Manse eli mansesteri eli Tampere. Tunnetaan myös Suomen Manchesterina. Kaupunki, jonka perustamista Erik Edner ehdotti jo 1771-1772 valtiopäivillä, mutta vasta armon vuonna Kustaa III virallisesti perusti kaupungin.
Tampere oli maanviljelijöiden kaupunki, mutta keskellä virtasi koski. Wenäjän tsaari päätti suuressa viisaudessaan antaa Tampereelle vapaakaupungin oikeudet vuonna 1821, mikä tarkoitti sitä, että manselaiset ei maksaneet tullimaksuja ja jokaisella oli oikeus työskennellä haluamassaan ammatissa.
Tämä joudutti rakennemuutosta ja pian maanviljelijät olivat työläisiä ja se koski rikastutti mansen miähet tuoden kaupunkiin töitä kymmenille tuhansille työläisille. Vaurautta toi kosken valjastaminen rahantekokoneeksi ja vapaakaupunkioikeuksien tuoma suhteellinen etu verrattuna muihin suomalaisiin kaupunkeihin.
Manse oli kuitenkin aika pieni ja mitätön Hatanpään kartanoon, Messukylään ja Pirkkalaan verrattuna, mutta vaurautensa turvin se sai liitettyä Hatanpään kartanon maat itseensä, kun Idmanin Nils teki Pohjoismaiden historian suurimman talousrikoksen ja kavalsi vuosien saatossa summan, joka oli about 8% Suomen suuriruhtinaskunnan vuosibudjetista.
Sitte tuli sisällissota ja Kalevankankaalla kaatu punikkeja ja lahtareita. Ja vähän myöhemmin Pekka Paavola pakoili poliiseja. Aseveliakseli johti kaupunkia pitkään. Sitten isot vittupäät Kaarion Masa ja Pekka P. Paavola puuhasteli urheilupuolen johtotehtävissä ja koitti saada Tammelan stadioninkin siirrettyä Hakamettän parkkipaikalle. Pirkkiksestähän ne saivat tehtyä parkkipaikan ja nurmikentät meni pilalle. ”Pelataanhan Brasiliassakin betonilla”, sanos joku.
Noh, eteenpäin on menty ja onneks Manseen saatiin kunnon futispyhättö. Mutta ilman UEFAn tukia siitä olis tullu auttamattoman pieni. Siis kapasiteetiltaan. Nythän se on vähä pienellä tontilla mut ei voi mitää.
Etköhän sääki ny jo sen hokannu mistä puhutaan, vaikka hidas hämäläinen oisitki.