudesta 2015-2016 alkaen ja aikuisten tasolle siirtyi kaudella 2021-2022 valmentaen Jukureita kolmen kauden ajan, jossa tekikin hyvää työtä. Viime kausi meni Ruotsissa Timråssa, jossa Jokinen valmensi joukkueen puolivälieriin. Vielä toistaiseksi aikuistasolla Jokisen valmentamat ryhmät ovat törmänneet puolivälierävaiheeseen. Päättyykö HIFK:ssa tämä sarja?

Maalivahdit

Uransa keväällä 2024 lopettanut Niko Hovinen ei pitkään elämää kiekkoeläkeläisenä jaksanut ja palasi HIFK-nuttuun viime syksynä. Paluu pelikentille oli varsin tyylikäs, kun kolmeen ensimmäiseen otteluunsa livautti selkänsä taakse vain yhden kiekon. Ihan ei tämä tahti ei pitänyt kauden läpi ja torjuntaprosentti asettui runkosarjassa lukemaan 90,53%. Otti paikkansa joukkueen ykkösvahtina pelaten kauden 51 ottelusta 36:ssa. Alkava sesonki on kaksimetriselle Hoviselle jo kunnioitettava 18. liigakausi.

Kun tshekkivahti Jakub Skarek karkasi takaisin Pohjois-Amerikkaan, niin HIFK suuntasi takaisin maalivahtimarkkinoille. Janne Pesosen ostoskassiin sujahti Tapparassa ja Slovakiassa viime kaudella torjunut Paavo Kohonen. Toissa kaudella IPK:ssa Mestis-mestaruuden voittanut ja Mestiksen parhaana maalivahtina palkittu Kohonen torjui 14 Tappara-ottelussaan kolme nollapeliä, mutta useissa muissa otteluissa oli haastavampaa ja torjuntaprosentti valui vajaaseeen 87%:iin. Keväällä siirtyi Slovakian pääsarjaan, jossa pelasi viisi ottelua eikä näissäkään suoranaisesti loistanut.

Maalivahtitrion täydentää slovakialainen Rastislav Elias. Pelasi ensimmäiset liigapelinsä syksyllä torjuen kuudessa ottelussa. Pelejä kertyi lisäksi Mestiksessä, HIFK:n U20-joukkueessa sekä kotimaansa pääsarjassa Kosicessa.

Hovisen varjoon kahtena edellisenä keväänä jäänyt Roope Taponen vartioi ensi kaudella Ilveksen veräjää, jossa piipahti lyhyellä lainapestillä muutama vuosi sitten.

Puolustus

Takalinjoilta kaksi lähes 50 kautta pelannut yhdysvaltalaispuolustaja Luke Martin siirtyi SHL-kentille. 20 tehopistettä summannut tshekki Ronald Knot on myöskin jatkamassa uraansa toisaalla. Kokenut liigapuolustaja Oskari Manninen vaihtoi seuraa kaupungin sisällä ja operoi ensi kaudella Jokereiden alakerrassa.

Uutena nimenä puolustukseen liittyy 20-vuotias Arttu Kärki. Juniorisarjoissa hyviä tehoja paukutellut Vegasin toisen kierroksen varaus aloitti kauden Tapparasta, mutta jäätyään pienehköön rooliin, niin siirtyi kesken kauden Ässiin. Saikin Porissa ihan hyvin vastuuta alkuun, mutta viimeisissä peleissä vastuu alkoi patapaidassakin vähenemään ja pudotuspeleissä ei pelannut peliäkään. Rohkea kiekollisena (paikoin liiankin), kun taas puolustuspelaamisessa on tekemistä. Kaksivuotinen sopimus sisältää kahden kuukauden tryout-pykälän. Koeajan kautta sopimusta metsästää myöskin latvialainen Markuss Komuls. Kaksissa edellisissä MM-kisoissa maataan edustanut latvialaispakki pelasi viime kaudella Slovakiassa (35 ott. 2+5) ja Tshekissä (11 ott. 1+2). Tuota edeltävät kaudet menivät Pohjois-Amerikassa NCAA:ssa sekä ECHL:ssa.

Keväällä MM-miehistöön murtautuneelle Tony Sundille edelliset kaudet ovat olleet rikkonaisia. Viime kaudella runkosarjassa kertyi 30 ottelua ja sitä edeltävällä kaudella 41. Myös kevään MM-taipaleen päätti loukkaantuminen ja on edelleen kuntoutusvaiheessa. Parhaimmillaan 35 pistettä liigassa tehnyt puolustaja toivoo ehjää kautta. Viime kauden otteluissa summasi 2+8 tehot. Tanskalaispuolustaja Philip Larsen jäi pettymykseksi Kuopiossa ja siirtyi vuoden alussa Helsinkiin. Toissa kaudella Jukureissa 30 pisteen rajan puhkaissut Larsen kirjautti kauden 50 ottelussaan 23 pistettä (3+20). Hyökkäyspäähän roolia on tarjolla myös 19-vuotiaalle Aron Kiviharjulle, joka lukeutuu kauden potentiaalisiin läpilyöjiin. Ensimmäinen kausi meni HIFK:ssa pipariksi loukkaantumisesta johtuen, mutta viime kaudella pelasi 52 ottelua tehoilla 4+12.

Petteri Lindbohmin viime kausi tuli aikaiseen päätökseensä jo lokakuussa. Kauden 19 pelaamaansa otteluun ehti keräämään tililleen neljä syöttömerkintää. Toissa kaudella Lindbohm tuli varsin ryminällä kauteen sisään laukoen viiteen ensimmäiseen otteluun neljä maalia. HIFK:lle olisi tärkeää, että laadukas yleispuolustaja pysyisi terveenä. Kokemusta niin Ruotsista, Sveitsistä kuin NHL-kentiltäkin. Vaivoista on saanut kärsiä myös kapteeni Ilari Melart, jonka kaksi edellistä runkosarjaa ovat olleet 40 ottelun mittaisia. Viime kauden 40 ottelussa syntyi 10 tehopistettä (4+6). Tuo kovuutta kaukaloon, mutta paikoin 36-vuotiaalla puolustajalla on alkanut olla haasteita pysyä vauhdissa mukana. Niklas Nykyri onnistui nousemaan mukaan liigamiehistöön pelaten 31 ottelua, mutta minuutit jäivät varsin maltillisiksi.

Hyökkäys

HIFK teki hyökkäykseensä väkevän kiinnityksen Raumalta, kun reilun viiden kauden ajan Lukkoa edustanut Sebastian Repo vahvistaa helsinkiläisten hyökkäysarsenaalia. Revolla on alla kaksi päälle 40 pisteen kautta, joiden aikana vastustajan maaliverkko on heilunut yhteensä 42 kertaa. 20 tehdyn maalin raja on rikkoutunut kolmesti neljän viime kauden sisään. Vahva hyökkääjä tuo ison avun vastustajajoukkueiden maalin eteen. Kauden toinen hyökkääjähankinta on 19-vuotias Lauri Sinivuori, joka pelasi viime kauden Pohjois-Amerikan OHL-liigassa, jonne siirtyi HIFK:n junioreista. OHL:ssa 67 ottelua tuotti 34 tehopistettä (16+18).

Ykkössentterinä jatkaa Jori Lehterä, jonka tahti ei hyydy, vaan pelasi parhaan runkosarjansa muutaman vuoden takaisen paluunsa jälkeen. 51 otteluun Lehterä summasi 59 pistettä (7+52). Pudotuspeleissä ei joukkueen tavoin onnistunut, sillä neljässä ottelussa ei syntynyt pistettäkään. Ei loista kaukalossa luistelunopeudellaan, mutta pelitietokone raksuttaa ja syöttöväylät löytyy. Iiro Pakarinen mätti kiekkoja verkkoon hurjaan tahtiin kauden alkupuoliskolla ja viimeisteli lopulta 30 osumaa. Oli odotettavissa, ettei tahti aivan samanlaisena koko kautta pidä, mutta melkoinen romahdus tapahtui. 27 viimeiseen otteluun Pakarinen onnistui tekemään ainoastaan kolme maalia. Odotuksissa on, että kaksinumeroinen maalimäärä syntyy neljättä kautta putkeen. Vahvimpia ehdokkaita kaksikon rinnalle on Petrus Palmu. Ei enää mahtunut TPS:n suunnitelmiin ja alkuvuodesta edessä oli siirto HIFK:hon, jossa 18 otteluun tehtaili 14 pistettä (4+10). Ei niin helpon pelaajan maineessa oleva Palmu on päävalmentaja Jokiselle tuttu Jukureista kaudelta 2021-2022, jolloin hyökkääjä pelasi parhaan liigakautensa kirjaten 59 pistettä (26+33).

ECHL-tehoilija Vincent Marleau oli HIFK:lta onnistunut löytö toissa kaudelta. Alla on ensimmäinen täysi liigakausi ja sillä kanadalainen takoi 19 maalia sekä 38 tehopistettä. Daniel Mäkiaho on Palmun tavoin Jokiselle tuttuja pelaajia Mikkelin vuosiltaan. Takana on kaksi reilun 40 ottelun kautta, joilla molemmilla on lähennellyt 20 tehopisteen rajan. Jos pääsisi pelaamaan ehjemmän runkosarjan, niin junioreissa tehoillut hyökkääjä voisi kutitella 30 pisteenkin rajapyykkiä. Ilveksessä 20 maalia tehnyt Petr Kodytek otti HIFK:ssa enemmän syöttelijän roolia ja summasi 53 ottelussa 35 tehopistettä (9+26). Kunnostautui kauden aikana myös rumissa tempuissa, mm. kättelyjonossa vastustajia potkien ja pelikieltoa lätkäistiin kauden aikana yhteensä 14 ottelun edestä. Alkava kausi alkaa pelikieltoa lusien, jota on vielä neljä ottelua jäljellä.

Reilun kauden ajan Tapparaa edustaneella Otto Sompilla kausi Tampereella ei lähtenyt ja Somppi lukeutuu myös pelaajiin, jotka suuntasivat kesken kauden muuttokuorman kanssa Helsinkiin. HIFK-paidassakin tulos jäi hyvin laihaksi, kun 23 ottelua tuotti 2+3 tehot. Edeltävällä kaudella kuitenkin Tapparassa 15 maalia ja 27 pistettä. Kasper Lundell aloitti kauden HPK:ssa, jossa ei oikein tahtonut löytää paikkaansa ja nopealla aikataululla teki paluun tuttuun seuraan. Kauden loppupuolisko oli nuorelta hyökkääjältä varsin tehokas, kun pienehköllä vastuulla iski 14 viimeisessä pelaamassaan ottelussa viisi maalia. Olisiko ensi kaudella ottamaan isompaa ruutua?

Kokenut Juhani Jasu pelasi edelliset kaudet täysiä tai lähes täysiä kausia, mutta HIFK:n loukkaantumiskirous iski häneenkin. Pelasi kauden aikana vain 15 ottelua, joiden saldona yksi maali. Panu Mieho jatkaa möyrimistä alaketjuissa (39 ott. 3+7). Mestiksessä vahvaa tulosta tehnyt Santeri Hartikainen pelasi ensimmäisen liigakautensa, jolla onnistui keräämään yhdeksän (5+4) tehopisteen saaliin. Aatu Karjalainen loukkaantumistenkin myötä pääsi pelaamaan päälle 40 ottelua ja viimeisteli ensimmäisen liigamaalinsa. Jesse Seppälä on rouhinut HIFK:n alaketjuissa jo muutaman kauden ajan. Taustalla paikkaa kärkkyy toisen polven kiekkoilija Jere Somervuori. 17-vuotiaana U20-sarjassa 35 pistettä ja alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa viiteen otteluun kuusi tehopistettä.

Hyökkäyspään isoin menetys on kolmeen kauteen reilut 100 pistettä tehnyt Kristian Vesalainen, vaikkakin pudotuspeleissä suoritukset jäivät ohkaisiksi. Vesalainen palaa ensi kaudeksi Hämeenlinnaan. Suurin menetys joidenkin sydämissä saattaa kuitenkin olla Micke-Max Åsten, jonka 13 kautta kestänyt HIFK-ura päättyi ainakin toistaiseksi. Kokeneet Leo Komarov ja Joonas Rask (K-Espoo) sekä loppukauden "kiikariapu" Miika Roine (Puola) kuuluvat myös lähtijälistaan.

Yhteenveto

Oikea laita erittäin hyvää laatua. Kolme pelaajaa, joista jokainen kykenee laittamaan kiekon maaliin kauden aikana 20+ kertaa. Lehterä on edelleen yksi sarjan parhaimmista senttereistä ja Kodytek täyttää kakkossentterin ruudun, jos vain keskittyy siihen pelaamiseen. Sompin puolestaan on kyettävä nostamaan omaa tasoaan. Palmu hyvä kärkiketjujen pelaaja, kunhan pysyy pelipäällä, joka onnistunee tutussa valmennuksessa. Takana vasemmalla sitten taso putoaa tästä. Mäkiahon kehitykseen ilmeisesti uskotaan.

Martin jätti suuren aukon puolustukseen ja miten nuo tehot onnistutaan oikein paikkaamaan? Hyviä yleispuolustajia, mutta hyökkäyspään maestro puuttuu. Sundille toivotaan terveyttä ja on hyvä puolustaja, mutta ei mikään suorainen teholinko, vaikka sieltä usean vuoden takaa se 35 pinnan kausi löytyykin. Larsenin olisi palattava toissa kauden tasolleen ja millaisia kehitysaskeleita Kiviharju ottaa? Mikä on Lindbohmin pelikunto pitkän loukkaantumisen jälkeen? Kysymysmerkkejä riittää. Harjoituskausikin luonnollisesti alkaa sillä, että puolustajista kolme tällä hetkellä kuntouttaa itseään (Sund, Melart, Nykyri).

Maalivahtiosasto taas sellainen, että pistää raapimaan päätä. Hoviselta nähtiin hyviäkin otteita viime kaudella, mutta en näe miestä mestaruutta tavoittelevan joukkueen ykkösmaalivahtina. Kohosella vaikea kausi alla ja jonkinlainen mysteeri vielä on, että onko tästä liigatasolle. Voi toki olla, että Elias sen kakkosvahdin tuosta ottaa itselleen. Joka tapauksessa sarjan huonoimpia maalivahtikaksikoita/kolmikoita.

Saa nähdä, miten työkalut soveltuvat Jokisen kiekkoon. Muutamia melko raskasjalkaisia pelaajia löytyy rosterista. Kysymysmerkkejä joukkueessa on, mutta valmennukseen uskon sen verran, että pudotuspelien ensimmäisen kierroksen kotietu lohkeaa. Toki ihan materiaalinkin puolesta sen pitäisi olla saavutettavissa, ellei ukkoa ole jatkuvasti vähintään sen kentällisen verran telakalla. TOP4:ään ei kyllä mitenkään riitä.

Kokoonpanohahmotelma

Petrus Palmu - Jori Lehterä - Iiro Pakarinen
Daniel Mäkiaho - Petr Kodytek - Sebastian Repo
Panu Mieho - Otto Somppi - Vincent Marleau
Jesse Seppälä - Juhani Jasu - Santeri Hartikainen
Aatu Karjalainen - Kasper Lundell - Lauri Sinivuori

Tony Sund - Oliver Larsen
Petteri Lindbohm - Aron Kiviharju
Ilari Melart - Arttu Kärki
Niklas Nykyri - Markuss Komuls

Niko Hovinen
Paavo Kohonen
Rastislav Elias

Virtuaalinen hatunnosto näistä katsauksista. Hyvää työtä taas kerran ja mielestäni tällaiset katsaukset ilman jotain keinotekoisia kouluarvosanoja ovat mukavampaa luettavaa.

Tupsukorva35 sanoi:

katso liitettä 14800

HIFK - Herättääkö Päällikkö uinuneen punaisen pedon?​

Runkosarjan jännittävällä päätöskierroksella ratkaistiin viimeisten suorien puolivälieräpaikkojen kohtalo. Viimeisen suoran puolivälieräpaikan onnistui nappaamaan juurikin HIFK, joka laukoi Oulussa voittomaalin ilman maalivahtia vajaat puoli minuuttia ennen 60 minuutin täyttymistä Kärppä-kassari Damian Claran suosiollisella avustuksella. Tämä maali pelasti joukkueen ensimmäisen pudotuspelikierroksen rasitukselta.

Vastaan puolivälierissä asettui SaiPa, joka edellisellä kierroksella oli noussut TPS:aa 0-2 tappioasemasta tasoihin ja ratkaisevassa viidennessä ottelussa eteni jatkoon. Lepoedut eivät helsinkiläisiä auttaneet, vaan noususta hyvän itseluottamuksen saanut lappeenrantalaisryhmä lähetti HIFK:n puolivälieristä lomille puhtaasti 4-0 otteluvoitoin. Ruuti HIFK:lla oli sarjassa todella märkää, sillä neljään otteluun syntyi ainoastaan neljä maalia.

Monen kannattajan toiveet kävivät viimein toteen ja puolivälieräpettymys päätti neljä kautta kestäneen Ville Peltosen ajan joukkueen peräsimessä. Peltosen valmentajaura jatkuu Sveitsissä Geneven apuvalmentajana. Helsinkiläisseuran ruoriin loikkaa pelaajaurallaan 180 ottelussa HIFK:ssa pelannut Olli Jokinen. Edellisen kerran Jokinen edusti HIFK:n värejä lockout-kaudella 2004-2005. HIFK-uralle mahtui mm. mestaruusmaali keväältä 1998. Valmentajan tehtäviä mies on hoitanut kaudesta 2015-2016 alkaen ja aikuisten tasolle siirtyi kaudella 2021-2022 valmentaen Jukureita kolmen kauden ajan, jossa tekikin hyvää työtä. Viime kausi meni Ruotsissa Timråssa, jossa Jokinen valmensi joukkueen puolivälieriin. Vielä toistaiseksi aikuistasolla Jokisen valmentamat ryhmät ovat törmänneet puolivälierävaiheeseen. Päättyykö HIFK:ssa tämä sarja?

Maalivahdit

Uransa keväällä 2024 lopettanut Niko Hovinen ei pitkään elämää kiekkoeläkeläisenä jaksanut ja palasi HIFK-nuttuun viime syksynä. Paluu pelikentille oli varsin tyylikäs, kun kolmeen ensimmäiseen otteluunsa livautti selkänsä taakse vain yhden kiekon. Ihan ei tämä tahti ei pitänyt kauden läpi ja torjuntaprosentti asettui runkosarjassa lukemaan 90,53%. Otti paikkansa joukkueen ykkösvahtina pelaten kauden 51 ottelusta 36:ssa. Alkava sesonki on kaksimetriselle Hoviselle jo kunnioitettava 18. liigakausi.

Kun tshekkivahti Jakub Skarek karkasi takaisin Pohjois-Amerikkaan, niin HIFK suuntasi takaisin maalivahtimarkkinoille. Janne Pesosen ostoskassiin sujahti Tapparassa ja Slovakiassa viime kaudella torjunut Paavo Kohonen. Toissa kaudella IPK:ssa Mestis-mestaruuden voittanut ja Mestiksen parhaana maalivahtina palkittu Kohonen torjui 14 Tappara-ottelussaan kolme nollapeliä, mutta useissa muissa otteluissa oli haastavampaa ja torjuntaprosentti valui vajaaseeen 87%:iin. Keväällä siirtyi Slovakian pääsarjaan, jossa pelasi viisi ottelua eikä näissäkään suoranaisesti loistanut.

Maalivahtitrion täydentää slovakialainen Rastislav Elias. Pelasi ensimmäiset liigapelinsä syksyllä torjuen kuudessa ottelussa. Pelejä kertyi lisäksi Mestiksessä, HIFK:n U20-joukkueessa sekä kotimaansa pääsarjassa Kosicessa.

Hovisen varjoon kahtena edellisenä keväänä jäänyt Roope Taponen vartioi ensi kaudella Ilveksen veräjää, jossa piipahti lyhyellä lainapestillä muutama vuosi sitten.

Puolustus

Takalinjoilta kaksi lähes 50 kautta pelannut yhdysvaltalaispuolustaja Luke Martin siirtyi SHL-kentille. 20 tehopistettä summannut tshekki Ronald Knot on myöskin jatkamassa uraansa toisaalla. Kokenut liigapuolustaja Oskari Manninen vaihtoi seuraa kaupungin sisällä ja operoi ensi kaudella Jokereiden alakerrassa.

Uutena nimenä puolustukseen liittyy 20-vuotias Arttu Kärki. Juniorisarjoissa hyviä tehoja paukutellut Vegasin toisen kierroksen varaus aloitti kauden Tapparasta, mutta jäätyään pienehköön rooliin, niin siirtyi kesken kauden Ässiin. Saikin Porissa ihan hyvin vastuuta alkuun, mutta viimeisissä peleissä vastuu alkoi patapaidassakin vähenemään ja pudotuspeleissä ei pelannut peliäkään. Rohkea kiekollisena (paikoin liiankin), kun taas puolustuspelaamisessa on tekemistä. Kaksivuotinen sopimus sisältää kahden kuukauden tryout-pykälän. Koeajan kautta sopimusta metsästää myöskin latvialainen Markuss Komuls. Kaksissa edellisissä MM-kisoissa maataan edustanut latvialaispakki pelasi viime kaudella Slovakiassa (35 ott. 2+5) ja Tshekissä (11 ott. 1+2). Tuota edeltävät kaudet menivät Pohjois-Amerikassa NCAA:ssa sekä ECHL:ssa.

Keväällä MM-miehistöön murtautuneelle Tony Sundille edelliset kaudet ovat olleet rikkonaisia. Viime kaudella runkosarjassa kertyi 30 ottelua ja sitä edeltävällä kaudella 41. Myös kevään MM-taipaleen päätti loukkaantuminen ja on edelleen kuntoutusvaiheessa. Parhaimmillaan 35 pistettä liigassa tehnyt puolustaja toivoo ehjää kautta. Viime kauden otteluissa summasi 2+8 tehot. Tanskalaispuolustaja Philip Larsen jäi pettymykseksi Kuopiossa ja siirtyi vuoden alussa Helsinkiin. Toissa kaudella Jukureissa 30 pisteen rajan puhkaissut Larsen kirjautti kauden 50 ottelussaan 23 pistettä (3+20). Hyökkäyspäähän roolia on tarjolla myös 19-vuotiaalle Aron Kiviharjulle, joka lukeutuu kauden potentiaalisiin läpilyöjiin. Ensimmäinen kausi meni HIFK:ssa pipariksi loukkaantumisesta johtuen, mutta viime kaudella pelasi 52 ottelua tehoilla 4+12.

Petteri Lindbohmin viime kausi tuli aikaiseen päätökseensä jo lokakuussa. Kauden 19 pelaamaansa otteluun ehti keräämään tililleen neljä syöttömerkintää. Toissa kaudella Lindbohm tuli varsin ryminällä kauteen sisään laukoen viiteen ensimmäiseen otteluun neljä maalia. HIFK:lle olisi tärkeää, että laadukas yleispuolustaja pysyisi terveenä. Kokemusta niin Ruotsista, Sveitsistä kuin NHL-kentiltäkin. Vaivoista on saanut kärsiä myös kapteeni Ilari Melart, jonka kaksi edellistä runkosarjaa ovat olleet 40 ottelun mittaisia. Viime kauden 40 ottelussa syntyi 10 tehopistettä (4+6). Tuo kovuutta kaukaloon, mutta paikoin 36-vuotiaalla puolustajalla on alkanut olla haasteita pysyä vauhdissa mukana. Niklas Nykyri onnistui nousemaan mukaan liigamiehistöön pelaten 31 ottelua, mutta minuutit jäivät varsin maltillisiksi.

Hyökkäys

HIFK teki hyökkäykseensä väkevän kiinnityksen Raumalta, kun reilun viiden kauden ajan Lukkoa edustanut Sebastian Repo vahvistaa helsinkiläisten hyökkäysarsenaalia. Revolla on alla kaksi päälle 40 pisteen kautta, joiden aikana vastustajan maaliverkko on heilunut yhteensä 42 kertaa. 20 tehdyn maalin raja on rikkoutunut kolmesti neljän viime kauden sisään. Vahva hyökkääjä tuo ison avun vastustajajoukkueiden maalin eteen. Kauden toinen hyökkääjähankinta on 19-vuotias Lauri Sinivuori, joka pelasi viime kauden Pohjois-Amerikan OHL-liigassa, jonne siirtyi HIFK:n junioreista. OHL:ssa 67 ottelua tuotti 34 tehopistettä (16+18).

Ykkössentterinä jatkaa Jori Lehterä, jonka tahti ei hyydy, vaan pelasi parhaan runkosarjansa muutaman vuoden takaisen paluunsa jälkeen. 51 otteluun Lehterä summasi 59 pistettä (7+52). Pudotuspeleissä ei joukkueen tavoin onnistunut, sillä neljässä ottelussa ei syntynyt pistettäkään. Ei loista kaukalossa luistelunopeudellaan, mutta pelitietokone raksuttaa ja syöttöväylät löytyy. Iiro Pakarinen mätti kiekkoja verkkoon hurjaan tahtiin kauden alkupuoliskolla ja viimeisteli lopulta 30 osumaa. Oli odotettavissa, ettei tahti aivan samanlaisena koko kautta pidä, mutta melkoinen romahdus tapahtui. 27 viimeiseen otteluun Pakarinen onnistui tekemään ainoastaan kolme maalia. Odotuksissa on, että kaksinumeroinen maalimäärä syntyy neljättä kautta putkeen. Vahvimpia ehdokkaita kaksikon rinnalle on Petrus Palmu. Ei enää mahtunut TPS:n suunnitelmiin ja alkuvuodesta edessä oli siirto HIFK:hon, jossa 18 otteluun tehtaili 14 pistettä (4+10). Ei niin helpon pelaajan maineessa oleva Palmu on päävalmentaja Jokiselle tuttu Jukureista kaudelta 2021-2022, jolloin hyökkääjä pelasi parhaan liigakautensa kirjaten 59 pistettä (26+33).

ECHL-tehoilija Vincent Marleau oli HIFK:lta onnistunut löytö toissa kaudelta. Alla on ensimmäinen täysi liigakausi ja sillä kanadalainen takoi 19 maalia sekä 38 tehopistettä. Daniel Mäkiaho on Palmun tavoin Jokiselle tuttuja pelaajia Mikkelin vuosiltaan. Takana on kaksi reilun 40 ottelun kautta, joilla molemmilla on lähennellyt 20 tehopisteen rajan. Jos pääsisi pelaamaan ehjemmän runkosarjan, niin junioreissa tehoillut hyökkääjä voisi kutitella 30 pisteenkin rajapyykkiä. Ilveksessä 20 maalia tehnyt Petr Kodytek otti HIFK:ssa enemmän syöttelijän roolia ja summasi 53 ottelussa 35 tehopistettä (9+26). Kunnostautui kauden aikana myös rumissa tempuissa, mm. kättelyjonossa vastustajia potkien ja pelikieltoa lätkäistiin kauden aikana yhteensä 14 ottelun edestä. Alkava kausi alkaa pelikieltoa lusien, jota on vielä neljä ottelua jäljellä.

Reilun kauden ajan Tapparaa edustaneella Otto Sompilla kausi Tampereella ei lähtenyt ja Somppi lukeutuu myös pelaajiin, jotka suuntasivat kesken kauden muuttokuorman kanssa Helsinkiin. HIFK-paidassakin tulos jäi hyvin laihaksi, kun 23 ottelua tuotti 2+3 tehot. Edeltävällä kaudella kuitenkin Tapparassa 15 maalia ja 27 pistettä. Kasper Lundell aloitti kauden HPK:ssa, jossa ei oikein tahtonut löytää paikkaansa ja nopealla aikataululla teki paluun tuttuun seuraan. Kauden loppupuolisko oli nuorelta hyökkääjältä varsin tehokas, kun pienehköllä vastuulla iski 14 viimeisessä pelaamassaan ottelussa viisi maalia. Olisiko ensi kaudella ottamaan isompaa ruutua?

Kokenut Juhani Jasu pelasi edelliset kaudet täysiä tai lähes täysiä kausia, mutta HIFK:n loukkaantumiskirous iski häneenkin. Pelasi kauden aikana vain 15 ottelua, joiden saldona yksi maali. Panu Mieho jatkaa möyrimistä alaketjuissa (39 ott. 3+7). Mestiksessä vahvaa tulosta tehnyt Santeri Hartikainen pelasi ensimmäisen liigakautensa, jolla onnistui keräämään yhdeksän (5+4) tehopisteen saaliin. Aatu Karjalainen loukkaantumistenkin myötä pääsi pelaamaan päälle 40 ottelua ja viimeisteli ensimmäisen liigamaalinsa. Jesse Seppälä on rouhinut HIFK:n alaketjuissa jo muutaman kauden ajan. Taustalla paikkaa kärkkyy toisen polven kiekkoilija Jere Somervuori. 17-vuotiaana U20-sarjassa 35 pistettä ja alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa viiteen otteluun kuusi tehopistettä.

Hyökkäyspään isoin menetys on kolmeen kauteen reilut 100 pistettä tehnyt Kristian Vesalainen, vaikkakin pudotuspeleissä suoritukset jäivät ohkaisiksi. Vesalainen palaa ensi kaudeksi Hämeenlinnaan. Suurin menetys joidenkin sydämissä saattaa kuitenkin olla Micke-Max Åsten, jonka 13 kautta kestänyt HIFK-ura päättyi ainakin toistaiseksi. Kokeneet Leo Komarov ja Joonas Rask (K-Espoo) sekä loppukauden "kiikariapu" Miika Roine (Puola) kuuluvat myös lähtijälistaan.

Yhteenveto

Oikea laita erittäin hyvää laatua. Kolme pelaajaa, joista jokainen kykenee laittamaan kiekon maaliin kauden aikana 20+ kertaa. Lehterä on edelleen yksi sarjan parhaimmista senttereistä ja Kodytek täyttää kakkossentterin ruudun, jos vain keskittyy siihen pelaamiseen. Sompin puolestaan on kyettävä nostamaan omaa tasoaan. Palmu hyvä kärkiketjujen pelaaja, kunhan pysyy pelipäällä, joka onnistunee tutussa valmennuksessa. Takana vasemmalla sitten taso putoaa tästä. Mäkiahon kehitykseen ilmeisesti uskotaan.

Martin jätti suuren aukon puolustukseen ja miten nuo tehot onnistutaan oikein paikkaamaan? Hyviä yleispuolustajia, mutta hyökkäyspään maestro puuttuu. Sundille toivotaan terveyttä ja on hyvä puolustaja, mutta ei mikään suorainen teholinko, vaikka sieltä usean vuoden takaa se 35 pinnan kausi löytyykin. Larsenin olisi palattava toissa kauden tasolleen ja millaisia kehitysaskeleita Kiviharju ottaa? Mikä on Lindbohmin pelikunto pitkän loukkaantumisen jälkeen? Kysymysmerkkejä riittää. Harjoituskausikin luonnollisesti alkaa sillä, että puolustajista kolme tällä hetkellä kuntouttaa itseään (Sund, Melart, Nykyri).

Maalivahtiosasto taas sellainen, että pistää raapimaan päätä. Hoviselta nähtiin hyviäkin otteita viime kaudella, mutta en näe miestä mestaruutta tavoittelevan joukkueen ykkösmaalivahtina. Kohosella vaikea kausi alla ja jonkinlainen mysteeri vielä on, että onko tästä liigatasolle. Voi toki olla, että Elias sen kakkosvahdin tuosta ottaa itselleen. Joka tapauksessa sarjan huonoimpia maalivahtikaksikoita/kolmikoita.

Saa nähdä, miten työkalut soveltuvat Jokisen kiekkoon. Muutamia melko raskasjalkaisia pelaajia löytyy rosterista. Kysymysmerkkejä joukkueessa on, mutta valmennukseen uskon sen verran, että pudotuspelien ensimmäisen kierroksen kotietu lohkeaa. Toki ihan materiaalinkin puolesta sen pitäisi olla saavutettavissa, ellei ukkoa ole jatkuvasti vähintään sen kentällisen verran telakalla. TOP4:ään ei kyllä mitenkään riitä.

Kokoonpanohahmotelma

Petrus Palmu - Jori Lehterä - Iiro Pakarinen
Daniel Mäkiaho - Petr Kodytek - Sebastian Repo
Panu Mieho - Otto Somppi - Vincent Marleau
Jesse Seppälä - Juhani Jasu - Santeri Hartikainen
Aatu Karjalainen - Kasper Lundell - Lauri Sinivuori

Tony Sund - Oliver Larsen
Petteri Lindbohm - Aron Kiviharju
Ilari Melart - Arttu Kärki
Niklas Nykyri - Markuss Komuls

Niko Hovinen
Paavo Kohonen
Rastislav Elias

Laajenna klikkaamalla

Käyköhän tosiaan niin, ettei Sebastian Repo pääse vieläkään pelaamaan tasoistensa pelikavereiden kanssa ja joutuu itse hinaamaan ketjuaan? Hänellä olisi potentiaalia olla sarjan ykköstykki, mutta muutamaan vuoteen ei ole saanut pelata kärkitason ykkössentterin rinnalla. Kodytekilta ja Mäkiaholta ei kiekkoa juuri takaisin saa.

Ainakin itse laittaisin hänet Lehterän kanssa samaan kolmikkoon, vaikka Pakarinen onkin kova peluri. Repo on kuitenkin monipuolisempi. Vasempaan laitaan sitten vaikka ”Pikku-Henri” Palmu.

El Reino sanoi:

Käyköhän tosiaan niin, ettei Sebastian Repo pääse vieläkään pelaamaan tasoistensa pelikavereiden kanssa ja joutuu itse hinaamaan ketjuaan? Hänellä olisi potentiaalia olla sarjan ykköstykki, mutta muutamaan vuoteen ei ole saanut pelata kärkitason ykkössentterin rinnalla. Kodytekilta ja Mäkiaholta ei kiekkoa juuri takaisin saa.

Ainakin itse laittaisin hänet Lehterän kanssa samaan kolmikkoon, vaikka Pakarinen onkin kova peluri. Repo on kuitenkin monipuolisempi. Vasempaan laitaan sitten vaikka ”Pikku-Henri” Palmu.

Laajenna klikkaamalla

Täysin mahdollista, että Repo on Lehterän kanssa samassa ketjussa.

Nuo hahmotelmat tulee melko nopeasti kyhättyä ilman sen suurempia miettimisiä. Toki jos jotain yhdistelmiä on jostain jäänyt mieleen viime kaudelta, niin olen lyönyt näitä noissa yhteen, kuten esim. Huttusen ketju HPK:ssa.

Kokoonpanohahmotelma on omanlaisensa tiivistys koko tekstistä ja tarkoitus näyttää, miltä joukkuueet näyttää sillä hetkellä kokoonpanomuodossa. Ymmärrän ettei kaikki jaksa noita tekstejä lukea, niin noista lyhyessä muodossa näkee joukkueiden kokoonpanotilanteen.

Ja kiitos palautteesta!

Kahtena edellisenä keväänä finaaleissa liitänyt pelikaani tuli viime kaudella todellisella syöksylaskulla korkeuksista takaisin maahan. Liigafinaalien sijaan lahtelaiset pääsivät tahkoamaan playouteja Jukureita vastaan, joissa viikinkipaidat olivat vahvempia otteluvoitoin 4-1 ja edessä olivat liigakarsinnat.

Karsinnoissa vastassa oli Jokerit, joka varsin odotetusti voitti Mestiksen mestaruuden. Ratkaisu nähtiin viidessä ottelussa ja Pelicans säilytti liigapaikkansa otteluvoitoin 4-1. Helsingissä pelatut ottelut olivat sarjan tasaisimpia ja molemmissa ratkaisua haettiin vasta jatkoajalla. Lahdessa Pelicans ei antanut helsinkiläisvierailleen yhtään mitään, kun Jokerit ei tehnyt Isku Areenalla sarjan aikana maaliakaan.

Pelicans kuului kauden aikana päävalmentajaa vaihtaneisiin joukkueisiin. Juhamatti Yli-Junnila siirrettiin helmikuussa mystisiin toisiin työtehtäviin ja päävalmentajaksi palkattiin viime vuodet Philadelphian palveluksessa mm. scouttina toiminut Sami Kapanen. Edellisen kerran Kapanen oli nähty liigajoukkueen penkin takana kaudella 2018-2019 KalPassa. Kapanen sai alkuun kurssia kääntymään Pelicansin voittaessa seitsemästä ensimmäisestä ottelusta viisi ja tappiollisistakin otteluista jäi piste räpylöihin. Maaliskuulle käännyttäessä sitten vastaavasti kuudesta ottelusta vain yksi voitto ja kausi jatkui sitten runkosarjan jälkeen playouteissa Jukureita vastaan.

Maalivahdit

Jälleen tiensä Pelicansin maalitolppien väliin löytänyt Patrik Bartosak jatkaa lahtelaisjoukkueen ykköstorjujana. Vahvoja liigakausia pelannut tshekkivahti lukeutui runkosarjassa tilastojen valossa sarjan kärkivahtien joukkoon. Torjuntaprosentti 90,82% oli kuudenneksi korkein ja päästettyjen maalien odottama -12,93 puolestaan viidenneksi paras lukema. Playouteissa Jukureita vastaan ei onnistunut muun joukkueen tavoin (87,60% - PMK 3,25), mutta Jokereita vastaan hoiteli oman tonttinsa kolmella nollapelillään, vaikkakaan karsintasarjassa aivan mahdottomaan testiin ei oikein missään vaiheessa joutunutkaan.

Pelicans luottaa täysin ulkomaiseen maalivahtikaksikkoon, kun Bartosakin pariksi hankittiin kanadalainen Zachary Emond. Viime keväänä siirtyi ensimmäistä kertaa Eurooppaan ja Slovakian pääsarjassa pelaavaan Banska Bystricaan. Runkosarjassa kaksi ottelua, joissa päästi ainoastaan yhden maalin. Viidessä pudotuspeliottelussa oma reppu heiluikin sitten reilummalla kädellä ja torjuntaprosentti jäi 89,4%:iin. Jäänyt läpi uran hyvin pitkälti kakkosvahdin asemaan seuroissaan. Keväisen Slovakian keikan lisäksi edelliset kaudet Emond on torjunut kiekkoja valtaosin ECHL:ssa, jossa kertyi 47 ottelua vajaan 91 torjuntaprosentilla. Viimeisimmissä pudotuspeleissään ei suoranaisesti ole häikäissyt. QMJHL-mestaruus kaudelta 2018-2019, mutta kanadalainen pelasi pudotuspeleissä ainoastaan yhdessä ottelussa pari vuotta sitten Raumalla piipahtaneen Samuel Harveyn kantaessa torjuntavastuun.

Puolustus

Puolustukseen kiinnitettiin kaksi Lahteen paluun tekevää puolustajaa. Heistä kokeneempi seitsemällä kaudella aiemmin pelikaania rinnassaan kantanut Mikko Kousa. Viime kaudella Kousa palasi takaisin Suomen kentille kahden ulkomailla vietetyn kauden jälkeen. Edellinen kausi oli mennyt Slovakiassa ja ehkä pieniä epäilyksiä oli, että mikä se taso 37-vuotiaalla puolustajalla mahtaa olla. Liigafinaaleihin marssineessa SaiPassa täräytti sitten 31 pisteen kauden (4+27) ja pudotuspeleissäkin syntyi 11 tehopistettä (1+10). Puolustuspäässä ei varsinaisesti loista ja viime kauden teholukema -11 oli SaiPan toiseksi heikoin. Kahden Suomen mestaruuden Casimir Jürgens pelasi Pelicansissa ensimmäiset liigapelinsä, jota edusti kausilla 2017-2021. Lahdesta tie vei pariksi kaudeksi Tapparaan, josta matka jatkui kahdeksi vuodeksi TPS:aan. Jürgensilla on alla rikkonainen kausi pelaten ainoastaan 24 ottelua. Tappavan tasaiseen tahtiin uralla tehnyt 14-16 pistettä pl. viime kausi. Luotettava puolustaja molempiin kenttäpäätyihin.

Tshekkipuolustaja Michal Jordan aloittaa kolmannen kautensa pussinokissa. Hyvin luottoa saava Jordan tehtaili ensimmäisellä kaudellaan 23 pistettä (9+14) ja viime kaudella syntyi 17 pistettä (5+12). Kokonaisvaltaisen puolustajan vyöltä löytyy 79 NHL-ottelua sekä kuusi MM-turnausta. Reilut 1,5 kautta Pelicansissa pelannut Johannes Johannesen oli joukkueen toiseksi tehokkain puolustaja 19 tehopisteen (6+13) saalillaan. Norjalaispuolustaja kuuluu maansa vakiokalustoon MM-turnauksissa. Ruotsalainen Hampus Falk saapui viime kauden aikana Lahteen varsin maltillisin odotuksin. Puolustava puolustaja jätti kuitenkin positiivisen vaikutelman itsestään ja lunasti itselleen jatkon tulevalla kaudella. Falk summasi 27 ottelussaan 3+6 tehot.

19-vuotias Daniel Nieminen väläytteli viime kaudella kiekollisia taitojaan ja napsi pisteitä heti ensimmäisissä liigaotteluissaan. Liigauran avausmaali näki päivänvalon tammikuussa Turussa ja kirjautti 39 ottelussa lopulta 11 pistettä (4+7). Oli hyvin myös esillä kevään liigakarsinnoissa lauottuaan viiteen otteluun kolme maalia. Nashvillen viidennen kierroksen varaus oli lisäksi mukana vuodenvaihteen U20-kisoissa. Potentiaalisia läpilyöjiä. Einari Luhanka hankittiin siirtorajalla HIFK:n rotaatiosta, muttei Pelicansissakaan loppuvaiheessa isompia minuutteja kellottanut. Peliajasta taistelevat 21 ottelua pelannut Onni Käyhkö sekä eri ikäluokissa maajoukkuerinkiin kuulunut Onni Amhamdi. Taustalta on nousemassa U18-kisoissa pelannut 17-vuotias Samu Alalauri.

Merkittävin menetys puolustuksesta on yli 30 tehopistettä tehnyt kanadalainen Wyatt Kalynuk, joka päätti siirtyä Venäjälle. Pitkään Lahdessa kiekkoillut Petteri Riihinen puolestaan jatkaa uraansa Ässissä.

Hyökkäys

Kousan tavoin Lappeenrannan Lahteen vaihtaa hyökkääjä Roni Karvinen. Pelasi hienon kauden viimeisteltyään 54 ottelussa 17 maalia ja päälle keräsi 12 syöttöpistettä. Vuonna 2022 oli U20-joukkueessa voittamassa MM-hopeaa. Slovakialainen Axel Ciernik saapuu Suomeen kolmen Ruotsin Allsvenskanissa pelaamansa kauden jälkeen. Viime kausi sujui Nybro Vikingsissa, jossa summasi 46 otteluun 23 pistettä (11+12). Räjähtäväksi luistelijaksi kuvailtu 20-vuotias slovakki kävi lisäksi keväällä pelaamassa kolme AHL-ottelua, joissa tilille napsahti yksi syöttömerkintä. Pelannut 109 Allsvenskan-ottelua vajaan 0,5 pistekeskiarvolla. Ciernik on käynyt urallaan kahdet alle 20-vuotiaiden MM-kisat.

Kanadalainen Aidan Dudas tulee Suomen Turusta, jossa kiekkoili kahden kauden ajan. Kolmen AHL-kauden jälkeen Dudas matkusti ensimmäistä kertaa Eurooppaan pelaamaan ja TPS:ssa pelasi kaksi 13 maalin sekä vajaan 30 pisteen kautta. Viime kaudella pienikokoinen, vikkeläjalkainen kanukki kirjautti 52 ottelussa 29 tehopistettä (13+16). Alle 20-vuotiaiden maailmanmestari vuodelta 2020. Kaukalossa soturimaisella asenteella pelaava Onni Lind jättää ainakin hetkeksi Helsingin taakseen ja saalistaa liigapaikkaa Pelicansista. Muutama kausi Jokereissa ja viime kauden 42 Mestis-ottelussa saldosi 5+3 tehot.

Ruotsalaista hyökkäysvoimaa saapuu kaksin kappalein. Christoffer Forsbergista voi lähes puhua Malmö-ikonina, sillä pelasi peräti kymmenen kauden ajan Malmössa ja viisi viimeisintä kautta kuului joukkueen kapteenistoon. Nyt kuitenkin kokeilee pelaamista toinen lintulaji rinnuksissaan ja toiveissa varmasti on myös hieman isompaa roolia kuin Ruotsissa. Hyvin tasaista työskentelyä edelliset kaudet, sillä viimeisen neljän kauden aikana on kertynyt joko 12 tai 13 pistettä. Viime kaudella teki 52 otteluun 4+9 tehot. Voi myös puhua todellisesta teräsmiehestä, sillä yhdeksän edellisen kauden aikana vain kaksi peliä on jäänyt väliin. Lukas Zetterberg puolestaan on jonkinlainen Allsvenskan-jyrä, jossa on pelannut 10 kautta. Parhaimmillaan Allsvenskanissa yli 20 maalia ja yli 40 pistettä. Viime kaudella Zetterberg kirjasi AIK:ssa 37 otteluun 19 pistettä (10+9). Toissa kaudella käväisi Tshekin pääsarjassa, mutta siellä ei oikein lähtenyt. Lähteekö Suomessa?

Konkarisentteri Patrik Carlssonin kauden pilasi marraskuun lopulla kauden päättänyt loukkaantuminen, joka oli kova kolaus lahtelaisten kaudelle. Ehti pelaamaan 15 ottelua, joissa summasi 11 pistettä (5+6). Edellisellä kaudella joukkueen ykkössentteri tehtaili 18 maalia ja 34 pistettä. Mitään varmuutta ei tunnu olevan, milloin Carlsson pelikentille palaa vai palaako ollenkaan. Jos palaa, niin mikä on pelikunto? Hieman rikkonaisiksi ovat jääneet myös toisen sentterin, Elias Vilenin pari edellistä kautta. Toissa kaudella pelasi puolet runkosarjasta ja viime kaudella kertyi 44 ottelua, joissa iski 24 tehopistettä (11+13). Terveen kauden onnistui pelaamaan kaudella 2022-2023, jolloin summasi 31 pistettä. Ehjänä pysyessään niin ikään tärkeä apu joukkueelle.

191 senttinen Joona Kumpula paukutti reilu vuosi sitten kovaa tulosta Pelicansin U20-joukkueessa ja viime kaudella pääsi pelaamaan 28 liigaottelua tehden näissä 12 pistettä (5+7) ja liigakarsinnoissakin syntyi 2+2 tehot. Konsta Hirvonen tekee liigauraansa alaketjujen työmyyränä, joka ei juuri pisteillä herkuttele. Uran oletettavasti maistuvin maali reilun vuoden takaa keväältä, kun jatkoaikamaalillaan ratkaisi Pelicansin finaalipaikan kotiyleisön edessä. Muutamaan otteeseen päälle 10 pistettä viisi kautta kestäneellä urallaan tehnyt Miro Väänänen sivusi uransa parasta kautta summattuaan 45 ottelussa 4+9 tehot. Vaivat ovat uralla riivanneet tätäkin sentteriä. Kolmen edellisen kauden pelimäärät runkosarjassa 30, 40 ja 45.

Viime kauden aikana Eelis Teutari, Anton Kettunen ja U20-joukkueessa 50 pistettä latonut Joonas Paqvalin pääsivät pelaamaan ensimmäiset liigapelinsä.

Hyökkäyksestä poistuu kosolti pisteitä, kun neljä parasta pistemiestä vaihtavat maisemaa. Yli 40 maalia kahden edellisen kauden aikana pyssyttänyt Lars Bryggman palasi Ruotsiin ja myöskään yli 50 pinnan Ryan Lasch ei jatka Lahdessa. 18 maalia viimeistellyt Leevi Tukiainen siirtyi Jyväskylään. Neljänneksi paras pistemies, taiturimainen Iikka Kangasniemi on vielä vailla uutta osoitetta kuin myös romuluinen Antti Tyrväinen. Loppukauden hankinta Josh Lawrence lähti KHL:aan.

Yhteenveto

Paljon lähti hyökkäyksestä tehoja pois ja näitä on paikkailtu arpalapuilla. Karvinen ja Dudas eivät ainakaan toistaiseksi liigaurallaan ole yltäneet 30 pisteeseen, Forsberg ollut Ruotsissa alaketjujen mies tehden reilua 10 pistettä ja Zetterberg sekä Ciernik Allsvenskan-miehiä, joilla ei mikään superloistokas kausi ole alla. Keskikaistalla Vilen kärsinyt parilla edellisellä kaudella vaivoista ja Carlssonin pelikunnosta ei ole tietoa. Kumpula ja Paqvalin puolestaan ihan mielenkiintoisia seurattavia. Hyökkäys voi vielä vahvistua ennen kauden alkua.

Puolustus sen sijaan on ihan tasapainoinen. Kousa ja potentiaalinen Nieminen tuovat hyökkäyspäähän uhkaa sekä näiden päälle muutamia varsin mainioita yleispuolustajia. Bartosak on tasonsa todistanut ollen joukkueelle hyvä ykkösvahti. Kunhan vain jättää kaukalon ulkopuoliset törttöilyt pois. Kakkosvahti Emond aivan täysi mysteeri.

Vaikka alakerta on ok, niin hyökkäyspää on selkeästi heikentynyt viime kaudesta eikä valmennuskaan erityisemmin allekirjoittanutta vakuuta. Vaikeaa kautta odotan Lahteen tulevallakin kaudella, ellei jostain paria kärkihyökkääjää vielä löydy. Sijoittelen sarjan häntäpäähän.

Kokoonpanohahmotelma

Roni Karvinen - Elias Vilen - Lukas Zetterberg
Alex Ciernik - Christoffer Forsberg - Aidan Dudas
Joonas Paqvalin - Joona Kumpula - Konsta Hirvonen
Onni Lind - Miro Väänänen - Anton Kettunen
Eelis Teutari - Patrik Carlsson?

Michal Jordan - Johannes Johannesen
Casimir Jürgens - Mikko Kousa
Daniel Nieminen - Hampus Falk
Onni Käyhkö - Einari Luhanka

Patrik Bartosak
Zachary Emond

Liigakartalle viime kaudella takaisin palannut Kiekko-Espoo teki varsin pirteän paluun pääsarjatasolle sijoittuen runkosarjassa kahdeksanneksi. Haasteeksi pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle asettui kolmena edellisenä keväänä Suomen mestaruutta juhlinut Tappara.

Avausottelusta K-Espoo taisteli ensimmäisen kiinnityksen niukoin 1-0 numeroin, mutta tamperelaiset nousivat sarjassa tasoihin kotonaan selvänumeroisesti. Kolmannenkin ottelun jälkeen espoolaiset pitivät kotietunsa ja näin joukkueella oli ottelupallo käsissään Tampereella. Tappara vei kuitenkin ottelusarjan vielä kertaalleen Espooseen. Ratkaisevassa viidennessä ottelussa K-Espoo oli kaksi maalia edellä päätöserään lähdettäessä, mutta päätöserässä Tappara kampesi ensin maalin päähän ja vajaat pari minuuttia ennen loppua ilman maalivahtia rinnalle. Tappara jatkoi sarjasta lopulta puolivälieriin Otto Rauhalan jatkoaikamaalilla.

Maalivahdit

19-vuotias Petteri Rimpinen oli yksi viime kauden maalivahtitähtiä. Otti heti kauden alusta alkaen ykkösvahdin viitan harteilleen pelaten 40 ottelussa, joissa oli kokoonpanossa (48). Torjuntaprosentti 91,21% oli runkosarjan toiseksi paras ja päästettyjen maalien odottamakin komea -19,68, joka niin ikään oli toiseksi paras lukema. Molemmissa tilastoissa edellä sarjan parhaana maalivahtina palkittu Niklas Rubin. Rimpinen puolestaan pokkasi kauden päätteeksi vuoden tulokkaan palkinnon. Loisti lisäksi alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa, joissa torjui Suomen MM-hopealle ja sai valinnan turnauksen parhaaksi maalivahdiksi. Täydensi keväällä palkintokaappiaan lisäksi U20-sarjan SM-hopealla. Kesän varaustilaisuudessa Rimpinen varattiin viidennellä kierroksella Los Angelesiin.

Rimpiselle huilivuoroja tarjoaa kokenut Sami Rajaniemi, joka starttailee uransa 14. liigakauttaan. Rajaniemi torjui reilun 2,5 kauden ajan kiekkoja HPK:n maalilla, josta siirtyi Kiekko-Espoon riveihin helmikuussa, kun luottoa haparoineeseen ruotsalaiseen Marcus Hellgren-Smediin ei ollut. Toissa kaudella esiintyi vahvasti Hämeenlinnassa, mutta viime kausi oli miehelle haastavampi. Lähti kauteen ykkösenä, mutta menetti ykköskassarin aseman nuorelle Kim Saariselle. Myös parin kuukauden lainamies Filip Lindberg ajoi edelle ja joulukuun puolivälin jälkeen ei pelannut enää minuuttiakaan Kerhon maalipuiden välissä. Espoon maalilla torjui kolme runkosarjaottelua sekä vajaan yhden erän pudotuspeleissä. Rajaniemi on tottunut liigaurallaan urakoimaan, mutta ensi kaudella tosiaan on kakkosvahdin tontilla.

Puolustus

Puolustukseen miestä saapuu Mikkelistä, kun reilun kolmen kauden ajan Jukureissa kiekkoillut Niklas Peltomäki palaa kotikulmilleen. Peltomäki on edesmenneen Bluesin kasvatteja. Viime kaudella Jukureissa teki 34 otteluun 2+1 tehot ja teholukema painui pakkaselle 10 pykälän verran. Toki yksikään joukkueessa ei kauden päätteeksi ollut plussan puolella. Toissa kaudella pelasi liigauran parhaan kautensa summattuaan 11 pistettä (5+6). Joni Jurmo tekee paluun Suomeen yhden Pohjois-Amerikassa viettämänsä vuoden jälkeen. Aloitti kauden AHL:ssa, jossa 17 otteluun ei syntynyt pisteitä ja tie vei ECHL:aan. ECHL:ssa Jurmo onnistui kauden pistetilinsä avaamaan summattuaan 12 ottelussa 2+8 tehot. Ennen Amerikkaan siirtymistä esiintyi Ilveksessä, josta vaihtoi loppukaudeksi Kouvolaan. Kausi 2022-2023 Mikkelissä on ollut tehollisesti uran vahvin (54 ott. 5+8). Liike on puolustajan vahvuus, mutta puolustuspelaamisessa ollut kehitettävää ja millään valtaisalla pelisilmällä Jurmoa ei ole suotu. Tilanteita on hukkunut kasaan, kun kiekko on liimautunut lapaan.

Kasper Kulonummi lähti vuosi sitten Tapparasta Kiekko-Espooseen suuremman vastuun perässä. Vastuuta tulikin ihan mukavasti ja oli Espoon kolmanneksi tehokkain puolustaja 6+11 tehoillaan. Keräsi tuon lisäksi neljä syöttömerkintää viidessä pudotuspeliottelussa. Oikea käsi alhaalla pelaavalle puolustajalle ruutua voi olla entistä enemmän tarjolla alkavalla kaudella. Nashvillen kolmannen kierroksen varaus kolmen vuoden takaa. Miro Keskitalo teki paluun liigakentille viiden kauden tauon jälkeen, jos muutaman kauden takaista kahden ottelun lainakeikkaa Oulussa ei oteta huomioon. Mestiksessä kahden kauden ajan K-Espoon kapteenina toiminut Keskitalo tehtaili 42 ottelussa 12 pistettä (2+10). Ei aristele kontakteja pelaten fyysisesti.

Aleksi Laaksolta löytyy yli 600 liigaottelun kokemus. Parhaimmillaan Liigassa tehnyt 22 pistettä, mutta tuosta tosin on jo aikaa 12 vuotta. Edellisinä vuosinaan ei enää millään valtaisilla pistemäärillä ole mässäillyt ja viime kaudella napsi yhdeksän syöttöpistettä. Ei kuitenkaan kautta ilman maalia, kun Laakso vastasi joukkueensa ainokaisesta toisessa pudotuspeliottelussa. Pelaa simppeliä peruspeliä. Ruotsalainen Arvid Aronsson oli K-Espoon loppukauden täydennyksiä. SHL-seura Linköpingistä siirtynyt peruspakki kirjautti 11 ottelussaan 1+1 tehot. 27-vuotiaan ruotsalaisen aikuisura on mennyt pääosin Allsvenskanissa. 19-vuotias Eelis Marila haastaa takana ja pyrkii pelaamaan uran ensimmäiset liigaminuuttinsa.

Merkittävimmän loven puolustukseen tekee joukkueen tehokkaimman puolustajan, 13 maalia mättäneen Ville Lajusen lähtö. Tosin uutta seuraa ei toistaiseksi ole ja tuskin jatko Espoossa on täysin poissuljettu. Rikkonaisten kausien jälkeen ehjän kauden saanut Kasper Kotkansalo siirtyi Luulajaan. Tobias Ekberg jatkaa uraansa Allsvenskanissa ja Andreas Koch ICEHL:ssa.

Hyökkäys

Hyökkäyksen kärkeen tulee kokenut AHL-jyrä John Stevens, joka suuntaa ensimmäistä kertaa Euroopan kentille. Kahdeksan edellistä kautta kokonaisuudessaan AHL:ssa, joista neljä viimeisintä keväällä AHL-mestaruuden voittaneessa Abbotsford Canucksissa, jossa kolmena kautena toimi joukkueen varakapteenina. Viime kaudella pelasi 45 ottelua, joissa summasi 15 tehopistettä (4+11). Stevensin kauden päätti loukkaantuminen. Edeltävällä kaudella mallikas 35 pisteen kausi (14+21). 31-vuotias yhdysvaltalainen pelaa tunnollisesti molempiin kenttäpäätyihin.

Ensimmäiset liigapiirtonsa 10 vuotta sitten Bluesissa ottanut Iikka Kangasniemi palaa Espooseen. Bluesin mentyä nurin, niin Kangasniemi lähti lyömään itsensä läpi Lahteen. Viime kaudella taiturimainen hyökkääjä oli Pelicansin neljänneksi paras pistemies 35 tehopisteellään (9+26). Tämä oli kuudes kerta Kangasniemen yhdeksän kautta kestäneellä liigauralla, kun syntyy vähintään 35 pistettä. Konkarihyökkääjä Joonas Rask tykästyi HIFK-urallaan Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulla teki mieli jatkaa. HIFK ei enää nähnyt hyökkääjälle tarvetta, joten uusi koti löytyi Espoosta. Alla Raskilla on yksi huonoimmista liigakausistaan tehtyään 46 ottelussa 12 pistettä (6+6) ja plus/miinus lukema -11 oli joukkueensa heikoin. Vieläkö 35-vuotias työmyyrä kykenee parantamaan?

Espoolaissyntyinen Aarne Talvitie palasi takaisin Espooseen, josta aikanaan loikkasi Amerikan kiekkokentille. Kaksi edellistä kautta hyökkääjä kiekkoili TPS-paidassa. Jos Raskille viime kausi oli haastava, niin sitä se oli Talvitiellekin. 60 otteluun 2+5 tehot ja tehotilasto karusti pakkasella (-13). Edellisellä kaudella saldosi 42 ottelussa 16 pistettä (4+12). Ainakin runkosarja menee kuitenkin pitkälti sairastuvan puolella, sillä Talvitie on sivussa kentiltä 6-9 kuukautta. Ensimmäiset liigapelinsä pelaava Jere Väisänen on niin ikään espoolaisia paluumuuttajia. Neljä viime kautta P-Amerikan NCAA-liigassa, jossa viime kaudella 38 ottelussa syntyi 19 pistettä (7+12) ja kantoi joukkueessa A-kirjainta.

Viime kauden tehokkaat kanadalaistykit jatkavat espoolaiskannattajien iloksi alkavallakin kaudella. ECHL:ssa tehoja paukutellut Cameron Hillis oli onnistunut värväys voittaen joukkueen sisäisen pistepörssin. 60 ottelussa kanukkihyökkääjä summasi 41 pistettä (14+27). Pudotuspeleissä keräsi viiteen otteluun kaksi syöttöpistettä, joten siellä olisi vielä tarvittu hieman lisää ja kausi olisi voinut jatkua puolivälieriin. Saapui Euroopan kentille sentterinä, mutta alkoi löytymään kauden edetessä myös laidalta. Norjan kaukaloissa kovaa tulosta pyssyttänyt, painavan laukauksen omaava Peter Quenneville puolestaan oli espoolaisten paras maalintekijä 19 osumallaan, joiden kylkeen kerrytti pistetililleen 16 syöttömerkintää. Pudotuspeleissäkin pöllytti maaliverkkoa kolmeen otteeseen.

Arttu Tuomaala on pelaaja, joka kannattaa laittaa seurantaan. Esiintyi tuloksekkaasti K-Espoossa jo Mestis-vuosinaan ja onnistui hyvin myös ensimmäisellä liigakaudellaan. 59 ottelussa 33 pistettä (10+23) ja pudotuspeleissäkin viiteen otteluun 1+4 tehot. Tulokkaiden maalipörssin voittanut hyökkääjä luistelee ja näkee kentän hyvin. Kauden potentiaalisia läpilyöjiä. Santeri Virtasta loukkaantumiset ja sairastelut ovat uralla vaivanneet liiankin kanssa, mutta viime kaudella viimein pääsi pelaamaan varsin eheän kauden. Pelasi 51 ottelua ja takoi hienot 32 pistettä (11+21) pistäen oman piste-ennätyksen komeasti uusiksi. Oli mukana myös kaikissa viidessä pudotuspeliotteluissa, joissa syntyi kaksi maalia.

Matti Järvinen on pudotuspelit mukaan lukien pelannut 600 liigaottelua. Espoossa ensimmäiset liigapelinsä pelannut "Lontoon Matti" palasi viime kaudella takaisin tuttuun kaupunkiin kirjauttaen 56 ottelussa 23 pistettä (10+13). Useaan otteeseen noin 30 pistettä liigaurallaan tehneen kookkaan sentterin tehokkaimmat pelivuodet lienevät jo takanapäin, mutta on edelleen vahvana aloittajana käyttökelpoinen palanen alempiin ketjuihin ja pystyy ainakin sen 20 pistettä tuottamaan edelleen hyökkäyspäähän, eikä 195 senttinen ja liki 100 kiloinen ruho ole helpoin siirrettävä maalin edessä.

Janne Hämäläinen tehoili Tuomaalan tapaan Mestiksessä, mutta aivan samanlaisiin tehoihin ei yltänyt ensimmäisellä täydellä liigakaudellaan (46 ott. 6+10). 56 ottelussa 16 tehopistettä summannut Ottoville Leppänen raataa laidalla. Kokenut sentteri Tomi Sallinen oli pettymys, vaikka edeltävät kaudet ulkomailla eivät antaneetkaan odottaa mitään suurloistoa. Odotettiin luotettavaa kahden suunnan pelaamista, mutta oli joukkueen selkeä pakkasherra karulla -20 lukemalla. Kauden 46 ottelussa summasi 2+7 tehot.

Viimeisistä pelipaikoista taistelee viime kevään U20-hopeamitalisteja. Venni Tolppola takoi 20 ottelussaan 26 pistettä (12+14) ja pudotuspeleissäkin kertyi 15 pistettä (6+9) 13 otteluun. Pääsi pelaamaan kolme liigaottelua, joissa syntyi kaksi syöttöpistettä. Varakapteenina U20-joukkueessa toiminut Elias Puolanne puolestaan kerrytti 37 ottelussa 34 pistettä (11+23). Pelasi lisäksi kahdeksan liigaottelua saalistaen yhden syötön. Tuomas Suoniemi oli joukkueen paras pistemies 46 tehopisteellään (15+31). Yhden liigaottelun pelannut Suoniemi oli viime vuonna mukana U18-kisoissa, joissa summasi seitsemän pistettä (3+4).

Merkittävin lähtijä hyökkäyksestä on 39 tehopisteen Heikki Liedes, joka suuntasi Kotkansalon tavoin SHL:aan ja Luulajan riveihin. 14 maalia viimeistellyt ruotsalainen Joachim Rohdin matkasi takaisin kotimaahan ja Ruotsin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Joose Antonen ja Teemu Tallberg ovat toistaiseksi vailla pelipaikkaa.

Yhteenveto

Tuoreimmat hyökkäyksen värväykset, Stevens ja Kangasniemi selkeästi paransivat hyökkäyksen iskukykyä. K-Espoo saa kasaan varsin pätevät kärkiketjut ja alemmistakin ketjuista voi apuja tuloksentekoon tulla. Kanadalaisten Hillisin ja Quennevillen jatkot joukkueelle olivat tärkeät.

Sentteriosasto on oikein hyvää tasoa. Stevensissa toki oma kysymysmerkkinsä, kun mies ensimmäistä kertaa Euroopassa. Toissa kauden 35 pistettä AHL:ssa kertoo, että aineksia miehessä on. Tuomaala lienee kärkyllä toiseksi kärkisentteriksi, jolla on alla hieno debyyttikausi ja voi hyvin lyödä tulevalla kaudella kunnolla läpi. Vaihtoehtona paikalle myös Virtanen sekä Hillis. Järvinen ja Sallinen asiansa ajavia alaketjujen senttereitä, vaikkakin jälkimmäisen onkin parannettava.

Puolustus ei nimilistaltaan vakuuta, vaikka jatkaakin melko samana kuin päättyneellä kaudella ja ihan hyvin joukkue pärjäsi. Tosin kiekollista kärkipakkia puolustus vielä ehdottomasti tarvitsee. Onko se sitten Lajunen tai Näkyvä? Kulonummelle maisemanvaihto teki hyvää ja kiinnostava on seurata, millaisia kehitysaskeleita ottaa. Vaikean vuoden jälkeen Peltomäeltä toivotaan paluuta lähemmäs toissa kauden tasoaan. Millaisena miehenä Jurmo palaa Pohjois-Amerikasta? Keskitalolta, Aronssonilta ja Laaksolta odotetaan luotettavaa pelaamista molempiin suuntiin.

Maalivahtikaksikko sarjaan väkevää luokkaa. Rimpisellä erinomainen ensimmäinen liigakausi ollen kauden parhaita kassareita. Rajaniemelle viime kausi oli haasteellisempi, mutta on osoittanut omaa tasoaan, että parempaankin kyllä pystyy. Voi huoletta heittää milloin vain myös tolppien väliin ja antaa joukkueelle täydet mahdollisuudet pelata voitosta.

Aho teki mainion paluun liigajoukkueen peräsimeen. Nousijajoukkue heti ensimmäisellä kaudellaan pudotuspeleihin ja voiton tai myöskin maalin päässä puolivälieristä. K-Espoo menee sinne hyvin tasaiseen alempaan keskikastiin, jossa sijoitus voi olla vähän kaikkea sijahaarukassa 8-13. Se puolustuksen kiekollinen liideri kyllä olisi kiinnitettävä noita parempia sijoja ajatellen.

Kokoonpanohahmotelma

Peter Quenneville - John Stevens - Cameron Hillis
Iikka Kangasniemi - Arttu Tuomaala - Santeri Virtanen
Janne Hämäläinen - Matti Järvinen - Joonas Rask
Jere Väisänen - Tomi Sallinen - Ottoville Leppänen
Tuomas Suoniemi - Aarne Talvitie - Venni Tolppola

Miro Keskitalo - Kasper Kulonummi
Joni Jurmo - Niklas Peltomäki
Arvid Aronsson - Aleksi Laakso
Eelis Marila - Atte Heinänen

Petteri Rimpinen
Sami Rajaniemi

16/16

Kiitos kaikista palautteista ja onnittelut teille, jotka ovat jaksaneet näitä raapustuksia lukea!