Tappara on silti pelkkää muovia. Kaikki mikä siihen liittyy on jotenkin outoa ja väljähtynyttä. Ehkä ne voittaa liian helposti, mutta se on niin kuin vanhapoika maalaisserkku, joka on upporikas mutta elänyt kuolettavan tylsän elämän. En oikein osaa kadehtia tuollaista, vaikka totta kai se vituttaa että pääsevät taas finaaliin - joskin tällä kertaa häviämään.
Sitten kun tulee Ilveksen vuoro, Tampere kirjaimellisesti räjähtää. Niissä juhlissa tulee kuolemaan ihmisiä silkasta ilosta. Se ajatus pitää mut järjissäni, koska se on joka päivä päivän lähempänä.