Timo Koskela - Ilveksen urheilujohtaja

Taso, että ollaan neljän joukossa vuodesta toiseen (viime kautta en siihen laske) on lähtökohtaisesti asiallinen suoritustaso, sillä siihen ei kovin helposti pysty kukaan, naapurillekin tuli siitä loppu pitkän putken päätteeksi. Kerroin kyllä ajatukseni jo, että ehkä on kuitenkin viisainta analysoida asiat huolella, eikä tehdä päätöksiä heti jatkoajalla hävityn ratkaisupelin jälkeen.
Itse kuulun niihin luusereihin jotka arvostavat pronssiakin ja toivon Ilveksen sen ottavan. Se olisi kolmas mitali neljän kauden sisällä.
Tottakai mestaruus oli tavoita ja uskon että voitto tänään olisi siihen johtanutkin, mutta ei Kalpan finaaleihin meno mikään oikeusmurha ollut. Ensikaudella Ilveksen on oltava parempi.
Ilveksen sulamiselle voi ilkkua ja tuollaan ilkkumaankin, mutta minulle mitali ei sitä olisi.
Siis.. kerran vielä. Kaikki tuki joukkueelle.
 
Eniten mistä mä itse olen huolisani on u20 joukkue ja sen hyvin hyvin heikko menestys joka myös korreloituu edariin. Ja sitten ipalle pitää löytää farmi seura jostain ja äkkiä ehkä voisin nähdä yhteistyön Esim S-kiekon kanssa hyvänä koska ollaanpa nyt rehellisiä miks ei oltaisiin ja katsota totuutta silmiin. Me ollaan liian loukki herkkä joukkue jolla ei ole omaa pohjaa mistä ammentaa heti kun svej suomi mänty esim pois niin kauhia hulabaloo. Viime ja sitä edellis kaudella olin levollisin mielin kun Oli KOOVEE mutta nyt kun sen annettiin mennä niin tulos on tässä. Ehkä lähtisin siitä että pistetään u20 joukkue pysyvästi u20 sarjan kärkeen ja hankitaan farmi joukkue. Ja Török ja Marjala on ihan hyviä huhuja ipaan.
 
Taso, että ollaan neljän joukossa vuodesta toiseen (viime kautta en siihen laske) on lähtökohtaisesti asiallinen suoritustaso, sillä siihen ei kovin helposti pysty kukaan, naapurillekin tuli siitä loppu pitkän putken päätteeksi. Kerroin kyllä ajatukseni jo, että ehkä on kuitenkin viisainta analysoida asiat huolella, eikä tehdä päätöksiä heti jatkoajalla hävityn ratkaisupelin jälkeen.
Eli käytännössä vastasit jo että tämä on riittävä taso. Kertoo myös siitä, että yhteisön jäsenillä valtavat erot odotuksissa ja vaatimuksissa, ja toisaalta siksi ei näistä kannnata edes väitellä. Toivon, että Ilveksen hallituksessa vaatimustaso on kovempi, tai tulee ainakin nousemaan, koska jos organisaation sisällä ollaan nykyisillä resursseilla tyytyväisiä sijoittumisesta neljän joukkoon (miksi muuten jätät viime kauden laskuista pois), niin se kyllä valitettavasti kertoo liiasta mukavoitumisesta ja pysähtyneisyydestä. Valitettavasti siinä tapauksessa menestys kiertää tätä seuraa jatkossakin.
 
Eli käytännössä vastasit jo että tämä on riittävä taso. Kertoo myös siitä, että yhteisön jäsenillä valtavat erot odotuksissa ja vaatimuksissa, ja toisaalta siksi ei näistä kannnata edes väitellä. Toivon, että Ilveksen hallituksessa vaatimustaso on kovempi, tai tulee ainakin nousemaan, koska jos organisaation sisällä ollaan nykyisillä resursseilla tyytyväisiä sijoittumisesta neljän joukkoon (miksi muuten jätät viime kauden laskuista pois), niin se kyllä valitettavasti kertoo liiasta mukavoitumisesta ja pysähtyneisyydestä. Valitettavasti siinä tapauksessa menestys kiertää tätä seuraa jatkossakin.
En usko, että Torontossa tai Ilveksessä se kiinni siitä ole ettei vaatimustaso olisi riittävä. Onko Saipassa vaatimustaso ollut kovempi viime vuodet? Tai Kalpassa?

Enemmän vertailukohtaa hakisin 90-luvun lopun Jokereihin. Haetaan menestystä liian lyhytnäköisesti ja tunteella. Sorrutaan vaihtelemaan valmentajia ja ostelemaan nikuja...
 
Sikäli voi olla ristiriitaista odottaa muutoksia johdossa kun asiakkaat, siis Ilveksen tuotteita käyttävät katsojat ja yritykset ovat kernaasti hankkineet näitä palveluita.

Jos nykyistä, hyvää tasoa pidetään riittävänä ei suurempia muutoksia johdossa liene odotettavissa. Voi olla niinkin, että Ilveksen kannattajat tuntisivatkin olonsa neuvottomaksi tai vähintäänkin vaivautuneeksi Ilveksen pyttyhankkeen yllättäen toteuduttua. Siitä syystä eteneminen hitaasti ja hallitusti voi hyvinkin olla perusteltua. Näin me kannattajat vähin erin totuttaudumme menestyksen mukanaan tuomiin muutoksiin ja vältymme Tappara -ilmiön kaltaisilta äärivaikutuksilta kuten ylimielisyydeltä ja itsekorostukselta.

Jos Koskela itse tuntee antaneensa jo parhaansa Ilveksen kehittämiseksi, hän luultavasti ymmärtää itse erota tehtävästä.
 
Jääkiekko olisi äärettömän helppo laji, jos tie menestykseen olisi se, että vaatimustaso on maksimaalinen jokaiselta. Siinähän vaan vaadittaisiin jokaiselta enemmän ja jaettaisiin potkuja, jos ei onnistu.

En kyllä ole mitään vääränlaista tyytyväisyyttä havainnut, vaan kyllä toimistollakin jahdataan tunteella sitä himoittua mestaruutta.
 
Eli käytännössä vastasit jo että tämä on riittävä taso. Kertoo myös siitä, että yhteisön jäsenillä valtavat erot odotuksissa ja vaatimuksissa, ja toisaalta siksi ei näistä kannnata edes väitellä. Toivon, että Ilveksen hallituksessa vaatimustaso on kovempi, tai tulee ainakin nousemaan, koska jos organisaation sisällä ollaan nykyisillä resursseilla tyytyväisiä sijoittumisesta neljän joukkoon (miksi muuten jätät viime kauden laskuista pois), niin se kyllä valitettavasti kertoo liiasta mukavoitumisesta ja pysähtyneisyydestä. Valitettavasti siinä tapauksessa menestys kiertää tätä seuraa jatkossakin.
No ei, älä vääristele. Jatkuvana keskiarvona taso on riittävä. Totta helvetissä jokainen joukkue liigassa tavoittelee jokaisen pelin voittoa ja mestaruutta, jopa ne häntäpään porukat uskovat syksyllä pystyvänsä haastamaan pleijareissa ja nyt siellä on yksi sellainen finaalissa. Minimitavoittetta finaalipaikasta ei taas voi tehdä, se kosahtaa kyllä. Samaan aikaan itketään, että pitäisi olla enemmän omia junnuja kokoonpanossa. Ymmärtääkö kukaan mikä paradoksi tämä on? Jälleenrakentaminen omista junnuista ja kaudesta toiseen kevään viimeisisissä peleleissä pelaaminen eivät vaan yksinkertaisesti mahdu pidemmällä aikajanalla samaan palettiin. Esimerkkejä tästä löytyy vaikka miten paljon. Ajatuksena urheiluromantikon päiväuni, mutta realismia se ei ole.

Viime kauden jätän pois syystä, että hän kenen nimeä ei enää sanota. Ei siitä sen enempää.

Ihan naurettavia juttuja nämä ”mukavoitumiset” ja ”pysähtyneisyydet”, Hohhoijaa!
 
  • Tykkää
Reactions: GNR
En usko, että Torontossa tai Ilveksessä se kiinni siitä ole ettei vaatimustaso olisi riittävä. Onko Saipassa vaatimustaso ollut kovempi viime vuodet? Tai Kalpassa?

Enemmän vertailukohtaa hakisin 90-luvun lopun Jokereihin. Haetaan menestystä liian lyhytnäköisesti ja tunteella. Sorrutaan vaihtelemaan valmentajia ja ostelemaan nikuja...
Ketkäs näistä lyhytnäköisistä päätöksistä ovat vastuussa?
 
Ketkäs näistä lyhytnäköisistä päätöksistä ovat vastuussa?
Nythän ilokseni tätä kurssia on korjattu ja joukkueen avainpelaajat säilyvät Hölön toiselle kaudelle paremmin kuin vuosikausiin (vaikkakin se suurin ja parhain sielu menetetään).

Käsittääkseni rajuimman päätöksen eli sarjakärjen valmentajavaihdoksen takana olivat eniten tj ja hallituksen pj - voin olla väärässä. Toivon myös toimitusjohtajalle ja hallitukseen pitkäjänteisyyttä sekä tunteiden kurissa pitämistä - tilanteiden tarkkaa analysointia ja johtopäätösten tekemistä niiden pohjalta. Minulla on suurin luottamus Ripaan, joka on molemmilla toimitusjohtajakausillaan ollut ylivoimaisesti paras Ilveksen toimari mitä tämän 30v itse olen ollut aktiivisesti Ilveksen mukana. Varmasti jossain olisi parempikin, mutta näytöt ovat timanttiset ja riski vaihtamiseen aivan liian suuri (ellei Ripa itse halua keventää/eläkkeelle).
 
No ei, älä vääristele. Jatkuvana keskiarvona taso on riittävä. Totta helvetissä jokainen joukkue liigassa tavoittelee jokaisen pelin voittoa ja mestaruutta, jopa ne häntäpään porukat uskovat syksyllä pystyvänsä haastamaan pleijareissa ja nyt siellä on yksi sellainen finaalissa. Minimitavoittetta finaalipaikasta ei taas voi tehdä, se kosahtaa kyllä. Samaan aikaan itketään, että pitäisi olla enemmän omia junnuja kokoonpanossa. Ymmärtääkö kukaan mikä paradoksi tämä on? Jälleenrakentaminen omista junnuista ja kaudesta toiseen kevään viimeisisissä peleleissä pelaaminen eivät vaan yksinkertaisesti mahdu pidemmällä aikajanalla samaan palettiin. Esimerkkejä tästä löytyy vaikka miten paljon. Ajatuksena urheiluromantikon päiväuni, mutta realismia se ei ole.

Viime kauden jätän pois syystä, että hän kenen nimeä ei enää sanota. Ei siitä sen enempää.

Ihan naurettavia juttuja nämä ”mukavoitumiset” ja ”pysähtyneisyydet”, Hohhoijaa!
Enhän minä mitään vääristellyt. Itsehän sanoit, että neljän joukossa vuodesta toiseen on asiallinen taso, etkä puhunut mistään keskiarvosta. Toisin sanoen tippuminen välierissä vuosittain on tämän mukaan tavoitteen mukainen suoritus. Sitä paitsi missään vaiheessa en ole maininnut sanallakaan omia junnuja, en koskaan. Tärkeintä on löytää joukkueeseen voitavat palaset taustasta riippumatta. Tältä osin sorrut nyt itse vääristelyyn. Tyytyväisyys nykytilanteeseen, eli neljän joukkoon pääsemisestä vuosittain on nimenomaan mukavoitumista ja pysähtyneisyyttä, jolla menestystä ei tule jatkossakaan. Sanoin toivovani (ja myös uskon) että näin ei ajatella hallituksessa. En siis väittänyt tai olettanut mitään.
Minimitavoitetta finaaleista ei mielestäsi voi tehdä. Minun mielestä kuluneella neljän vuoden ajanjaksolla olisi pitänyt jo finaaleissa pelata. Kerran viidessä vuodessa finaaleissa ei ole Ilveksen resursseilla kohtuuton tavoite. Ulos jääminen kerta toisensa jälkeen sen sijaan on epäonnistuminen. Lopetan nyt osaltani tähän.
 
Enhän minä mitään vääristellyt. Itsehän sanoit, että neljän joukossa vuodesta toiseen on asiallinen taso, etkä puhunut mistään keskiarvosta. Toisin sanoen tippuminen välierissä vuosittain on tämän mukaan tavoitteen mukainen suoritus. Sitä paitsi missään vaiheessa en ole maininnut sanallakaan omia junnuja, en koskaan. Tärkeintä on löytää joukkueeseen voitavat palaset taustasta riippumatta. Tältä osin sorrut nyt itse vääristelyyn. Tyytyväisyys nykytilanteeseen, eli neljän joukkoon pääsemisestä vuosittain on nimenomaan mukavoitumista ja pysähtyneisyyttä, jolla menestystä ei tule jatkossakaan. Sanoin toivovani (ja myös uskon) että näin ei ajatella hallituksessa. En siis väittänyt tai olettanut mitään.
Minimitavoitetta finaaleista ei mielestäsi voi tehdä. Minun mielestä kuluneella neljän vuoden ajanjaksolla olisi pitänyt jo finaaleissa pelata. Kerran viidessä vuodessa finaaleissa ei ole Ilveksen resursseilla kohtuuton tavoite. Ulos jääminen kerta toisensa jälkeen sen sijaan on epäonnistuminen. Lopetan nyt osaltani tähän.
Ja taas vääristelet, hyvät että lopetat.
 
Eiköhän Timo Koskela lähiaikoina ole poistumassa Ilveksen palveluksesta, niin näemme sitten yhdessä, mihin suuntaan Ilves hänen aikakautensa jälkeen menee. Sopimusta ei ole ainakaan julkaistu, ja eikös huhuissa ole hänen osaltaan tahto siirtyä muualle?

Aikansa kutakin, kuten sanotaan.
 
Nythän ilokseni tätä kurssia on korjattu ja joukkueen avainpelaajat säilyvät Hölön toiselle kaudelle paremmin kuin vuosikausiin (vaikkakin se suurin ja parhain sielu menetetään).

Käsittääkseni rajuimman päätöksen eli sarjakärjen valmentajavaihdoksen takana olivat eniten tj ja hallituksen pj - voin olla väärässä. Toivon myös toimitusjohtajalle ja hallitukseen pitkäjänteisyyttä sekä tunteiden kurissa pitämistä - tilanteiden tarkkaa analysointia ja johtopäätösten tekemistä niiden pohjalta. Minulla on suurin luottamus Ripaan, joka on molemmilla toimitusjohtajakausillaan ollut ylivoimaisesti paras Ilveksen toimari mitä tämän 30v itse olen ollut aktiivisesti Ilveksen mukana. Varmasti jossain olisi parempikin, mutta näytöt ovat timanttiset ja riski vaihtamiseen aivan liian suuri (ellei Ripa itse halua keventää/eläkkeelle).
Viittasin enemmän urheilujohtoon, ja toki Ripaan siltä osin kun hän on mukana tekemässä päätöksiä joko Koskelan kanssa tai kirstunvartijan roolissa. Avainpelaajat säilyvät ja valitettavasti säilyvät osin myös, ne joista avainpelaajia toivottiin. Paljon on muutoksia ja päätöksiä joka tapauksessa tehty vuosien aikana ja 7-8 vuotta pitäisi olla jo melko pitkäjänteistä. Jossain vaiheessa myös päätösten tekijöiden täytyy myös osata katsoa peiliin. Ilves ei voi olla vuodesta toiseen se joka aina pettää keväällä.
 
Jalon , Koskelan, Näppilän haastattelut olisi nyt kivoja niin ettei haastattelija olisi Ilves Plus henkilökuntaa. Ja aikaa riittävästi.
Vaikka sitten että ovat samassa pöydässä

En nyt siksi että kyseltäisiin , miten meni niinkuin omasta mielestä. Vaan mitä tehty, mitä muutetaan, mitä olisi voinut tehdä toisin, ollaanko opittu. Toimiko yhteistyö riittävästi
Missä ollaan jo Suomen parasta. Onko meillä ensi vuonna parempi joukkue. Jne..

Olisi hyvä saada selville vähän missä mennään ja mitä odotetavissa. Kun pakkohan tässä olis päästä jo mestaruuteen ei näitä saumoja voi joka vuosi töpeksiä.
 
Viittasin enemmän urheilujohtoon, ja toki Ripaan siltä osin kun hän on mukana tekemässä päätöksiä joko Koskelan kanssa tai kirstunvartijan roolissa. Avainpelaajat säilyvät ja valitettavasti säilyvät osin myös, ne joista avainpelaajia toivottiin. Paljon on muutoksia ja päätöksiä joka tapauksessa tehty vuosien aikana ja 7-8 vuotta pitäisi olla jo melko pitkäjänteistä. Jossain vaiheessa myös päätösten tekijöiden täytyy myös osata katsoa peiliin. Ilves ei voi olla vuodesta toiseen se joka aina pettää keväällä.
Edellisellä 10v jaksolla Ilves päättikin yleensä kaudesta toiseen vielä suurempien painepelien voittoihin - kyseessä noissa karsintapeleissä oli seuran tulevaisuus.

Kauaksi on noista ajoista tultu. Ja se on kyllä ennen kaikkea Ripan, hallituksen, Tillun ja toimiston ansiota - toki hallipäätös sattui myös sopivasti.

Viidenneksi suurimmalla pelaajabudjetilla on hyvä minimitavoite olla top4 niin runkosarjassa kuin poffeissa. Jos seuraavat 5v ollaan välierissä niin varmasti ollaan useamman kuin yhden kerran finaaleissa.
 
  • Tykkää
Reactions: GNR
Jalon , Koskelan, Näppilän haastattelut olisi nyt kivoja niin ettei haastattelija olisi Ilves Plus henkilökuntaa. Ja aikaa riittävästi.
Vaikka sitten että ovat samassa pöydässä

En nyt siksi että kyseltäisiin , miten meni niinkuin omasta mielestä. Vaan mitä tehty, mitä muutetaan, mitä olisi voinut tehdä toisin, ollaanko opittu. Toimiko yhteistyö riittävästi
Missä ollaan jo Suomen parasta. Onko meillä ensi vuonna parempi joukkue. Jne..

Olisi hyvä saada selville vähän missä mennään ja mitä odotetavissa. Kun pakkohan tässä olis päästä jo mestaruuteen ei näitä saumoja voi joka vuosi töpeksiä.
Vielä parempi kun kysyjinä foorumilaiset…
 
Enhän minä mitään vääristellyt. Itsehän sanoit, että neljän joukossa vuodesta toiseen on asiallinen taso, etkä puhunut mistään keskiarvosta. Toisin sanoen tippuminen välierissä vuosittain on tämän mukaan tavoitteen mukainen suoritus.
Sä olet kyllä saatanan simppeli palikka. Tavoite neljän joukosta vuodesta toiseen on todella kova, toivottavasti siinä onnistutaan.
 
Itse odotan syvällisempää analyysia joltain toimittajalta, että miksi taasen kävi näin. Nyt selvästi odotettiin näiden 1+6 runkosarjassa tehneiden pelaajien nostavan tasoaan, pitäisikö Ilveksen oikeasti vakavissaan harkita sellaisen utj.n palkkaamista, mikä ei tule millekkään TET jaksolle kehittämään itseään? Vaikeita valintoja, Ilves-Hockey oyn on kehityttävä, ettei jäädä jalkohin. Ipa1970 on oikeassa, tässä kuviossa on yksi muuttuja, mikä ei ole muuttunut, kaikki muu ympärillä on ja tulokset on sitä samaa tuubaa.
 
Siellä petti yllättävän moni fysiikassa -> koko fysiikkaosasto pitäis räjäyttää ja miettiä raudanlujat ammattilaiset tilalle. Myös joitakin pelaajaprofiileja joita mainitsit. Mitä sellaisilla tekee jotka joutuu laittaa poppareille kun tosipelit alkaa.

En silti osta tuota sun Mattila "jankutusta". Mutta myönnän että kakkossena olisi pitänyt hommata kesken kauden hinnalla millä hyvänsä, kun nähtiin ettei Najmanista ollut kakkossentteriksi.

Omasta mielestäni joukkueen liike ei ollut riittävän lennokas lepoedusta huolimatta, mutta voi toki johtua myös pelaajaprofiileista.

Meillä on nyt kaksi kautta ollut hidas pelitapa, raskasjalkainen rosteri.

Arvailuksi menee mitä tapahtui syksyllä-22 kun myrrä potkittiin.
Samalla tapahtui omaan silmään iso pelitavallinen ja peli identiteelillinen muutos.
Ilves oli pitkään se joukkue jonka vauhdissa roikuttu, nyt ollaan me joka juossut perässä.

Tehtiinkö tuolloin kokonaisuutena iso urheilullinen strateginen muutos tietoisesti?
Tuohon pennasen tuloon saakka meidän peli identiteetti ollut hyvin ”kalpamainen”, liikkuvaan kiekkoon ja pelinopeuteen perustuva.

On siirrytty hyvin selkeästi tähän ifk, pelsu, kärpät linjalle jossa kontrolli, viive ja rytmittäminen korvaa liikkeen paineen, suunnan muutos pelin.
Nojataan materiaaliin.

Rosteri on selkeästi muuttunut raskaammaksi.
Vielä muutama kausi takaperin oden/päkkilä/saarela/iksa jnejne.
Nyt joukkueesta saa liukasta pelaajaa hakemalla hakea.
Näde, lieriö, borg, klingberg, supi, mese, väisänen, najman, mänty…
Puhumattakaan pakistosta.

Nämä välierät oltiin kyydissä, välillä pesukoneessa.
Pelin päälle päästiin eilen kun vihu alkoi turvaamaan johtoaan ja nosti otteluruuhkassaan jalkaa kaasulta. Tämä toistui viime kaudella.

Pennasen ilves oli hitainta kiekkoa miesmuistiin, hölön kiekko samaa kategoriaa mutta pelirohkeampi ja pelipaikattomampi sapluuna.

Kalpa, lukko, saipa, kookoo…jnejne
Aivan selkeästi pelillinen suuntaus on pelinopea, liikkuva, paineistava, agressiivinen lätkä.

Tapahtuu nyt mitä sitten toimistolla keksivätkään.
Suuri tarkastelu on missä mennään ja missä halutaan mennä pelitavallisesti, mikä on ilveksen peli -identiteetti? ja jatkumo.
Mielestäni pitäisi tehdä selkeitä muutoksia ,yksinkertaisesti ilmaisten, kohti liikkuvampaa, pelinopeampaa, pitkäjänteisempää lätkää.
 
Takaisin
Ylös