Ilveksen U18/1-joukkue kruunasi hienon kautensa Suomen mestaruuteen! Mestaruus on palkinto pitkäjänteisestä työstä, määrätietoisesta harjoittelusta ja pelaajien kehityksestä. Samalla joukkue kirjoitti seurahistoriaa varmistamalla Ilvekselle paikan ensi syksyn UEFA Youth Leagueen.


Sen sijaan P15-ikäluokan Kai Pahlman-turnauksessa ei Ilveksellä ollut kovasta alkulohkosta tänä vuonna asiaa mitalipeleihin, vaan tuleva mestari HJK ja ikävä kyllä myös Gnistan antoivat keltapaidoille selkäsaunat. Jatkopeleissä Ilves P15 ryhdistäytyi voittaen kaikki ottelunsa ja loppusijoitus tällä erää näin 9. Kaikki mitalit menivät Helsinkiin.

Virran mukaan mitalikolmikkoa yhdistää se, että kaikissa kolmessa seurassa on tehty kauden aikana hyvää pelaajakehitystyötä. Ilveksessä yksilöiden kehittyminen on näkynyt myös maajoukkuekutsujen määrässä.

– Ilveksessä on tehty tänä vuonna yksilövalmennuksen johtajan Timo Paasolaisen organisoimana hyvää työtä yksilöiden kehittämisessä. Sen myötä seurasta onkin noussut eri ikäluokista maajoukkuepelaajia, kuten Luka Lehtonen (2010) ja Niilo Kyllönen (2009). 2009-ikäluokan pelaajista esiin voisi nostaa myös Viljami Valkealahden ja Rasmus Rautavirran.

Ilveksen pojat saavuttivat P13-nuorten Etelä-liigan syksyn mitalisarjan mestaruuden, joka ratkesi lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina käydyssä viimeisen kierroksen kamppailussa IF Gnistania vastaan. [...]

Koitos oli samalla tunteikas merkkipaalu kultaporukan valmennuksessa ja taustoissa pitkään vaikuttaneelle Petri Plymille, joka luotsasi joukkuettaan nyt viimeistä kertaa Ilveksen riveissä.

Kyseisen ikäluokan eli 2013 syntyneiden poikien Etelä-liigan voitto on tamperelaisittain harvinaista herkkua, sillä näitä sarjoja ovat hallinneet vahvasti yleensä pääkaupunkialueen ryhmät. Edellisen kerran samaan temppuun ylsivät tupsukorvien taustojen mukaan 2005 syntyneet Ilves-kasvatit.

Tuoreet mestarit palkittiin myös Ilveksen jalkapallon junioriedustuksen päättäjäisissä 6. lokakuuta Tammelan stadionilla Vuoden poikajoukkue -pystillä.

”Pojat tekivät upean tempun tamperelaisessa juniorifutiksessa. Tämä on vuosien 2015–2026 aikavälillä ensimmäinen B-junnujen mestaruus, joka karkaa ylipäätään pääkaupunkiseudun seurojen HJK:n, Hongan ja KäPan ulkopuolelle.”

”Olen todella iloinen siitä, minkä palkinnon ja muiston meidän pojat saivat kuluneesta kaudesta. Homma menee kuitenkin niin, että kun on nautittu hetki, sitten pitää painaa taas nöyränä töitä ja jatkaa kehittymistä.”

Kahden vuoden ajan Ilveksen hybridiakatemian johtajana toiminut Jouko Turunen siirtyy seuran P18-joukkueen päävalmentajaksi. Pitkän linjan ilvesläinen on työskennellyt seurassa myös valmennuspäällikkönä, seurayhteisön koulutuskoordinaattorina ja juniorivalmentajana.

Roni Koskinen ---> Girona FC

Ronin "siirtoon" liittyen olen yrittänyt tässä tulkita FIFAn training compensation sääntöjä ja saa ehdottomasti korjata, jos joku näistä ymmärtää paremmin.

Oma tulkinta noista on kuitenkin sellainen, että siirtyessä suhteellisen kovatasoiseen maahan/sarjaan/seuraan tuo kasvattajakorvaus olisi luokkaa 76-89k€, joka siis taitaa mennä RY:lle eikä edustuksella ammattilaissopimuksen puutteessa. Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, kun nuo kategorisoinnin ei ole julkista tietoa ja niistä päättää paikalliset palloliitot niin Suomen päässä Ilveksen osalta kuin Espanjassa Gironan osalta. Merkitystä tässä toki on enemmän tuolla Gironan kategorialla.

Tähän päälle sitten tietysti mahdolliset roposet tulevista siirroista, mutta koska siirtyi näinkin aikaisessa vaiheessa, siirroista saatavat tulot jäänee aika minimaalisiksi. Ellei nyt sitten siirry eteenpäin kymmenillä miljoonilla.

Petri Plymin siirtyminen Honkaan on kyllä harmillista Ilvekselle, mutta onnea matkaan.

Pitkän linjan juniorivalmentaja Plymillä, 47, on näkemystä asiaan, sillä hän kiersi eri Ilves-joukkueiden kanssa rutkasti myös ulkomailla vuosien varrella.

”Suomesta tulee nykyisin paljon tasalaatuisia junioripelaajia, mutta kaipaisin enemmän sellaista wau-efektiä, kun katson kotimaisten joukkueiden pelejä ja harjoituksia. Ulkomaisia juniorijoukkueita katsoessa koen tuon wau-efektin lähes poikkeuksetta.”

Plymin mielestä ulkomaisissa huippuluokan juniorijoukkueissa korostuu suomalaisiin joukkueisiin verrattuna yksittäisen pelaajan pallonkäsittelykyky ja kyky ohittaa toinen pelaaja pallollisena.

”Suomessa on ollut vähän liikaa sitä, että junioripelaajia on yritetty liian aikaisin laittaa johonkin muottiin, jossa pitäisi pelata ’miniaikuisten’ jalkapalloa. On keskitytty liian varhain taktisiin asioihin ja syötä tuonne ja takaisin tänne -juttuihin, kun enemmänkin pitäisi satsata pallon kanssa vastustajan ohittamiseen ja huijaamiseen. Väitän, että tällä tavalla olemme myös tappaneet lahjakkuutta.