Nyt menee vähän vakavaksi, eikä sovi tämän ketjun teemaan, mutta se on juuri noin. Muistan kun olin vielä teini-ikäinen, oma äitini kuoli ja se oli itselleni aika rankkaa, mutta veljeni oli kuin mitään olis tapahtunut. En koskaan nähnyt hänen edes itkevän. Me kaikki reagoidaan jokainen omalla...