Kun näistä budjeteista puhutaan, niin mielestäni mestijengillä on se etu verrattuna liigajengiin, että liigajoukkue lähtökohtaisesti haluaa kauden aikana päästä pudotuspeleihin ja välttää karsinnat, jolloin se panostaa sen minkä pystyy tätä tavoitetta varten. Rahat tiukassa, niin 1,8 miltsiä.
Mestisjoukkue pystyy pääsemään tavoitteeseensa, eli varmistamaan pudotuspelipaikan, melko pienelläkin budjetilla, koska Mestiksen pohjalla on heikkoja joukkueita. Se voi vahvistaa itseään vasta siirtorajalla, jolloin budjettivaikutus on paljon pienempi, kun pelaaja on ringissä kesän harjoituskauden, syksyn ja talven sijaan ainoastaan loppusuoran. Tämän vuoksi mielestäni ei voida suoraan verrata liigajoukkueen budjettia ja mestisjoukkueen budjettia, sillä ainakin teoriassa on mestijoukkueen budjetti voi olla takapainotteinen ja joukkueiden kohtaamishetkellä ero on kaventunut.
Tosin saattaa olla taipumusta siihen, että karsintaan päätyneen liigajoukkueen budjetti on paisunut matkan varrella, kun tulipaloja on sammuteltu. Pelicansin budjetti oli kuitenkin etupainoinen, koska siellä oli viime hetken ulosmyyntejä kassakriisin tunnelmissa.
Jokerit olisi voinut enemmänkin vielä pelata siirtorajakorttia, koska sen nousutarinaan on varmasti imua pelaajamarkkinoilla. Jokereissa karsinnassa hyvin onnistunut rutinoitunut liigapelaaja todennäköisesti varmistaisi itselleen uraputken stadin valoissa.
Mielenkiintoista nähdä, paljonko Jokerit teki rahaa kaudesta vai tekikö sittenkään. Jos noilla suurilla yleisömäärillä jäi taskuun paljonkin rahaa, voisi uudelleen esittää kysymyksen, olisiko pitänyt panostaa vielä enemmän siirtorajalla ja pitäisikö ainakin ensi vuonna panostaa. Koska rahan tekeminen Mestiksessä ei voi olla suunnitelma vaan siihen liittyy pikemminkin se riski, että yleisö siirtyy aktiivisen alkuinnostuksen jälkeen odotuskannalle. Kyllä sieltä pitää ponnistaa pois ennenkaikkea omistajien avokätisellä budjettirahoituksella sekä sillä, että tulobudjetti käytetään pelaajamateriaaliin ainakin lähes täysimääräisesti.