KalPa pelasi Ilveksen pakkien reverse-syötöt hienosti pois kovallakin riskillä kun pääsivät antamaan paineen ja kakkosmies jäi oikein odottamaan irtokiekkoa päätyviivan taakse. Helpoin tapa tuosta olisi varmaan päästä eroon sillä, että pakki nostaa kiekkolla ylemmäs jalalla, jolloin KalPan kakkosen on pakko reagoida ja sitten joko kova puolenvaihto rännin kautta tai kiekkoa hyökkääjien kautta ylöspäin. Samalla nostaisin painollisen puolen laituria vähän ylemmäs, nyt sinne jäätiin ihan sumppuun välillä.
Se taktisella puolella, mutta sen lisäksi pitää taas olla kärsivällisempi ja huolellisempi kiekolla. Aivan turhaan lähdettiin luistelukilpailuun mukaan. Huomenna iso peli, mutta itselläni riittää luotto, että Ilves parantaa tästä todella paljon.
Turhaan annat nyt painoarvoa jollekin pelitavalliselle puolelle, joka toki sekin määrittää tiettyjä vähäpätöisiä asioita lopputulokseen.
Vaikka Pennanen oli Ilveksen ruorissa mikä oli, niin edelleen pidän fiksuna hänen ajatusta että peli on ns. 'momentum' juttua, jossa pelitapa on vain tukena.
Meidän selkäranka katkesi tänään jo alussa siihen 'momentum' juttuun, siihen missä ensimmäisen erän alkuhetkien totaalinen prässääminen vaihtuu yhtäkkiä peloksi onnistumisista, kun Gazda hukkaa kiekon ja KalPa saa sen 'momentumin' päälle.
Juuri tuosta hetkestä alkoi Ilveksen sekoileva alamäki, jota ei lopulta saatu oikaistua missään vaiheessa parista maalista huolimatta.
Toivokaamme hartaasti, että kyseessä on nyt vain se legendaarinen pelituntuman puute, muutenhan Ilveksellä ei pitäisi olla mitään hätää, meillä on laaja rosteri ja levänneet pelaajat.