En pysty ymmärtämään. Teitä, osaa kanssakirjoittajistani. Täällä naureskellaan aina niille Tapparan faneille, jotka lähtee kesken finaalin ja menee juhlimaan torille. Menettekö tekin torille, jos Ilves sinne itsensä vielä nostaa? Koetteko sen oikeudeksenne? Koetteko edes olevanne yhtä naurunalaisia kuin ne Tapsun fanit? Sen jälkeen kun täällä on jätetty liput ostamatta ja suunnitellaan omille buuausta?
Poistuin tänään läpsyttimien luvatusta maasta harmissani, mutta en lainkaan toivoani menettäneenä tai vihaisena joukkueelle.
En pysty ymmärtämään tätä. Itse mietin, että täytyy raivata tiistai-aamulle tilaa, että pääsee maanantaiksikin Kuopioon.
Ikinä ei tulisi mieleeni buuata omille. Mitenkään osoittaa mieltä joukkueelle, joka on parantanut kaksi viimeistä peliä ja kaikkensa on antanut. Kaikki epäonnikin oli tänään matkassa, niin Männyn kuin pelitilanteidenkin osalta.
Sillä ei ole väliä, missä järjestyksessä ottaa 4 kiinnitystä. Olkoon ne sitten nämä viimeiset kolme. Uskon itse viimeiseen asti ja seison joukkueen tukena.
Aina haaveilen Ilveksen voitosta, mestaruudesta. Haaveilen siitä siksi, että osa ihmisistä on sitä koko elämänsä odottanut. Haluaisin, että niin moni saisi sen kokea. Mutta välillä mietin, että ei me sitä ansaita. Ei tällasilla puheilla.
Ansaitseeko Domino teidän buuaukset? 5 välierän erää putkeen nollapeli. Hän siellä on kentällä perjantainakin, jos ajattelitte buuata. Tai Supi, joka on antanut kymmenen vuotta kaikkensa tuolle logolle? Näinkö te hyvästelisitte Suomen? Mitä jos Supi ei palaakaan? Vaikka haluaisi? Uran voi päättää monenlainen tapahtumasarja. En sitä tietenkään Supolle toivo, mutta en ota yhtään päivää itsestäänselvyytenä. En kehtaisi ikinä buuata tälle joukkueelle.
Hävetkää. Te, ei joukkue.
3 voittoa se vaatii. Se on vaikeaa. Se ei ole mahdotonta. Jos ei tänä vuonna tule, niin kaunista on se, että aina on ensi vuosi. Se ei ole selvää Pelicansin faneille. Tai Jukureiden. Tai edes HPK:n ja muiden rahakurimuksessa olevien seurojen faneille. Nopeasti te olette asiat unohtaneet, koska meillekään seuraava kausi ei ollut selvä juttu vielä vähän aikaa sitten.
Nauttikaa siitä matkasta. Siitä runkosarjasta, niistä pelaajakohtaamisista, Malhosten jutuista, laadukkaasta mediatuotannosta, kohtaamisista areenalla ja vierasmatkoilla. Nauttikaa siitä, että kuulutte tähän yhteisöön. Tänä vuonna ja ensi vuonnakin. Joku niistä vuosista päättyy juhlaan. Ehkä tämä kevät. Ehkä siihen menee vielä 20 vuotta.
Kyllä minä ainakin ostan kausarini ensi kaudellekin. Käyn jokaisen pelin mitä pääsen. Vien lapset ja vien heitä vieraspeleihin. Uskon, luotan, kannustan. Kannustan, kannustan ja kannustan.
Kaikille logolle pelaaville pelaajille toivon vain hyvää. Tähän seuraan ja sen yhteisöön kuuluminen on etuoikeus ja aion nauttia siitä. Suoritusperusteinen mestaruudentavoittelu ei sovi mulle. Se on tavoite toki. Mutta näin hieno vuosi kuin tämä, nämä tunteet. Espoossa, Tapparan pelissä puolivälierässä, pitkin kautta. Ne on merkityksellisiä.
Hölö toi takaisin ilon Ilveksen kannattamiseen. Älkää saatana viekö sitä pois.
Älkää menkö enää yhteenkään peliin, jos on pieninkin riski buuauksille omalle joukkueelle. Te luotte tätä yhteisöä, tätä joukkuetta, johon joku pelaaja kasvaa ja toinen haluaa tulla töihin. Älkää alentako meitä ja Ilvestä.
Kärsikää mukana, seiskää kannustamassa mukana, kiittäkää, tukekaa ja antakaa oma osanne. Joukkue hoitaa sen viirin kattoon joku vuosi. Ehkä jo tänä vuonna.
Matka on ollut niin kaunis, että siihen 3-1 sillasta nouseminen voittoon olisi uskomattoman hienoa.
ja jos ei tänä vuonna, niin meillä onnekkailla on onneksi ensi kausikin aikaa rakastaa tätä seuraa.