Toutain
Tähtipelaaja
- Viestejä
- 14 225
Mistä se palkinto tollaisen nimen on saanut? Tappara tällä kaudella ensimmäistä kertaa pärjää xG:ssä Grönborgin alaisena. Viime kaudella sentään plussalla, mutta todella kaukana parhaista.
Ilveksen tilastoketju
- Viestiketjun aloittaja Battery
- Alkaa
Tosa Veskala
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 962
Oman muistini mukaan viime kevään playoffeissa Grönborg kovasti nosti maaliodottamia esiin tappioiden jälkeen.
Toutain
Tähtipelaaja
- Viestejä
- 14 225
Ok, no siitä sitten varmaan. Kun oli kyse runkosarjan xG-"palkinnosta", niin en osannut noin mieltää.
Tosa Veskala
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 962
Tämmösen aihettaa liippaavan kommentin kans löysin:
"– Se on valtava juttu. Ja jos katsotaan koko 60 ottelua, niin meillä on parempi xG niin tehdyissä kuin päästetyissäkin maaleissa kuin viime kaudella."
— Rikard Grönborg ihmettelee SM-liigaa – ”Ei pitäisi olla mahdollista”
Mobutu Sese Seko
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 979
Jos vielä xG-teemalla jatketaan niin ainoa joukkue, jota vastaan Ilveksen xG-erotus oli negatiivinen oli SaiPa.
Jos katsotaan, että mien Ilves pärjäsi maaliodottamien ja oikeiden maalien erotuksessa joukkuekohtaisesti, näyttää lukemat tältä. Erotuksessa on siis huomioitu voittolaukaukset ja tyhjät maalit eli ne on jätetty pois. HPK oli ainoa joukkue, jota vastaan ylisuoritettiin sekä tehdyissä että päästetyissä. Kärppiä vastaan oli nihkeintä tehokkuutta, oikeastaan jopa noiden syys-lokakuunkin kohtaamisten jälkeisissä kahdessa pelissä. Myös Ässiä vastaan jäi kyllä paljon pisteitä matkalle tapahtumiin nähden. KooKoo-peleissä kummallakin oli vaikeuksia maalinteon kanssa, Ilveksellä luonnollisesti enemmän.
Joukkueiden perässä sulkeiden sisässä oleva lukema kuvaa joukkueen sijoitusta ottelukeskiarvossa. SaiPan ja Tapparan sulkeissa olevat numerot kuvaa määrää neljään otteluun muutettuna.
Kiekonhallinnassa ja laukaisutasapainossa siirryttiin historiallisen hallitsevalle puolelle. 12/15 joukkuetta vastaan Ilveksellä oli noita asioita enemmän. Kiekonhallinnassa Ilveksen aikaisempi ennätys oli kaudelta 21-22, jolloin prosentti oli 50,6 ja sijoitus tilastossa seitsemäs. Tämän kauden prosentti siis 51,6 ja sijoitus kolmas. Toisaalta sitten vähäisemmällä kiekonhallinnalla pelit KalPaa vastaan meni ihan ok.
Kokonaislaukaisutasapainossa aikaisempi ennätys viimeisen kymmenen vuoden ajalta oli 380 kaudelta 18-19 ja tämän kauden lukemaksi tuli 649, joka oli kaikista sarjan joukkueista korkein.
Aloituspisteellähän Ilves on ollut isossa kuvassa kutakuinkin liigan huonoin joukkue 2020-luvulla. Tällä kaudella päästiin pyöristettynä jo lukemaan 50,0 (49,95). Kovin kaukana sarjan tehokkaimmasta aloitusjoukkueesta ei lopulta edes oltu: tehokkainta joukkuetta oltiin perässä vain -2,3% eli aloituspelit tuntuisi tänä vuonna äkkiseltään suhteellisen tasaisilta, kun sijalla 9 olevakin on näin vähän perässä. Tuo 52,3% on itse asiassa matalin lukema viimeisen yhdentoista kauden ajalta, millä on parhaaksi aloittajoukkueeksi ylletty. Kokonaisuudessaan sentterinelikkomme mahtui toisistaan kolmen prosenttiyksikön sisälle, eikä stuntti-Henmanikaan siinä kovin kaukana perässä ollut. Esimerkiksi viime kaudella Nättinen oli Mäntykiveä -8.2% perässä ja O'Leary -11,4%. Eteenpäin on menty.
P=pisteet KH=kiekonhallinta L+-=laukaisutasapaino A%=aloitusprosentti. Sulkeissa sama juttu kuin aikaisemmassa taulukossa
Aloitustilastoa kausittain: mestarin suoritus on siis nimenomaan pudotuspeleistä eikä runkosarjasta.
Jos katsotaan, että mien Ilves pärjäsi maaliodottamien ja oikeiden maalien erotuksessa joukkuekohtaisesti, näyttää lukemat tältä. Erotuksessa on siis huomioitu voittolaukaukset ja tyhjät maalit eli ne on jätetty pois. HPK oli ainoa joukkue, jota vastaan ylisuoritettiin sekä tehdyissä että päästetyissä. Kärppiä vastaan oli nihkeintä tehokkuutta, oikeastaan jopa noiden syys-lokakuunkin kohtaamisten jälkeisissä kahdessa pelissä. Myös Ässiä vastaan jäi kyllä paljon pisteitä matkalle tapahtumiin nähden. KooKoo-peleissä kummallakin oli vaikeuksia maalinteon kanssa, Ilveksellä luonnollisesti enemmän.
Joukkueiden perässä sulkeiden sisässä oleva lukema kuvaa joukkueen sijoitusta ottelukeskiarvossa. SaiPan ja Tapparan sulkeissa olevat numerot kuvaa määrää neljään otteluun muutettuna.
Kiekonhallinnassa ja laukaisutasapainossa siirryttiin historiallisen hallitsevalle puolelle. 12/15 joukkuetta vastaan Ilveksellä oli noita asioita enemmän. Kiekonhallinnassa Ilveksen aikaisempi ennätys oli kaudelta 21-22, jolloin prosentti oli 50,6 ja sijoitus tilastossa seitsemäs. Tämän kauden prosentti siis 51,6 ja sijoitus kolmas. Toisaalta sitten vähäisemmällä kiekonhallinnalla pelit KalPaa vastaan meni ihan ok.
Kokonaislaukaisutasapainossa aikaisempi ennätys viimeisen kymmenen vuoden ajalta oli 380 kaudelta 18-19 ja tämän kauden lukemaksi tuli 649, joka oli kaikista sarjan joukkueista korkein.
Aloituspisteellähän Ilves on ollut isossa kuvassa kutakuinkin liigan huonoin joukkue 2020-luvulla. Tällä kaudella päästiin pyöristettynä jo lukemaan 50,0 (49,95). Kovin kaukana sarjan tehokkaimmasta aloitusjoukkueesta ei lopulta edes oltu: tehokkainta joukkuetta oltiin perässä vain -2,3% eli aloituspelit tuntuisi tänä vuonna äkkiseltään suhteellisen tasaisilta, kun sijalla 9 olevakin on näin vähän perässä. Tuo 52,3% on itse asiassa matalin lukema viimeisen yhdentoista kauden ajalta, millä on parhaaksi aloittajoukkueeksi ylletty. Kokonaisuudessaan sentterinelikkomme mahtui toisistaan kolmen prosenttiyksikön sisälle, eikä stuntti-Henmanikaan siinä kovin kaukana perässä ollut. Esimerkiksi viime kaudella Nättinen oli Mäntykiveä -8.2% perässä ja O'Leary -11,4%. Eteenpäin on menty.
P=pisteet KH=kiekonhallinta L+-=laukaisutasapaino A%=aloitusprosentti. Sulkeissa sama juttu kuin aikaisemmassa taulukossa
Aloitustilastoa kausittain: mestarin suoritus on siis nimenomaan pudotuspeleistä eikä runkosarjasta.
Mobutu Sese Seko
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 979
Ilveksen viidellä viittä vastaan tehdyt pisteet kaudella 2025-2026. Ylemmässä versiossa pelaajat ovat virallisen pistepörssin mukaisessa järjestyksessä, alemmassa 5v5 pisteiden määrän mukaan:
- viime kaudella Ilveksellä oli vain yksi pelaaja, joka teki vähintään kymmenen maalia 5v5:lla, tällä kaudella niitä oli 5 kpl. Toki viime kaudella esimerkiksi Klingberg oli 14 maalin vauhdissa, mutta liittyi remmiin mukaan vasta keskellä kautta
- Jasek kohtalaisen monipuolinen, 5v5 maalimäärä tosin lempinimensä Jasun mukainen
- Palola ottelukohtaisessa keskiarvossa tehokkain pelaajamme 5v5:ssa ja kaikkiaan tuo oli yksi vuosituhannen tehokkaimmista Ilves-suorituksista mitä nähtiin
- Löökellä oli viime kaudella tahmeaa 5v5 maalinteon kanssa, mutta tälle kaudelle maalimäärä nousi 7:stä -> 12. Toisaalta sitten erikoistilannemaalitkin putosi seitsemällä kappaleella. Erikoistilannepisteet kokonaisuudessaan oli hänellä kaksi kertaa viime kautta pienemmät
- Engbergillä ei paljon ylimääräisiä erikoistilanteista ole tullut. Oli myös Peten ja Borgin kanssa yksi harvoja hyökkääjiä, jotka pystyivät jossain määrin selvemmin suorittamaan maaleissa yli odottaman
- Henmanin 5v5 lukemat sekä pisteissä, maaleissa että plusmiinuksessa silmiinpistävää. Toisaalta sitten linkkuveitsimäisen komeat ja monipuoliset erikoistilanneplussat. Loppukaudesta myös av-vastuu ja mielestäni myös laatu nousi näihin viimeisiin otteluihin
- Mäntykiven 5v5 pisteet tippui vain 0,05:lla, mutta 5v5 plusmiinus tippui +26 -> +8, ja itseasiassa näistä kahdeksastakin kaksi kappaletta tuli juuri Ilveksen yv:n loputtua ja alivoimalla tällaisia tilanteita Männylle ei osunut. Erikoistilanteissa plussat nousi nollasta kuuteen. Plussat tippuivat kahdellatoista, miinukset kasvoivat kuudella, vaikka pelasi kahdeksan ottelua vähemmän ja pienemmällä peliajalla
- Parikalla poikkeuksellisen huono mäihä pisteiden suhteen. Toki sitten itsekin alisuoritti maalinteossa neljällä kappaleella odottamaan nähden. Mikäli peruspelaamisen taso säilyy yhtä vahvana kuin tällä kaudella, niin jossain vaiheessa voi ryöpsähtää kunnolla. 5v5 plusmiinus parani +16 ja erikoistilanteissa +10
- Borgin 5v5 plusmiinus parani kokonaisuudessan +18 verrattuna viime kauteen. Plussia tuli tällä kaudella kuusi enemmän ja miinuksia 12 kpl vähemmän. Pisteissä nousu oli 0,25 -> 0,35 ja maaleja tuli 5 kpl enemmän - tosin yksi näistä maaleista oli käytännössä ylivoimamaali kierroksella 8 KalPaa vastaan. Laukaisuprosentti 12,2% oli Ilveksessä 2000-luvun 18. korkein noteeraus vähintään kymmenen maalia tehneistä pelaajista, ja vähintään 15 maalia tehneistä 11. korkein
- Borgiin nähden Nättinen meni taas päinvastaiseen suuntaan; viime kauden +4 vaihtui -8:aan ja pisteet muuttui 0,25 -> 0,16. Paransi sentään 5v5 miinuksissa kauden loppua kohti ja muutenkin ketjuineen pystyi paremmin pitämään painopistettä vastustajan päädyssä
- Ratisen pisteet nousi 0,27 -> 0,40 ja plusmiinus +9 -> +15. Hankki myös ylivoimia aikaisempaa enemmän, viime kaudella oli miinuksella yhden verran tässä tilastossa ja tällä kaudella plussalla kuudella kappaleella. Maaleja kun tuohon saisi edes hitusen lisää
- Klingbergin tehojen lasku tuli ennen kaikkea 5v5:sta, viime kaudella oli ottelukohtaisesti tehokkain 5v5 peluri saldolla 0,51; tuo putosi siis lukemaan 0,23. Erikoistilannepisteissä muutos oli vain 0,26 -> 0,17. Vastaavasti Svejkovksyn erikoistilannepisteet tippuivat 0,50 -> 0,12, 5v5:ssa muutos oli vain 0,29 -> 0,24
- Nyberg teki paremmin pinnoja kuin viime kaudella, mutta toisaalta plusmiinus heikentyi seitsemällä kappaleella - olkoonkin, että kaksi miinusta tuli aivan heti av:n loppumisen jälkeen. Toisaalta sitten ilman maalivahtia pelatessa oli vain kerran jäällä ja tässä alivoimahäväistyksessä on muutenkin pystynyt jokseenkin siedettävillä tilastoilla pelaamaan muutamaan muuhun verrattuna. KooKoo-pelissä av-miinuksia ryöpsähti kolme kappaletta, mutta muutoin tuo on ollut viime aikoina suht ok. Myös 5v5 vastuu ja sitä kautta ehkä parempia pelaajia vastaan pelaamisen määräkin hieman nousi, mikä osaltaan vaikutti kenties
- Kucerik aikamoinen jatkoaikakuningas. Teki muuten sarjan kaikista pakeista eniten voittomaaleja (5 kpl), ja noiden osuus miehen kaikista maaleistaan huomattavan iso (63%)
- Latvalan numerot aika samalla tasolla 5v5:ssa kuin viime kaudella; hänellä toki peliaika tippui sekä tasakentällisin että myös ennen kaikkea alivoimassa, jossa lukemat aivan totaalisen kaameat. Pellillä tavallaan sama juttu, mutta sillä erotuksella, että yv-tehokkuus oli luokatonta
- Björkqvistin erikoistilanneplussat kasvoivat viidellä, viime kaudella -2, tällä kaudella +3. Pistetehokkuuskin oli nyt normaalimmalla nelosketjun pelaajan tasolla viime kauden fiaskon (0,09) jälkeen. Tyhjien maalien pistepörssissä kakkonen Henmanin jälkeen
- Quenneville - Svej vaihdos näyttää tässäkin formaatissa hyvältä, vaikka se itsestäänselvää olisi myös ilman näitä. Quenneville onnistui myös hankkimaan peräti 6 ylivoimaa Ilvekselle ottamatta itse yhtään jäähyä. Svej oli tässä(kin) tilastossa pakkasella virallisesti kuuden kappaleen verran, ja tuohon päälle tuli vielä kaksi sössittyä vaihtotilannetta - peräkkäisiin otteluihin #vainsvejkovskyjutut
Pakkien maalimäärä 5v5:lla väheni jonkin verran; viime kaudella 32 maalia, tällä kaudella 24 kappaletta. Esimerkiksi Johanssonkin teki viime kaudella 0,10 M/O vs tämän kauden 0,09. John Nyberg on Simon Johanssonia parempi 5v5 maalintekijä - jos ette muuta muista tästä runkosarjasta niin muistakaa tuo. Viime vuoden pisteellinen kärkipakki Gazda veti 0,44 pinnaa 5v5:ssa tehoin 9+14 (plusmiinus oli +25), mutta erikoistilannepinnoina tuli vain 0,23 (3+9).
Kun katsotaan ihan yleistä pistepörssiä, niin viime kaudella neljä pakkia ylsi vähintään 20 tehopisteeseen, kun taas tällä kaudella näitä oli yksi. Johanssonin hurja kausi sai aikaan sen, että Ilveksen puolustajien yhteenlaskettu pistemäärä oli itse asiassa 2000-luvulla seurahistorian korkein määrä (0,331 pinnaa / ottelu). Johanssonin osuus näistä pisteistä oli 36,7%. Viime kaudella Ilveksen kaikkien pakkien tahti oli 0,325, mutta parhaan pistemiehen osuus oli vain 25,5%. Kaudella 2021-2022 lukema oli niin ikään 0,325 ja paras pistemies Lancaster teki noista 25,9%.
Jos katsotaan vielä pakkien tekemiä maaleja, on muutos entistäkin hurjempi; Johansson teki pakkien maaleista 43,2%, viime kauden Gazda 26,7%. Kaudella 21-22 Parikka teki maaleista 23,3%.
Maaliodottamaa pakit loivat 5 maalia viime kautta enemmän, mutta viime kauden 5,7 maalin ylisuoritus vaihtui 1,6 maalin alisuoritukseen. Pakeilla laukausmäärä nousi vain 45 kpl viime kauteen nähden, joten odottaman nousu johtui paremmista paikoista
Tähän taulukkoon en muokannut niitä muutamia maaleja, jotka syntyivät juuri yv:n / av:n loputtua, näitä tuli molempiin suuntiin vain kaksi kappaletta omiin kirjoihin.
Ylivoimilla päästettiin maalit kierroksilla 2 (Kär) ja 6 (Jyp)
Alivoimilla tehtiin maalit kierroksilla 16 (Tap), 18 (K-Es), 32 (HPK), 38 (Ifk) ja 54 (Koo)
4v4-pelissä tuli kierroksella 20 KalPaa vastaan aikamoinen tehohetki, kun tuohon samaan siivuun iskettiin kauden ainoat 4v4 maalit. Arsi Pelli molemmissa osallisena ja teki tuossa minuutin sisään 13% kauden kaikista pinnoistaan. Ei yhtään päästettyä 4v4 maalia. KalPa sopi Pellille muutoinkin hyvin, kun tuossa viimeisessä kohtaamisessa tuli voittomaalikin lopussa, runkosarjasijoitusta ajatellen nämä hetket osuivat sopivaa vastustajaa vastaan.
3v3:lla tehtiin maalit kierroksilla 4 (Pel), 14 (Tps), 22 (HPK), 34 (Kär), 36 (Spo) ja 43 (Juk). Ainoa päästetty maali tuli kierroksella 8 KalPaa vastaan.
Ilman maalivahtia tehtiin maalit kierroksilla 2 (Kär), 3 (Juk), 7 (Äss) ja 39 (Jyp). Päästettyjä näissä tuli kierroksella 8 (Kal), 17 (Juk), 27 (Äss), 52 (Kal) ja 55 (Tap). Näiden lisäksi tähän kategoriaan luikautin kierroksen 1 maalin Jyppiä vastaan, missä Jyp teki siirretyn rangaistuksen aikana maalin Ilvekselle - tuo oli kauden ainoa sr-maali Ilveksen peleissä, missä 6. mies mielestäni selvästi vaikutti jollain tavalla tilanteeseen.
Tyhät maalit tehtiin: Kierros 5 (Luk), 9 (Spo), 16 (Tap), 21 (Tap), 24 (Pel), 28 (Koo), 31 (K-Es), 33 (Spo), 35 (Tps), 46 (Pel), 56 (TPS, 2kpl), 57 (HPK), 58 (Jyp)
Tyhjät maalit päästettiin: Kierros 2 (Kär), 6 (Jyp, 2kpl), 18 (K-Es), 49 (Tap), 54 (Koo)
Tässä vielä kehityksenä, miten joukkuetasolla Ilveksen maalit ovat kehittyneet kaudesta 2023-2024 tähän kauteen saakka. Huomioikaa, että kauden 24-25 yv-maaleista kaksi syntyi tyhjään maaliin ja nämä on siis juurikin tm-osiossa, koska muuten luvut eivät täsmää.
- 5v5 pelin erotuksessa nousua tuli toista kautta putkeen
- tehtyjen alivoimamaalien ja päästettyjen yv-maalin osuudet kääntyivät päikseen
- tyhjään maaliin osuttiin aika tehokkaasti ja tuo osaltaan paikkasi maalieroa aika paljon aivan kuten myös 3v3 / 4v4. Näistä varsinkaan 3v3:sta ei taida olla keväällä kovinkaan paljon apua tulossa
- viime kaudella Ilveksellä oli vain yksi pelaaja, joka teki vähintään kymmenen maalia 5v5:lla, tällä kaudella niitä oli 5 kpl. Toki viime kaudella esimerkiksi Klingberg oli 14 maalin vauhdissa, mutta liittyi remmiin mukaan vasta keskellä kautta
- Jasek kohtalaisen monipuolinen, 5v5 maalimäärä tosin lempinimensä Jasun mukainen
- Palola ottelukohtaisessa keskiarvossa tehokkain pelaajamme 5v5:ssa ja kaikkiaan tuo oli yksi vuosituhannen tehokkaimmista Ilves-suorituksista mitä nähtiin
- Löökellä oli viime kaudella tahmeaa 5v5 maalinteon kanssa, mutta tälle kaudelle maalimäärä nousi 7:stä -> 12. Toisaalta sitten erikoistilannemaalitkin putosi seitsemällä kappaleella. Erikoistilannepisteet kokonaisuudessaan oli hänellä kaksi kertaa viime kautta pienemmät
- Engbergillä ei paljon ylimääräisiä erikoistilanteista ole tullut. Oli myös Peten ja Borgin kanssa yksi harvoja hyökkääjiä, jotka pystyivät jossain määrin selvemmin suorittamaan maaleissa yli odottaman
- Henmanin 5v5 lukemat sekä pisteissä, maaleissa että plusmiinuksessa silmiinpistävää. Toisaalta sitten linkkuveitsimäisen komeat ja monipuoliset erikoistilanneplussat. Loppukaudesta myös av-vastuu ja mielestäni myös laatu nousi näihin viimeisiin otteluihin
- Mäntykiven 5v5 pisteet tippui vain 0,05:lla, mutta 5v5 plusmiinus tippui +26 -> +8, ja itseasiassa näistä kahdeksastakin kaksi kappaletta tuli juuri Ilveksen yv:n loputtua ja alivoimalla tällaisia tilanteita Männylle ei osunut. Erikoistilanteissa plussat nousi nollasta kuuteen. Plussat tippuivat kahdellatoista, miinukset kasvoivat kuudella, vaikka pelasi kahdeksan ottelua vähemmän ja pienemmällä peliajalla
- Parikalla poikkeuksellisen huono mäihä pisteiden suhteen. Toki sitten itsekin alisuoritti maalinteossa neljällä kappaleella odottamaan nähden. Mikäli peruspelaamisen taso säilyy yhtä vahvana kuin tällä kaudella, niin jossain vaiheessa voi ryöpsähtää kunnolla. 5v5 plusmiinus parani +16 ja erikoistilanteissa +10
- Borgin 5v5 plusmiinus parani kokonaisuudessan +18 verrattuna viime kauteen. Plussia tuli tällä kaudella kuusi enemmän ja miinuksia 12 kpl vähemmän. Pisteissä nousu oli 0,25 -> 0,35 ja maaleja tuli 5 kpl enemmän - tosin yksi näistä maaleista oli käytännössä ylivoimamaali kierroksella 8 KalPaa vastaan. Laukaisuprosentti 12,2% oli Ilveksessä 2000-luvun 18. korkein noteeraus vähintään kymmenen maalia tehneistä pelaajista, ja vähintään 15 maalia tehneistä 11. korkein
- Borgiin nähden Nättinen meni taas päinvastaiseen suuntaan; viime kauden +4 vaihtui -8:aan ja pisteet muuttui 0,25 -> 0,16. Paransi sentään 5v5 miinuksissa kauden loppua kohti ja muutenkin ketjuineen pystyi paremmin pitämään painopistettä vastustajan päädyssä
- Ratisen pisteet nousi 0,27 -> 0,40 ja plusmiinus +9 -> +15. Hankki myös ylivoimia aikaisempaa enemmän, viime kaudella oli miinuksella yhden verran tässä tilastossa ja tällä kaudella plussalla kuudella kappaleella. Maaleja kun tuohon saisi edes hitusen lisää
- Klingbergin tehojen lasku tuli ennen kaikkea 5v5:sta, viime kaudella oli ottelukohtaisesti tehokkain 5v5 peluri saldolla 0,51; tuo putosi siis lukemaan 0,23. Erikoistilannepisteissä muutos oli vain 0,26 -> 0,17. Vastaavasti Svejkovksyn erikoistilannepisteet tippuivat 0,50 -> 0,12, 5v5:ssa muutos oli vain 0,29 -> 0,24
- Nyberg teki paremmin pinnoja kuin viime kaudella, mutta toisaalta plusmiinus heikentyi seitsemällä kappaleella - olkoonkin, että kaksi miinusta tuli aivan heti av:n loppumisen jälkeen. Toisaalta sitten ilman maalivahtia pelatessa oli vain kerran jäällä ja tässä alivoimahäväistyksessä on muutenkin pystynyt jokseenkin siedettävillä tilastoilla pelaamaan muutamaan muuhun verrattuna. KooKoo-pelissä av-miinuksia ryöpsähti kolme kappaletta, mutta muutoin tuo on ollut viime aikoina suht ok. Myös 5v5 vastuu ja sitä kautta ehkä parempia pelaajia vastaan pelaamisen määräkin hieman nousi, mikä osaltaan vaikutti kenties
- Kucerik aikamoinen jatkoaikakuningas. Teki muuten sarjan kaikista pakeista eniten voittomaaleja (5 kpl), ja noiden osuus miehen kaikista maaleistaan huomattavan iso (63%)
- Latvalan numerot aika samalla tasolla 5v5:ssa kuin viime kaudella; hänellä toki peliaika tippui sekä tasakentällisin että myös ennen kaikkea alivoimassa, jossa lukemat aivan totaalisen kaameat. Pellillä tavallaan sama juttu, mutta sillä erotuksella, että yv-tehokkuus oli luokatonta
- Björkqvistin erikoistilanneplussat kasvoivat viidellä, viime kaudella -2, tällä kaudella +3. Pistetehokkuuskin oli nyt normaalimmalla nelosketjun pelaajan tasolla viime kauden fiaskon (0,09) jälkeen. Tyhjien maalien pistepörssissä kakkonen Henmanin jälkeen
- Quenneville - Svej vaihdos näyttää tässäkin formaatissa hyvältä, vaikka se itsestäänselvää olisi myös ilman näitä. Quenneville onnistui myös hankkimaan peräti 6 ylivoimaa Ilvekselle ottamatta itse yhtään jäähyä. Svej oli tässä(kin) tilastossa pakkasella virallisesti kuuden kappaleen verran, ja tuohon päälle tuli vielä kaksi sössittyä vaihtotilannetta - peräkkäisiin otteluihin #vainsvejkovskyjutut
Pakkien maalimäärä 5v5:lla väheni jonkin verran; viime kaudella 32 maalia, tällä kaudella 24 kappaletta. Esimerkiksi Johanssonkin teki viime kaudella 0,10 M/O vs tämän kauden 0,09. John Nyberg on Simon Johanssonia parempi 5v5 maalintekijä - jos ette muuta muista tästä runkosarjasta niin muistakaa tuo. Viime vuoden pisteellinen kärkipakki Gazda veti 0,44 pinnaa 5v5:ssa tehoin 9+14 (plusmiinus oli +25), mutta erikoistilannepinnoina tuli vain 0,23 (3+9).
Kun katsotaan ihan yleistä pistepörssiä, niin viime kaudella neljä pakkia ylsi vähintään 20 tehopisteeseen, kun taas tällä kaudella näitä oli yksi. Johanssonin hurja kausi sai aikaan sen, että Ilveksen puolustajien yhteenlaskettu pistemäärä oli itse asiassa 2000-luvulla seurahistorian korkein määrä (0,331 pinnaa / ottelu). Johanssonin osuus näistä pisteistä oli 36,7%. Viime kaudella Ilveksen kaikkien pakkien tahti oli 0,325, mutta parhaan pistemiehen osuus oli vain 25,5%. Kaudella 2021-2022 lukema oli niin ikään 0,325 ja paras pistemies Lancaster teki noista 25,9%.
Jos katsotaan vielä pakkien tekemiä maaleja, on muutos entistäkin hurjempi; Johansson teki pakkien maaleista 43,2%, viime kauden Gazda 26,7%. Kaudella 21-22 Parikka teki maaleista 23,3%.
Maaliodottamaa pakit loivat 5 maalia viime kautta enemmän, mutta viime kauden 5,7 maalin ylisuoritus vaihtui 1,6 maalin alisuoritukseen. Pakeilla laukausmäärä nousi vain 45 kpl viime kauteen nähden, joten odottaman nousu johtui paremmista paikoista
Tähän taulukkoon en muokannut niitä muutamia maaleja, jotka syntyivät juuri yv:n / av:n loputtua, näitä tuli molempiin suuntiin vain kaksi kappaletta omiin kirjoihin.
Ylivoimilla päästettiin maalit kierroksilla 2 (Kär) ja 6 (Jyp)
Alivoimilla tehtiin maalit kierroksilla 16 (Tap), 18 (K-Es), 32 (HPK), 38 (Ifk) ja 54 (Koo)
4v4-pelissä tuli kierroksella 20 KalPaa vastaan aikamoinen tehohetki, kun tuohon samaan siivuun iskettiin kauden ainoat 4v4 maalit. Arsi Pelli molemmissa osallisena ja teki tuossa minuutin sisään 13% kauden kaikista pinnoistaan. Ei yhtään päästettyä 4v4 maalia. KalPa sopi Pellille muutoinkin hyvin, kun tuossa viimeisessä kohtaamisessa tuli voittomaalikin lopussa, runkosarjasijoitusta ajatellen nämä hetket osuivat sopivaa vastustajaa vastaan.
3v3:lla tehtiin maalit kierroksilla 4 (Pel), 14 (Tps), 22 (HPK), 34 (Kär), 36 (Spo) ja 43 (Juk). Ainoa päästetty maali tuli kierroksella 8 KalPaa vastaan.
Ilman maalivahtia tehtiin maalit kierroksilla 2 (Kär), 3 (Juk), 7 (Äss) ja 39 (Jyp). Päästettyjä näissä tuli kierroksella 8 (Kal), 17 (Juk), 27 (Äss), 52 (Kal) ja 55 (Tap). Näiden lisäksi tähän kategoriaan luikautin kierroksen 1 maalin Jyppiä vastaan, missä Jyp teki siirretyn rangaistuksen aikana maalin Ilvekselle - tuo oli kauden ainoa sr-maali Ilveksen peleissä, missä 6. mies mielestäni selvästi vaikutti jollain tavalla tilanteeseen.
Tyhät maalit tehtiin: Kierros 5 (Luk), 9 (Spo), 16 (Tap), 21 (Tap), 24 (Pel), 28 (Koo), 31 (K-Es), 33 (Spo), 35 (Tps), 46 (Pel), 56 (TPS, 2kpl), 57 (HPK), 58 (Jyp)
Tyhjät maalit päästettiin: Kierros 2 (Kär), 6 (Jyp, 2kpl), 18 (K-Es), 49 (Tap), 54 (Koo)
Tässä vielä kehityksenä, miten joukkuetasolla Ilveksen maalit ovat kehittyneet kaudesta 2023-2024 tähän kauteen saakka. Huomioikaa, että kauden 24-25 yv-maaleista kaksi syntyi tyhjään maaliin ja nämä on siis juurikin tm-osiossa, koska muuten luvut eivät täsmää.
- 5v5 pelin erotuksessa nousua tuli toista kautta putkeen
- tehtyjen alivoimamaalien ja päästettyjen yv-maalin osuudet kääntyivät päikseen
- tyhjään maaliin osuttiin aika tehokkaasti ja tuo osaltaan paikkasi maalieroa aika paljon aivan kuten myös 3v3 / 4v4. Näistä varsinkaan 3v3:sta ei taida olla keväällä kovinkaan paljon apua tulossa
Viimeksi muokattu:
Mobutu Sese Seko
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 979
Jatkoajassa nimimerkki Mr. Smith väittää, että Ilves teki vain 5 maalia odottamaa vähemmän maaleja runkosarjass 25-26. Nimimerkki joko vähättelee tarkoituksella tehottomuutta, tai on tietämätön siitä, että tyhjään maaliin menneitä vetoja ei oteta maalidottamaan mukaan ja sarjataulukossa tehtyjen maalien sarakkeessa on myös voittolaukauskilpailujen voittomaalit mukana. Joukkueiden todelliset erot oikeiden maalien ja maaliodottaman välillä meni suunnilleen näin: suluissa "oikeat" maalit ilman tyhjiä + voittolaukauksia. Plussa merkitsee minun taulukoissa alisuorittamista.
1. Hpk +31,77 (131)
2. Spo +28,35 (106)
3. Ilv +20,13 (171)
4. Tps +20,08 (130)
5. Ifk +19,80 (137)
6. Kes +14,74 (141)
7. Pel +6,52 (129)
8. Juk +3,41 (123)
9. Kal +2,81 (167)
10. Sai +1,00 (188)
11. Äss -2,68 (157)
12. Tap -7,45 (215)
13. Jyp -9,62 (185)
14. Kär -14,52 (164)
15. Luk -14,75 (175)
16. Koo -17,22 (198)
Hyökkääjien maaliodottaman erotus vs oikeat maalit (näissä voi pieniä kymmenyksen heittoja olla koska olen laskenut hyökkääjien odottaman niin että kokonaisodottamasta olen miinustanut pakkien odottaman - pakkien odottaman olen varmistanut manuaalisesti.
1. Hpk +30,35 (107)
2. Tps +19,39 (106)
3. Kes +18,81 (106)
4. Ilv +18,52 (129)
5. Spo +18,48 (91)
6. Ifk +17,61 (110)
7. Pel +5,77 (102)
8. Juk +0,23 (99)
9. Kal -0,90 (141)
10. Äss -1,05 (131)
11. Sai -1,83 (150)
12. Luk -3,18 (128)
13. Tap -4,90 (177)
14. Kär -7,37 (125)
15. Jyp -9,16 (160)
16. Koo -19,20 (166)
Puolustajien kohdalla:
1. Spo +9,87 (15)
2. Kal +3,71 (26)
3. Juk +3,18 (24)
4. Sai +2,83 (38)
5. Ifk +2,19 (27)
6. Koo +1,98 (32)
7. Ilv +1,61 (42)
8. Hpk +1,42 (24)
9. Pel +0,75 (27)
10. Tps +0,69 (24)
11. Jyp -0,46 (25)
12. Äss -1,63 (26)
13. Tap -2,55 (38)
14. Kes -4,07 (35)
15. Kär -7,15 (39)
16. Luk -11,57 (47)
Maaliodottamat pelipaikottain
Hyökkääjät:
1. Tap 172,10 (177)
2. Jyp 150,84 (160)
3. Sai 148,17 (150)
4. Ilv 147,52 (129)
5. Koo 146,80 (166)
6. Kal 140,10 (141)
7. Hpk 137,35 (107
8. Äss 129,95 (131)
9. Ifk 127,61 (110)
10. Tps 125,39 (106)
11. Luk 124,82 (128)
12. Kes 124,81 (106)
13. Kär 117,63 (125)
14. Spo 109,48 (91)
15. Pel 107,77 (102)
16. Juk 99,23 (99)
Puolustajat:
1. Ilv 43,61 (42)
2. Sai 40,83 (38)
3. Tap 35,45 (38)
4. Luk 35,43 (47)
5. Koo 33,98 (32)
6. Kär 31,85 (39)
7. Kes 30,93 (35)
8. Kal 29,71 (26)
9. Ifk 29,19 (27)
10. Pel 27,75 (27)
11. Juk 27,18 (24)
12. Hpk 25,42 (24)
13. Spo 24,87 (15)
14. Tps 24,69 (24)
15. Jyp 24,54 (25)
16. Äss 24,37 (26)
Ilveksen pakit siis viimeisteli odottamaan nähden ihan kivasti ja ilman tyhjiä maaleja pakit teki 2. eniten maaleja. Ilveksen pakeista ainoastaan Johansson (-5,53), Soini (-1,34) ja Kucerik (-0,32) viimeistelivät odottamaan nähden paremmin ja sattumoisin myös kyseinen kolmikko kuitenkin poistuu myös riveistä.
Prosentuaalisesti Ilveksen pakit loivat 22,8% koko joukkueen odottamasta - tämä on isoin lukema kaikista sarjan joukkueista ennen Lukkoa (22,1%). Tuosta Ilves-puolustajien luomasta maaliodottamasta 60% poistuu kolmikon Johansson, Kucerik ja Pelli myötä.
Pakkien prosentuaalinen osuus joukkueen kokonaisodottamasta:
1. Ilv 22,8%
2. Luk 22,1%
3. Sai 21,6%
4. Juk 21,5%
5. Kär 21,3%
6. Pel 20,5%
7. Kes 19,9%
8. Koo 18,8%
9. Ifk 18,6%
10. Spo 18,5%
11. Kal 17,5%
12. Tap 17,1%
13. Tps 16,5%
14. Äss 15,8%
15. Hpk 15,6%
16. Jyp 14,0%
edit. Lisään tähän vielä tyhjät maalit + voittolaukauskisojen voitot joukkueittain. Normaalisti nuo tyhjät maalit saa hyvin laskettua tuolta liiga.fi:n tilastosivujen maalit osiosta, mutta syystä tai toisesta nuo eivät ole päivittyneet ajantasalle. Peliajoissa myöskään runkosarjan viimeisen ottelupäivän (17.3) lukemat eivät ole lisääntyneet noihin peliaikatilastoihin:
Tyhjät maalit + voittolaukauskisat
Ifk 10+2=12
Hpk 10+3=13
Ilv 14+1=15
Juk 5+3=8
Jyp 14+3=17
Kal 15+3=18
Kes 12+4=16
Koo 15+4=19
Kär 6+5=11
Luk 7+3=10
Pel 5+3=8
Sai 16+0=16
Spo 2+0=2
Tap 10+1=11
Tps 8+3=11
Äss 13+0=13
1. Hpk +31,77 (131)
2. Spo +28,35 (106)
3. Ilv +20,13 (171)
4. Tps +20,08 (130)
5. Ifk +19,80 (137)
6. Kes +14,74 (141)
7. Pel +6,52 (129)
8. Juk +3,41 (123)
9. Kal +2,81 (167)
10. Sai +1,00 (188)
11. Äss -2,68 (157)
12. Tap -7,45 (215)
13. Jyp -9,62 (185)
14. Kär -14,52 (164)
15. Luk -14,75 (175)
16. Koo -17,22 (198)
Hyökkääjien maaliodottaman erotus vs oikeat maalit (näissä voi pieniä kymmenyksen heittoja olla koska olen laskenut hyökkääjien odottaman niin että kokonaisodottamasta olen miinustanut pakkien odottaman - pakkien odottaman olen varmistanut manuaalisesti.
1. Hpk +30,35 (107)
2. Tps +19,39 (106)
3. Kes +18,81 (106)
4. Ilv +18,52 (129)
5. Spo +18,48 (91)
6. Ifk +17,61 (110)
7. Pel +5,77 (102)
8. Juk +0,23 (99)
9. Kal -0,90 (141)
10. Äss -1,05 (131)
11. Sai -1,83 (150)
12. Luk -3,18 (128)
13. Tap -4,90 (177)
14. Kär -7,37 (125)
15. Jyp -9,16 (160)
16. Koo -19,20 (166)
Puolustajien kohdalla:
1. Spo +9,87 (15)
2. Kal +3,71 (26)
3. Juk +3,18 (24)
4. Sai +2,83 (38)
5. Ifk +2,19 (27)
6. Koo +1,98 (32)
7. Ilv +1,61 (42)
8. Hpk +1,42 (24)
9. Pel +0,75 (27)
10. Tps +0,69 (24)
11. Jyp -0,46 (25)
12. Äss -1,63 (26)
13. Tap -2,55 (38)
14. Kes -4,07 (35)
15. Kär -7,15 (39)
16. Luk -11,57 (47)
Maaliodottamat pelipaikottain
Hyökkääjät:
1. Tap 172,10 (177)
2. Jyp 150,84 (160)
3. Sai 148,17 (150)
4. Ilv 147,52 (129)
5. Koo 146,80 (166)
6. Kal 140,10 (141)
7. Hpk 137,35 (107
8. Äss 129,95 (131)
9. Ifk 127,61 (110)
10. Tps 125,39 (106)
11. Luk 124,82 (128)
12. Kes 124,81 (106)
13. Kär 117,63 (125)
14. Spo 109,48 (91)
15. Pel 107,77 (102)
16. Juk 99,23 (99)
Puolustajat:
1. Ilv 43,61 (42)
2. Sai 40,83 (38)
3. Tap 35,45 (38)
4. Luk 35,43 (47)
5. Koo 33,98 (32)
6. Kär 31,85 (39)
7. Kes 30,93 (35)
8. Kal 29,71 (26)
9. Ifk 29,19 (27)
10. Pel 27,75 (27)
11. Juk 27,18 (24)
12. Hpk 25,42 (24)
13. Spo 24,87 (15)
14. Tps 24,69 (24)
15. Jyp 24,54 (25)
16. Äss 24,37 (26)
Ilveksen pakit siis viimeisteli odottamaan nähden ihan kivasti ja ilman tyhjiä maaleja pakit teki 2. eniten maaleja. Ilveksen pakeista ainoastaan Johansson (-5,53), Soini (-1,34) ja Kucerik (-0,32) viimeistelivät odottamaan nähden paremmin ja sattumoisin myös kyseinen kolmikko kuitenkin poistuu myös riveistä.
Prosentuaalisesti Ilveksen pakit loivat 22,8% koko joukkueen odottamasta - tämä on isoin lukema kaikista sarjan joukkueista ennen Lukkoa (22,1%). Tuosta Ilves-puolustajien luomasta maaliodottamasta 60% poistuu kolmikon Johansson, Kucerik ja Pelli myötä.
Pakkien prosentuaalinen osuus joukkueen kokonaisodottamasta:
1. Ilv 22,8%
2. Luk 22,1%
3. Sai 21,6%
4. Juk 21,5%
5. Kär 21,3%
6. Pel 20,5%
7. Kes 19,9%
8. Koo 18,8%
9. Ifk 18,6%
10. Spo 18,5%
11. Kal 17,5%
12. Tap 17,1%
13. Tps 16,5%
14. Äss 15,8%
15. Hpk 15,6%
16. Jyp 14,0%
edit. Lisään tähän vielä tyhjät maalit + voittolaukauskisojen voitot joukkueittain. Normaalisti nuo tyhjät maalit saa hyvin laskettua tuolta liiga.fi:n tilastosivujen maalit osiosta, mutta syystä tai toisesta nuo eivät ole päivittyneet ajantasalle. Peliajoissa myöskään runkosarjan viimeisen ottelupäivän (17.3) lukemat eivät ole lisääntyneet noihin peliaikatilastoihin:
Tyhjät maalit + voittolaukauskisat
Ifk 10+2=12
Hpk 10+3=13
Ilv 14+1=15
Juk 5+3=8
Jyp 14+3=17
Kal 15+3=18
Kes 12+4=16
Koo 15+4=19
Kär 6+5=11
Luk 7+3=10
Pel 5+3=8
Sai 16+0=16
Spo 2+0=2
Tap 10+1=11
Tps 8+3=11
Äss 13+0=13
Viimeksi muokattu:
Pok
Tähtipelaaja
- Viestejä
- 15 141
Maaliodottamaa monet tutkailevat aika suurella mielenkiinnolla. Tässä sellainen sarjataulukko, jossa jokaisen ottelun maaliodottaman voittaja saanut pisteet sarjataulukkoon. 3 pistettä, jos maaliodottaman ero on yli 0,50 ja 2 pistettä jos se on alle korkeintaan 0,50. (jossa tapauksessa 1 piste maaliodottaman häviäjälle)
Mielenkiintoista, että maaliodottaman perusteella Ilveksellä pitäisi siis olla täsmälleen yhtä monta pistettä kuin onkin, mutta edellä pitäisi olla peräti neljä joukkuetta, joista TPS ja Pelicans eivät ole kertaakaan hävinneet maaliodottamaa yli 0,50:llä. (Pelicans ylipäätään hävisi maaliodottaman ensimmäistä kertaa vasta viime kierroksella. Ero oli 0.02)
Koodi:
1.TPS 8 3 3 0 33
2.Ässät 7 5 2 1 33
3.Pelicans 8 3 1 0 31
4.K-Espoo 8 2 1 4 29
5.Ilves 7 2 3 2 28
6.Lukko 8 0 0 6 24
7.Tappara 6 2 2 3 24
8.SaiPa 6 1 3 3 23
9.Kärpät 5 3 1 6 22
10.JYP 4 1 4 3 18
11.Jukurit 2 3 3 7 15
12.Jokerit 2 4 1 8 15
13.Sport 4 0 2 7 14
14.HIFK 3 1 2 6 13
15.KalPa 1 4 2 6 13
16.HPK 1 2 2 9 9
17.KooKoo 1 0 4 9 7Mielenkiintoista, että maaliodottaman perusteella Ilveksellä pitäisi siis olla täsmälleen yhtä monta pistettä kuin onkin, mutta edellä pitäisi olla peräti neljä joukkuetta, joista TPS ja Pelicans eivät ole kertaakaan hävinneet maaliodottamaa yli 0,50:llä. (Pelicans ylipäätään hävisi maaliodottaman ensimmäistä kertaa vasta viime kierroksella. Ero oli 0.02)
Mobutu Sese Seko
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 979
Jotenkin pääsi vähän yllättämään tuo, miten vähän Ilves on saanut yv-mahdollisuuksia. Sitten toisaalta ei myöskään yllättänyt. Joka tapauksessa, per ottelu tahdissa ollaan sijalla 15 lukemalla 2,65.
Yv-mahdollisuuksia on tullut 45 kappaletta ja näistäkin aivan poikkeuksellisen iso määrä on tullut vastustajan vääristä vaihdoista, joita on tullut jopa viisi kappaletta! Vastaavien jäähyjen osuus aikaisemmilla kausilla:
25-26: 10
24-25: 5
23-24: 6
22-23: 7
21-22: 9
Näiden lisäksi myös kiekko katsomoon jäähyjäkin on tullut jo 3 kipaletta. Näissä toki yleensä tulee pakotettuja tilanteita; esimerkiksi Mikkelissä Borgilta tuli ihan hyvä paine kiekolliseen, joka sitten neppasi kiekon ilmasta laidan yli.
Viime aikojen voitetut ylivoimat:
Juk:
- väärä vaihto jatkoajalla
Juk:
- Haatanen, kamppi päätypelissä
- Korhonen, poikittainen maila tilanteen ulkopuolella
- kiekko katsomoon jäähy
TPS:
- 1x väärä vaihto, 1x kiekko katsomoon,
- Lauridsenin huitaisu Haataseen aloitustilanteessa, minkä oli suunnittellut selvästi jo ennen kuin kiekko tippui jäähän, kiekko lipui siitä aivan toiseen suuntaan kauas tästä kaksikosta
- Järvinen, korkea maila naamaan scriinin luonnissa suorahyökkäyksessä
Jok:
- Curryn ajo Manteliin
- Hynninen, kamppi, HAHP:n alussa hyvä ajo kiekolla maalin suuntaisesti
HPK:
- väärä vaihto
- Korhonen, kiinnipito vahvassa päätysuojauksessa
Jokerit-pelissä Ilmalassa kolme kontaktijäähyä, mikä on aika normi
Luk:
- Heikkinen, koukkaus puolustusalueella kun Ilves pääsemässä purkuhommiin
- väärä vaihto
SPo:
- Borg, kiinnipito maalin takana voitetun irtokiekon jäljiltä
Kes:
- Neljä kontaktijäähyä ja yksi kiekko katsomoon. Tässä pelissä oltiin aika liukkaalla jalalla liikkeellä ja lepoetua hyödynnettiin
Juk:
- Haatanen, kamppi kontrolloidussa alueelle kuljetuksessa pakin maila myöhäs jalkoihn
Eli kokonaisuudessaan todella vähissä viime aikoina olleet tällaiset voitetut ylivoimat tilanteista, joissa vaikkapa kiekolla haastetaan kunnolla, tai jossain pitkässä hyökkäysalueen hyökkäyspelissä (näitäkään ei yksinkertaisesti tule tarpeeksi, ainakaan dynaamisina) vastustaja joutuisi väsyneenä rikkomaan.
Maaottelutauolla yritän ottaa katsausta kauden ensimmäiseen erikoistilannepörssiin ja Matias Mäntykivi memorial trophyyn, jossa tosiaan väärä vaihto on Ilveksen kolmanneksi eniten ylivoimia hankkinut taho Henmanin ja Törökin jälkeen.
Yv-mahdollisuuksia on tullut 45 kappaletta ja näistäkin aivan poikkeuksellisen iso määrä on tullut vastustajan vääristä vaihdoista, joita on tullut jopa viisi kappaletta! Vastaavien jäähyjen osuus aikaisemmilla kausilla:
25-26: 10
24-25: 5
23-24: 6
22-23: 7
21-22: 9
Näiden lisäksi myös kiekko katsomoon jäähyjäkin on tullut jo 3 kipaletta. Näissä toki yleensä tulee pakotettuja tilanteita; esimerkiksi Mikkelissä Borgilta tuli ihan hyvä paine kiekolliseen, joka sitten neppasi kiekon ilmasta laidan yli.
Viime aikojen voitetut ylivoimat:
Juk:
- väärä vaihto jatkoajalla
Juk:
- Haatanen, kamppi päätypelissä
- Korhonen, poikittainen maila tilanteen ulkopuolella
- kiekko katsomoon jäähy
TPS:
- 1x väärä vaihto, 1x kiekko katsomoon,
- Lauridsenin huitaisu Haataseen aloitustilanteessa, minkä oli suunnittellut selvästi jo ennen kuin kiekko tippui jäähän, kiekko lipui siitä aivan toiseen suuntaan kauas tästä kaksikosta
- Järvinen, korkea maila naamaan scriinin luonnissa suorahyökkäyksessä
Jok:
- Curryn ajo Manteliin
- Hynninen, kamppi, HAHP:n alussa hyvä ajo kiekolla maalin suuntaisesti
HPK:
- väärä vaihto
- Korhonen, kiinnipito vahvassa päätysuojauksessa
Jokerit-pelissä Ilmalassa kolme kontaktijäähyä, mikä on aika normi
Luk:
- Heikkinen, koukkaus puolustusalueella kun Ilves pääsemässä purkuhommiin
- väärä vaihto
SPo:
- Borg, kiinnipito maalin takana voitetun irtokiekon jäljiltä
Kes:
- Neljä kontaktijäähyä ja yksi kiekko katsomoon. Tässä pelissä oltiin aika liukkaalla jalalla liikkeellä ja lepoetua hyödynnettiin
Juk:
- Haatanen, kamppi kontrolloidussa alueelle kuljetuksessa pakin maila myöhäs jalkoihn
Eli kokonaisuudessaan todella vähissä viime aikoina olleet tällaiset voitetut ylivoimat tilanteista, joissa vaikkapa kiekolla haastetaan kunnolla, tai jossain pitkässä hyökkäysalueen hyökkäyspelissä (näitäkään ei yksinkertaisesti tule tarpeeksi, ainakaan dynaamisina) vastustaja joutuisi väsyneenä rikkomaan.
Maaottelutauolla yritän ottaa katsausta kauden ensimmäiseen erikoistilannepörssiin ja Matias Mäntykivi memorial trophyyn, jossa tosiaan väärä vaihto on Ilveksen kolmanneksi eniten ylivoimia hankkinut taho Henmanin ja Törökin jälkeen.
Mobutu Sese Seko
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 979
Otetaan nyt talteen erikoistilannepörssiä, vaikka ajan säästämiseksi voisikin vain sanoa av+, yv-.
YVL=ylivoimalaukaukset, MK=maalia kohti/maalille asti, KL=kaikki yv-laukaukset
Ei viral P ja + tarkoittavat juuri yv:n jälkeen syntynyttä maalia (ei virallinen yv-maali). Tällainen nähtiin Espoota vastaan kierroksella yhdeksän. Tuo on äärimmäisen tärkeä tieto, sillä jos tuo olisi juuri yv:n puolella syntynyt, olisi Ilves peräti 13. tehokkain yv-joukkue, eikä vasta 15
- Peluutuksellisesti tänä vuonna vastuu viisikkojen välillä jakaantuu huomattavasti tasaisemmin. Viime kaudella eniten pelanneiden yv-ajat olivat: Jasek 3:28, Simme 3:23, Lööke 3:19, Henman 3:16 ja Mänty 3:14. Tällä kaudella keskiarvollisesti kymmenen eniten pelannutta mahtuu 35 sekunnin sisään keskiarvossa
- Henman siis kaikissa yv-maaleissa (myös siinä epävirallisessa mukana) jäällä. Kun hän laukoo maalille asti, on ne mennyt ihan mukavalla prossalla sisäänkin. Henmanin plussatahti viime kaudella oli 7:49, yv-pinnojen 10:35. Laukaukset meni maalille peräti 59,7%. Laukomistahti oli nykyistä jonkin verran hitaampaa lukemalla 2:54
- Myös Korhonen yhtä lukuun ottamatta kaikissa mukana ja on myös omissa papereissani myös ansainnut jokaisen plussan tavalla tai toisella, eikä ole ollut jäällä vain möllöttämässä hallin parhaalla paikalla. Näiden kahden yksilön henkilökohtainen yv-tehokkuus on kyllä ihan kilpailukykyisellä tasolla, vaikka kollektiivi huono onkin tällä osa-alueella
- Viivasta tulee edelleen aika paljon toimittelua pakeilta: Johansson laukoi viime kaudella 1:36 välein ja vedoista 43,9% meni maalille asti. Sund saa perille asti ihan ok, mutta luonnollisesti maalitehokkuudessa aika paljon eroa ihanaan Simoniin verrattuna. Strandilla jää vetoja aika paljon matkalle näissä tilanteissa, mutta ei sentään ole omiin ottanut osumia kilpakumppaninsa tavoin (Sundilla näissä iso rooli kaikissa)
- Löökellä laukominen vähentynyt kausi kaudelta. Kaudella 24-25 laukauksia 3:01 välein, viime kaudella 3:38 ja nyt siis vain 5:07. Maalille asti vedot ovat menneet siinä 50-56% välillä näiden kausien ajan. Myös Jasun laukomistahti oli minuutin verran vaisumpaa, mikä on myös todella iso ero, vaikka myös otantakin suhteellisen pientä
- Mikkelistä saapuneilla on valtavia haasteita saada vetoja edes maalille asti ja Hade pumbberina pelatessaan ei oikein ole meinannut aina osua edes kiekkoon, kun se hänen ulottuville on pelattu. Tämä yv-homma jättää jonkinlaista tahraa muutoin ihan hyvin esiintyneen Haatasen alkukauteen. Hynnisen kokonaiskontribuutio alkukauteen puolestaan on kyllä jäänyt täysin vaisuksi, kun osallistuminen tuohon maalin estämiseenkin on verrattain niukkaa
- Kokonaisuudessaankin ylivoimalla laukaukset ovat suuntautuneet heikosti maalille asti. Viime kaudella lukema oli 48,8% (263/539) ja tällä hetkellä saldo on siis 62/143=43,4%. Silloin kun yv viimeksi toimi hyvin kaudella 24-25 Ilveksen yv-vedot oli 261/476=54,8%
Isoin ongelma ei mielestäni ole laukomisen määrässä/aktiivisuudessa, vaan ennen kaikkea toimittelun tarkkuudessa/laadussa. Alkukaudella pelattiin peräti 6 ottelua, jolloin perille asti yv-vedoista meni alle 33%. Vikassa pelissäkin KalPaa vastaan saldo oli 0/7 ja esim. vieraspeleissä Jokereita vastaan 1/9.
Alivoima näyttää vähemmän huonolta. Meneillään on 55 minuutin jakso, jossa Ilves on pelannut 100% alivoimaa, eikä tuolla ole sellaisia juuri av:n jälkeen syntyneitä osumiakaan piilossa.
Ainoa 4v5 alivoimamaali syntyi kierroksella 2 Porissa, eli tuossakin on nyt 18 ottelua putkeen ilman yhden miehen vajaalla päästettyä alivoimamaalia. Tuon ainoan osuman otti vastaan Lantta-Korhonen-Nyberg-Latvala. Muille ei 4v5 merkintöjä lainkaan.
Kakkoskierroksen jälkeen Ilves on siis pelannut kokonaisuudessaan alivoimaa 92:46. Tuon jälkeen Ilves on päästänyt kaksi 4v6 av-maalia: ensimmäinen näistä kotipelissä TPS:ää vastaan ajassa 59:44 (kavennusmaali). Toinen oli Espoota vastaan ajassa 59:57 eli vähän tuollaiseksi kaunisteluksi jäi varsinkin tämä jälkimmäinen osuma.
Aikamoiset lukemat herroilla Nyberg&Latvala. Kaudesta 21-22 alkaen olen päivittänyt tällaista pörssiä ja yli kahden minuutin ottelukeskiarvolla pelanneiden pakkien paras noteeraus on tähän mennessä ollut Dominik Masinin kauden 22-23 lukema 21:24 (36 otteluun). Paljon on toki vielä matkaa jäljellä. Nyberg oli viime kauden av-katastrofissa jo ihan ok moneen muuhun verrattuna, ja isoimmat ongelmat eivät poikkeuksellisesti liittyneet eniten pelanneisiin kavereihin. Latvala on nyt palannut hyvälle tasolle umpisurkean viime kauden jälkeen, ja mennyt luonnollisesti ohi tuosta hyvästä kaudesta 24-25.
Hyökkääjien suhteen on lähes harvinainen tilanne, että top4:n ottelukeskiarvo on alle kymmenen sekunnin sisällä toisistaan. Kaudella 23-24 oltiin vähän vastaavaa tilannetta lähellä, ja silloinhan runkosarjan jälkimmäisellä puolikkaalla Ilves pelasikin erittäin vahvaa alivoimaa. Viime kaudella varsinkin Lantta pakon sanelemana ajautui KalPassa vähän liian suureen vastuuseen, joten on hyvä että tuonnekin on nyt tasaisempaa tandemia heittää vastuuta tasaamaan.
Vaikka Borg-Engberg-Korhonen osasto harmaita karvoja hyökkäyspelaamisellaan ajoittain aiheuttaa niin kyllä tämä porukka on pystynyt kuitenkin maalinestopelaamisen kautta paljon pöytään tuomaan (Benkku 5v5:ssä ei niinkään, mut erikoistilanteet hänellä kokonaisuudessaan plussalla). Noista pelaajista Borg&Engbergillä tuo on toiminut kokonaisuudessaan ihan hyvin myös 5v5:n puolella, vaikkei hyökkäyspelin kannalta mitään usein tunnu tapahtuvan. Olisi varmasti helppo löytää pelaajia, jotka tekisivät maalin siellä, pinnan täällä enemmän kuin jotkut nykypelaajista, mutta kuinka helppoa on löytää tasapainon kannalta pelaaja, joka pystyy myös toiminnallaan ehkäisemään niitä. Tämä on kysymys, jonka kanssa jatkoja miettiessä pitää pohtia tarkasti. Varsinkin keväällä tämä korostuu isosti.
Korhonen taas sitten tuolla yv:n puolella ollut ihan tehokas roolissaan, eikä se yv nähdäkseni tuosta johtuen huonoa ole. 5v5:lla häneltäkin on syytä odottaa parempaa/tasapainoisempaa suorittamista, ennemmin tai myöhemmin.
Jens Lööke ei tietokantojeni mukaan juurikaan ole alivoimaa pelaillut, ellei sitten AHL:ssä näin käynyt. SHL:ssa ja SM-liigassa miehen alivoiman keskiarvo on ollut korkeimmillaan 7 sekunnin luokkaa ennen tätä kautta. Alivoimasaldo onkin hänellä mukavasti plussan puolella. Luke Henman tässäkin tilastossa vahvoilla.
Kaikki kolme, vähäistä av-maalia on tehty Riffi Rifalkin selän taakse. Mantelin kanssa alivoimia on tapettu kaikki 33 kappaletta ja Rifalkinkin kanssa av-prosentti on mukava 86,4%. Jonkinlaisena mittatikkuna mainittakoon, että Ilveksen jälkeen parhaimmat av-prosentit ovat KalPalla (88,3%) ja SaiPalla (87,5%). Kaksi noista Riffiin maaleista siis vielä kahden miehen erikoisalivoimista.
Mantelin kanssa Ilves on tappanut alivoimaa 63 minuuttia 20 sekuntia 100% tehokkuudella. Riffin peleissä av-aika 40:33. Riffin matseissa keskiarvollisesti pelailtu 56 sekuntia enemmän alivoimaa liettualaiseen nähden.
Mantalis torjunut 39 vetoa alivoimalla. Rifalkin saldo 28(torjuttua)/31(maalille asti tullutta) muodostaa alivoiman torjuntaprosentiksi 90,3%. Muissa tilanteissa Rifalkin % on 87,8. Armalisilla 94,3% muissa tilanteissa.
Tässä on siis aika iso ero kuitenkin, että kuinka Ilves on vastaanottanut vetoja näiden mokkejen kanssa; Armalisin kanssa 54 sekunnin välein, Rifalkin kanssa 43 sekunnin välein. Riffille av-torjuntoja 4 per peli, Mantelille 3 kappaletta. Christofferillakin tuo yhden miehen alivoiman torjuntaprosentti silti todella eliittiä.
Yleisesti ottaen myös laukauksia kokonaisuudessaan on tullut erittäin vähän vastaan. Niemelän aikaisemmilla kausilla keskiarvo on ollut sellaista 40-41 sekunnin luokkaa. Tällä kaudella kuteja on tullut noin 49 sekunnin välein, mikä on kyllä pieni määrä. Molarit ovat olleet se viimeinen lukko, mutta kyllä vetojen syntymistäkin on poikkeuksellisen hyvin pystytty estämään - koko porukan voimin.
Erityisesti viimeiset seitsemän peliä on ollut taas tosi vahvaa ja 4v5 tilanteissa vastustajilla on koko ajan mennyt vähintään 50 sekkaa yhden kudin aikaan saamiseksi. Tappara-pelissä alivoiman kokonaiskeskiarvo oli 39 sekuntia; noista kudeista kuitenkin 7 tuli 3v5 alivoimasta, ja noista yhtäkään ei tilastoitu Ilveksen maalille asti tulleeksi! 4v5 alivoimissa keskiarvo olikin sitten 80 sekuntia.
Mielestäni ainoa oikeasti heikompi jakso alivoimassa oli tuossa kierrosten 11-13 välillä ja noissa peleissä isoin syy hyvälle av-recordille löytyi ennen kaikkea tolppien välistä ja kenties Austin Strandin tarmokkaasta rukoilemisesta. Ehkä vastustajien tuhnuilulla saattoi olla jotain tekemistä myöskin.
Otetaan loppuun vielä pörssinä hankitut jäähyt vs otetut jäähyt:
Török 6-0=+6
Henman 7-3=+4
Väärä vaihto 5-2=+3
Järvinen 4-1=+3
Kos 4-1=+3
Heikkinen 3-0=+3
Jasek 3-1=+2
Korhonen 3-2=+1
Armalis 1-0=+1
Haatanen 3-3=0
Hynninen 1-1=0
Strand 2-3=-1
Borg 2-3=-1
Parikka 1-2=-1
Teuho-M 1-2=-1
Lööke 0-1=-1
Engberg 1-3=-2
Utunen 0-2=-2
Latvala 1-4=-3
Lööf 2-5=-3 (yksi otetuista 5+20)
Nyberg 1-5=-4
Lantta 0-6=-6 (yksi otetuista 5+20)
Sund 0-7=-7
Näissä ei mitään ihmeellisyyksiä ollut. Henman rikkonut itse paljon vähemmän kuin viime vuonna, jolloin siellä tuli usein vähän sellaisia huolimattomia karvauksia ja heikkoja pyörähtelyjä kiekottomana, minkä päätteeksi usein ajautui merkattavan väärälle puolelle ja usein niistä seurasi rangaistus. Yksi noista Hennyn jäähyistä on salomon eli noita otettuja kakkosia on tullut suunniilleen kaksi kertaa viime kauden tahtia vähemmän.
Järvinen sentteriksi on yllättävän paljon aiheuttanut enemmän kuin ottanut. Keskushyökkääjät näissä karkeloissa usein ei niin vahvoilla ole, mutta kertooko se sitten myös jotain Järvisenkin tekemisestä - mene ja tiedä. Sund olisi tällä tahdilla ottamassa päälle 20 miinusta. Eniten pakkasella on ollut Latvala kaudella 23-24, jolloin hän oli tasapainossa -12. Lancasterillakin vikalla kaudellaan 33 peliin sellainen -10.
Edelliseen tähän ketjuun kirjoittamaani viestiin voisi lisätä, että noita kiekko katsomoon jäähyjä vastustaja otti taas pari lisää tuoss Hifk-ottelussa. Niistäkin tullut siis jo 5 ylivoimaa Ilvekselle.
YVL=ylivoimalaukaukset, MK=maalia kohti/maalille asti, KL=kaikki yv-laukaukset
Ei viral P ja + tarkoittavat juuri yv:n jälkeen syntynyttä maalia (ei virallinen yv-maali). Tällainen nähtiin Espoota vastaan kierroksella yhdeksän. Tuo on äärimmäisen tärkeä tieto, sillä jos tuo olisi juuri yv:n puolella syntynyt, olisi Ilves peräti 13. tehokkain yv-joukkue, eikä vasta 15
- Peluutuksellisesti tänä vuonna vastuu viisikkojen välillä jakaantuu huomattavasti tasaisemmin. Viime kaudella eniten pelanneiden yv-ajat olivat: Jasek 3:28, Simme 3:23, Lööke 3:19, Henman 3:16 ja Mänty 3:14. Tällä kaudella keskiarvollisesti kymmenen eniten pelannutta mahtuu 35 sekunnin sisään keskiarvossa
- Henman siis kaikissa yv-maaleissa (myös siinä epävirallisessa mukana) jäällä. Kun hän laukoo maalille asti, on ne mennyt ihan mukavalla prossalla sisäänkin. Henmanin plussatahti viime kaudella oli 7:49, yv-pinnojen 10:35. Laukaukset meni maalille peräti 59,7%. Laukomistahti oli nykyistä jonkin verran hitaampaa lukemalla 2:54
- Myös Korhonen yhtä lukuun ottamatta kaikissa mukana ja on myös omissa papereissani myös ansainnut jokaisen plussan tavalla tai toisella, eikä ole ollut jäällä vain möllöttämässä hallin parhaalla paikalla. Näiden kahden yksilön henkilökohtainen yv-tehokkuus on kyllä ihan kilpailukykyisellä tasolla, vaikka kollektiivi huono onkin tällä osa-alueella
- Viivasta tulee edelleen aika paljon toimittelua pakeilta: Johansson laukoi viime kaudella 1:36 välein ja vedoista 43,9% meni maalille asti. Sund saa perille asti ihan ok, mutta luonnollisesti maalitehokkuudessa aika paljon eroa ihanaan Simoniin verrattuna. Strandilla jää vetoja aika paljon matkalle näissä tilanteissa, mutta ei sentään ole omiin ottanut osumia kilpakumppaninsa tavoin (Sundilla näissä iso rooli kaikissa)
- Löökellä laukominen vähentynyt kausi kaudelta. Kaudella 24-25 laukauksia 3:01 välein, viime kaudella 3:38 ja nyt siis vain 5:07. Maalille asti vedot ovat menneet siinä 50-56% välillä näiden kausien ajan. Myös Jasun laukomistahti oli minuutin verran vaisumpaa, mikä on myös todella iso ero, vaikka myös otantakin suhteellisen pientä
- Mikkelistä saapuneilla on valtavia haasteita saada vetoja edes maalille asti ja Hade pumbberina pelatessaan ei oikein ole meinannut aina osua edes kiekkoon, kun se hänen ulottuville on pelattu. Tämä yv-homma jättää jonkinlaista tahraa muutoin ihan hyvin esiintyneen Haatasen alkukauteen. Hynnisen kokonaiskontribuutio alkukauteen puolestaan on kyllä jäänyt täysin vaisuksi, kun osallistuminen tuohon maalin estämiseenkin on verrattain niukkaa
- Kokonaisuudessaankin ylivoimalla laukaukset ovat suuntautuneet heikosti maalille asti. Viime kaudella lukema oli 48,8% (263/539) ja tällä hetkellä saldo on siis 62/143=43,4%. Silloin kun yv viimeksi toimi hyvin kaudella 24-25 Ilveksen yv-vedot oli 261/476=54,8%
Isoin ongelma ei mielestäni ole laukomisen määrässä/aktiivisuudessa, vaan ennen kaikkea toimittelun tarkkuudessa/laadussa. Alkukaudella pelattiin peräti 6 ottelua, jolloin perille asti yv-vedoista meni alle 33%. Vikassa pelissäkin KalPaa vastaan saldo oli 0/7 ja esim. vieraspeleissä Jokereita vastaan 1/9.
Alivoima näyttää vähemmän huonolta. Meneillään on 55 minuutin jakso, jossa Ilves on pelannut 100% alivoimaa, eikä tuolla ole sellaisia juuri av:n jälkeen syntyneitä osumiakaan piilossa.
Ainoa 4v5 alivoimamaali syntyi kierroksella 2 Porissa, eli tuossakin on nyt 18 ottelua putkeen ilman yhden miehen vajaalla päästettyä alivoimamaalia. Tuon ainoan osuman otti vastaan Lantta-Korhonen-Nyberg-Latvala. Muille ei 4v5 merkintöjä lainkaan.
Kakkoskierroksen jälkeen Ilves on siis pelannut kokonaisuudessaan alivoimaa 92:46. Tuon jälkeen Ilves on päästänyt kaksi 4v6 av-maalia: ensimmäinen näistä kotipelissä TPS:ää vastaan ajassa 59:44 (kavennusmaali). Toinen oli Espoota vastaan ajassa 59:57 eli vähän tuollaiseksi kaunisteluksi jäi varsinkin tämä jälkimmäinen osuma.
Aikamoiset lukemat herroilla Nyberg&Latvala. Kaudesta 21-22 alkaen olen päivittänyt tällaista pörssiä ja yli kahden minuutin ottelukeskiarvolla pelanneiden pakkien paras noteeraus on tähän mennessä ollut Dominik Masinin kauden 22-23 lukema 21:24 (36 otteluun). Paljon on toki vielä matkaa jäljellä. Nyberg oli viime kauden av-katastrofissa jo ihan ok moneen muuhun verrattuna, ja isoimmat ongelmat eivät poikkeuksellisesti liittyneet eniten pelanneisiin kavereihin. Latvala on nyt palannut hyvälle tasolle umpisurkean viime kauden jälkeen, ja mennyt luonnollisesti ohi tuosta hyvästä kaudesta 24-25.
Hyökkääjien suhteen on lähes harvinainen tilanne, että top4:n ottelukeskiarvo on alle kymmenen sekunnin sisällä toisistaan. Kaudella 23-24 oltiin vähän vastaavaa tilannetta lähellä, ja silloinhan runkosarjan jälkimmäisellä puolikkaalla Ilves pelasikin erittäin vahvaa alivoimaa. Viime kaudella varsinkin Lantta pakon sanelemana ajautui KalPassa vähän liian suureen vastuuseen, joten on hyvä että tuonnekin on nyt tasaisempaa tandemia heittää vastuuta tasaamaan.
Vaikka Borg-Engberg-Korhonen osasto harmaita karvoja hyökkäyspelaamisellaan ajoittain aiheuttaa niin kyllä tämä porukka on pystynyt kuitenkin maalinestopelaamisen kautta paljon pöytään tuomaan (Benkku 5v5:ssä ei niinkään, mut erikoistilanteet hänellä kokonaisuudessaan plussalla). Noista pelaajista Borg&Engbergillä tuo on toiminut kokonaisuudessaan ihan hyvin myös 5v5:n puolella, vaikkei hyökkäyspelin kannalta mitään usein tunnu tapahtuvan. Olisi varmasti helppo löytää pelaajia, jotka tekisivät maalin siellä, pinnan täällä enemmän kuin jotkut nykypelaajista, mutta kuinka helppoa on löytää tasapainon kannalta pelaaja, joka pystyy myös toiminnallaan ehkäisemään niitä. Tämä on kysymys, jonka kanssa jatkoja miettiessä pitää pohtia tarkasti. Varsinkin keväällä tämä korostuu isosti.
Korhonen taas sitten tuolla yv:n puolella ollut ihan tehokas roolissaan, eikä se yv nähdäkseni tuosta johtuen huonoa ole. 5v5:lla häneltäkin on syytä odottaa parempaa/tasapainoisempaa suorittamista, ennemmin tai myöhemmin.
Jens Lööke ei tietokantojeni mukaan juurikaan ole alivoimaa pelaillut, ellei sitten AHL:ssä näin käynyt. SHL:ssa ja SM-liigassa miehen alivoiman keskiarvo on ollut korkeimmillaan 7 sekunnin luokkaa ennen tätä kautta. Alivoimasaldo onkin hänellä mukavasti plussan puolella. Luke Henman tässäkin tilastossa vahvoilla.
Kaikki kolme, vähäistä av-maalia on tehty Riffi Rifalkin selän taakse. Mantelin kanssa alivoimia on tapettu kaikki 33 kappaletta ja Rifalkinkin kanssa av-prosentti on mukava 86,4%. Jonkinlaisena mittatikkuna mainittakoon, että Ilveksen jälkeen parhaimmat av-prosentit ovat KalPalla (88,3%) ja SaiPalla (87,5%). Kaksi noista Riffiin maaleista siis vielä kahden miehen erikoisalivoimista.
Mantelin kanssa Ilves on tappanut alivoimaa 63 minuuttia 20 sekuntia 100% tehokkuudella. Riffin peleissä av-aika 40:33. Riffin matseissa keskiarvollisesti pelailtu 56 sekuntia enemmän alivoimaa liettualaiseen nähden.
Mantalis torjunut 39 vetoa alivoimalla. Rifalkin saldo 28(torjuttua)/31(maalille asti tullutta) muodostaa alivoiman torjuntaprosentiksi 90,3%. Muissa tilanteissa Rifalkin % on 87,8. Armalisilla 94,3% muissa tilanteissa.
Tässä on siis aika iso ero kuitenkin, että kuinka Ilves on vastaanottanut vetoja näiden mokkejen kanssa; Armalisin kanssa 54 sekunnin välein, Rifalkin kanssa 43 sekunnin välein. Riffille av-torjuntoja 4 per peli, Mantelille 3 kappaletta. Christofferillakin tuo yhden miehen alivoiman torjuntaprosentti silti todella eliittiä.
Yleisesti ottaen myös laukauksia kokonaisuudessaan on tullut erittäin vähän vastaan. Niemelän aikaisemmilla kausilla keskiarvo on ollut sellaista 40-41 sekunnin luokkaa. Tällä kaudella kuteja on tullut noin 49 sekunnin välein, mikä on kyllä pieni määrä. Molarit ovat olleet se viimeinen lukko, mutta kyllä vetojen syntymistäkin on poikkeuksellisen hyvin pystytty estämään - koko porukan voimin.
Erityisesti viimeiset seitsemän peliä on ollut taas tosi vahvaa ja 4v5 tilanteissa vastustajilla on koko ajan mennyt vähintään 50 sekkaa yhden kudin aikaan saamiseksi. Tappara-pelissä alivoiman kokonaiskeskiarvo oli 39 sekuntia; noista kudeista kuitenkin 7 tuli 3v5 alivoimasta, ja noista yhtäkään ei tilastoitu Ilveksen maalille asti tulleeksi! 4v5 alivoimissa keskiarvo olikin sitten 80 sekuntia.
Mielestäni ainoa oikeasti heikompi jakso alivoimassa oli tuossa kierrosten 11-13 välillä ja noissa peleissä isoin syy hyvälle av-recordille löytyi ennen kaikkea tolppien välistä ja kenties Austin Strandin tarmokkaasta rukoilemisesta. Ehkä vastustajien tuhnuilulla saattoi olla jotain tekemistä myöskin.
Otetaan loppuun vielä pörssinä hankitut jäähyt vs otetut jäähyt:
Török 6-0=+6
Henman 7-3=+4
Väärä vaihto 5-2=+3
Järvinen 4-1=+3
Kos 4-1=+3
Heikkinen 3-0=+3
Jasek 3-1=+2
Korhonen 3-2=+1
Armalis 1-0=+1
Haatanen 3-3=0
Hynninen 1-1=0
Strand 2-3=-1
Borg 2-3=-1
Parikka 1-2=-1
Teuho-M 1-2=-1
Lööke 0-1=-1
Engberg 1-3=-2
Utunen 0-2=-2
Latvala 1-4=-3
Lööf 2-5=-3 (yksi otetuista 5+20)
Nyberg 1-5=-4
Lantta 0-6=-6 (yksi otetuista 5+20)
Sund 0-7=-7
Näissä ei mitään ihmeellisyyksiä ollut. Henman rikkonut itse paljon vähemmän kuin viime vuonna, jolloin siellä tuli usein vähän sellaisia huolimattomia karvauksia ja heikkoja pyörähtelyjä kiekottomana, minkä päätteeksi usein ajautui merkattavan väärälle puolelle ja usein niistä seurasi rangaistus. Yksi noista Hennyn jäähyistä on salomon eli noita otettuja kakkosia on tullut suunniilleen kaksi kertaa viime kauden tahtia vähemmän.
Järvinen sentteriksi on yllättävän paljon aiheuttanut enemmän kuin ottanut. Keskushyökkääjät näissä karkeloissa usein ei niin vahvoilla ole, mutta kertooko se sitten myös jotain Järvisenkin tekemisestä - mene ja tiedä. Sund olisi tällä tahdilla ottamassa päälle 20 miinusta. Eniten pakkasella on ollut Latvala kaudella 23-24, jolloin hän oli tasapainossa -12. Lancasterillakin vikalla kaudellaan 33 peliin sellainen -10.
Edelliseen tähän ketjuun kirjoittamaani viestiin voisi lisätä, että noita kiekko katsomoon jäähyjä vastustaja otti taas pari lisää tuoss Hifk-ottelussa. Niistäkin tullut siis jo 5 ylivoimaa Ilvekselle.
Viimeksi muokattu: