Eilisen otteluseurantaketjussa oli polemiikkia nimen ääntämisestä, joten oli pakko tulla pätemään ja selvittää meidän tšekkien nimien ääntämys. Periaatteet ovat, että paino on aina ensimmäisellä tavulla, heittomerkki vokaalin päällä tekee siitä pitkän, soinnillinen konsonantti sanan lopussa...

Väärässä taisin olla kun epäilin Clennyä palkkasoturiksi. Hienosti juhli Baun maalia, jolla ollut tehot tiukassa.

Ei kai vaihdettu Ilves-sydämistä fanien suosikkia Lancasteria huonoasenteiseen palkkasoturiin?

Kipinävahtihan on muuten sananmuunnos... ja varmaan seuraus siitä jos täällä viettää liian monta yötä. Mutta asiaan. Pihlström on pelannut ainakin jonkin aikaa sentterinä KHL-jokereissakin. Muistan vielä silloin valmentaneen Jalosen paljastaneen että se oli apuvalmentaja Raipen idea. Nenonen on...

Sekä olisi Gregoirelle ranskaa äidinkielenään puhuvaa seuraa.

Näinpä. Liigatason pelaajia oli huippunsa ohittaneet Hakulisen veljekset ja toisaalta taas vielä liian nuoret vastuunkantoon Mika Lartama, Juha Virtanen tai Markku Piikkilä.

Onpa porukalla lyhyt historiallinen muisti. Entäs esimerkiksi HPK kaudella 1983-84 tai JoKP 1971-72? Edit. KooVee sai kaudella 1978-80 jopa 0,27 pistettä per peli, HPK 1983-84 vain 0,16. 37 pelistä kolme voittoa, 6 pistettä kauden saalis.

Pelasi se ainakin 7.1 matsin: https://www.bkboleslav.cz/match/6563-Bruslari-s-Trincem-potreti-v-rade-prodluzovali-znovu-na-ne-zbyl-jeden-bod

Mitäs jos se Järvinen onkin oikeasti loukkaantunut? Ja ehkä sopimus oli, mutta raukesi juuri loukkaantumiseen?

Mutta eikös hän ole loukkaantuneena?

On toki luonnollista, että tietyn joukkueen kannattaja pitää omaa joukkuettaan erityisenä ja erilaisena, mutta jonkun (Mobutu S. Seko?) pitäisi tehdä tilastollinen tutkimus, että löytyykö kovaa näyttöä lainatun uskomuksen lisäksi esimerkiksi seuraaville uskomuksille: - joukkue nousee usein...

Joonas Tanskan haastattelusta pisti korvaan, että hän oli toivonut joululahjaksi Miki Liukkosen uusinta kirjaa ja että on lukenut tämän kaikki aiemmat. Täytyy olla aika vakava kirjallisuuden harrastaja siis. Itsekin yritin yhtä Liukkosen kirjaa tavata, mutta kesken jäi kun oli niin "vaikea"...

Otteluiden jälkeisten haastatteluiden perusteella ääntäminen ja kielioppi vähän sinne päin, mutta hokisanasto hallussa ja puhe sujuvaa, kun painaa ujostelematta menemään. Luulisin että ulkomaille on lähdetty huonomminkin kielieväin.

Höpöhöpö. Ainakaan kieliammattilaisen korvaan ei ole mitään perustavanlaatuista vikaa englannin käytössä.

Se vain, että kyllähän mekin ainakin kaksi kolmesta maalista voidaan laittaa yksilövirheen tai yksilön löysäilyn piikkiin. Harvemmin hyväkään joukkue niin suvereeneja maaleja tekee, etteikö niihin vastustajan virheellä mitään osaa olisi. Eikö isossa kuvassa kyse ole enemmän riskien tasapainosta...

Ollaan nyt vähän pelin päällä mutta kiekollista huolellisuutta puuttuu. Tai sitten huono jää näkyy.

En tiedä viitattiinko "kirjoittajilla" minuunkin, mutta itse en puhunut jonkinlaisesta "oikeasta" englannista, vaan englantia äidinkielenään puhuvien, eli natiivienglannista ja sen piirteistä. Pitääkö sen tasoiseen ääntämiseen sitten pyrkiä normaalia työelämää varten; ei tietenkään, semminkin...

Niinpä. Haastateltava ymmärsi vaivatta kaikki kysymykset, eikä hänen tarvinnut edes esittää tarkentavia kysymyksiä itse. Muu on kosmetiikkaa.

Tämä on totta. Tulee vähän robottimainen tunne. Pitäisi vähintään ilmaista jotenkin, että on ymmärtänyt ja ikäänkuin hyväksynyt vastauksen. Englannissahan se usein ilmaistaan tällaisella "yeah" sanalla. Mutta sinänsä varsinaisia kielioppivirheitä ei tainnut olla kuin yksi (coach have), äänteet...

Saukkonen huutaa HUU-ko gal-LEE. Mitä järkeä on lausua sukunimi oikein jos lausuu kuitenkin etunimen päin helvettiä? Siis joko ranskalaisittain y-GOO gal-LEE tai sitten ei yritetä lausua oikein, siis Huuko Kallet.