Loistavaa tilasto nikkarointia taasen. Ei jää epäselväksi mistä maalinteko ongelma suurilta osin johtuu. Suomi lähti ja Calle saikuttaa ni maalinedus rouhijat loistaa poissaolollansa. Paska yv siihen päälle.
Oma pää vuotaa ku Esterin perse. Av ja tuhannen muutaki asiaa "Ilves paskana". Kai se joukkue jo alkuunsa rakennettiin vajaaksi, eli rikkinäiseksi. Aika monena vuonna puhuttu Ilveksen kohdalla karvaperseiden puuttumisesta, mutta mitään ei olla opittu. Noh, ohan Calle,tai olis mutta ku...

Mielenkiintoista kyllä seurata, että alkaako tulos paranemaan. Taulukon mukaan Ilveksen pistekeskiarvo 0.92, kun xG:n mukaan "pitäisi" olla 1.85.

CHL-historiaa kun kerran tehtiin niin otetaan siitäkin muutama huomio talteen jälkipolville ihmeteltäväksi, että mitähän helvettiä Ilveksessä oikein tapahtui syksyllä 2025.

Alkusarjassa Ilves oli tappioasemassa ainoastaan 4:27 peliajasta. Tämä tapahtui kierroksella 2 Belfastisssa. Ilves oli siis johtoasemassa 71% pelatusta ajasta ja 1,2% tappiolla. Tästä huolimatta Ilves loi kuitenkin maaliodottamaa vastustajaansa enemmän viidessä pelissä; ainoana poikkeuksena oli ottelu Ingolstadtia vastaan. Tuossakin pelissä Ilves voitti avauserän xG:n 1,06 - 0,63. Kahden erän jälkeen saksalaiset olivat tuossa edellä 0,18:n verran (1,67 - 1,85) ja lopullinen ero oli sitten 2,72 - 3,06.

Maaliodottamien lisäksi Ilves myös tuotti enemmän laukauksia ja laadukkaita maalipaikkoja. Ironista kyllä, Ilveksen laukaisumäärä ottelukohtaisella tasolla on hyvin lähellä SM-liigan lukuja; CHL:ssä 52,0, liigassa 52,8. Suurena erona sitten tehokkuus, sillä Ilves teki maalin 13 laukauksen välein, kun taas SM-liigan puolella olemme tosiaan vuosikymmenen otannalla aivan roskasakkia lukemalla 22,1. Tuo 13 kutia on aikalailla sitä, mitä parhaimmillaan Ilves tarvitsi Psykoterapeutin kanssa kauden 23-24 runkosarjassa. Isona erona vain se, että Ilves laukoi CHL:ssä 10 kutia enemmän ottelukohtaisesti kuin Kättelijän ainoassa täydessä runkosarjassa.

Myös vastaanotetuissa kudeissa lukemat ovat melko lähellä SM-liigassa nähtyjä. CHL:ssä 39,8. Liigassa 43,1.

CHL käyttää maaliodottamissaan termejä high danger, mid danger ja low danger ilmaisemaan laukauksen vaarallisuutta. HD-tason paikkoja Ilves loi 33 kappaletta - näiden neljän syksyn aikana se on Ilveksen ennätys. Aikaisemmilla kausilla high danger paikat ovat jakaantuneet näin: Ilveksen lukemat vasemmalla, vastaanotetut oikealla. Ensin mainitaan dangereista syntyneet maalit ja sitten kaikki paikat. Kauden 23-24 sulkeissa olevissa lukemissa mukana myös pudotuspelit Pardubicea vastaan.

22-23: 3/28 - 6/19
23-24: 5/20 (5/24) - 12/38 (12/47)
24-25: 2/18 - 8/22
25-26: 5/33 - 2/16

Maalien ja maalipaikkojen ero näissä high danger paikoissa

22/23: -3 / +9
23/24: -7 / -18
24-25: -6 / -4
25-26: +3 / +17

Korkean paikan mahdollisuuksissa voitettiin siis ensimmäistä kertaa sekä maalit että maalipaikkojen määrä

Mid dangereissa vastaavat lukemat: Tehokkuus niissä korkeimmalla tasolla, paikkojen määrässä niukasti syksyä 23 perässä. Mid dangereissa ollaan pärjätty ihan kohtalaisesti, mutta nyt erot olivat plussan puolella ennätyksellisellä tasolla.

22-23: 5/81 - 4/55
23-24: 14/106 (15/132) - 5/91 (8/120)
24-25: 8/91 - 9/64
25-26: 16/102 - 3/52

22-23: +1 / +26
23-24: +9 / +15
24-25: -1 / +27
25-26: +13 / +50

Low danger:

22-23: 4/227 - 3/162
23-24: 2/150 - 1/240
24-25: 6/235 - 4/167
25-26: 3/177 - 2/171

22-23: +1 / +65
23-24: +1 / -90
24-25: +2 / +68
25-26: +1 / +6

Tämän kauden CHL:ssä Ilveksen keskimääräinen laukauksen "arvo" on ollut 0,060:n luokkaa, vastaanotetussa lukema on 0,045. Liigan puolella Ilves on myös luonut korkeampiarvoisia paikkoja peleissään. Ipan luomat paikat 0,062 ja vastaanotetut 0,055. Erotus siis kuitenkin huomattavasti positiivisempi CHL:n puolella, ja CHL:ssä kannattaa myös huomioida tuo tappiotilanteiden olemattomuuskin.

YV-maaleja syntyi 5 kappaletta. Näistä kaksi oli 5v3 ylivoimia eli samansuuntainen tarina kuin SM-liigankin puolella. Yv-prosentti 19,2% ei kuitenkaan edelleenkään mitään päätähuimaavaa ole ja aikamoista sekoilua se tuossa käkikellopelissäkin ajoittain oli.

Kurinalaisuus näissä karkeloissa on ollut hyvää, sillä Ilves oli alivoimalla ainoastaan 11 kertaa. Tehokkuus virallisesti 100%, vaikkakin tuo Ingolstadtin maali syntyikin aivan alivoiman päättymisen jälkeen, siten että Ilveksen 5. pelaaja ei ehtinyt tapahtumiin mitenkään vaikuttamaan.

Tässä vielä koostettuna lukemia aikaisemmilta kausilta.

Laukauksia ja maaliodottamia syksyt 2022 ja 2023



Syksyt 2024 ja 2025



Maalipaikkojen vaarallisuus syksyt 2022 ja 2023




Maalipaikkojen vaarallisuus syksyt 2024 ja 2025

Tämä näyttää kyllä todella skitsolta.

2020-luvun(20-21-kaudesta eteenpäin) runkosarja pistekeskiarvolla,(koska ottelumäärissä lievää vaihtelua).

1. Ilves 1.82
2. Tappara 1.81
3. Lukko 1.76
4. HIFK 1.69
5. KalPa 1.64
6. Pelicans 1.57
7. Kärpät 1.56
8. K-Espoo 1.55 (vain 77 ottelua)
9. TPS 1.54
10. KooKoo 1.52
11. Jukurit 1.37
12. Ässät 1.34
13. HPK 1.33
14. Sport 1.28
15. JYP 1.17
16. SaiPa 1.08

2020-luvun(kaudesta 20-21 eteenpäin) järjestys lopullisten sijoitusten keskiarvolla, eli playoffit mukana.

1. Tappara 2,8
2. Ilves 4,4
3. HIFK 5,0
4. KalPa 5,4
5. Lukko 5,4
6. TPS 6,8
7. Pelicans 7,2
8. Kärpät 7,8
9. KooKoo 8,4
10. Jukurit 10,2
11. Ässät 10,2
12. Sport 10,8
13. HPK 11,4
14. SaiPa 11,8
15. Jyp 13,6

Pelipaikkojen välisestä maalijakaumasta pari juttua:

- Prosentuaalinen osuus on pysynyt samana vrt. viime kausi. Pakkien maalimäärä ottelua kohti on pysynyt hyvänä, mutta tuo on etupäässä lähinnä Simme Johanssonin ansiota. Ainoastaan 3 pakkia on tehnyt maalin tähän mennessä; Simme 7, Kucerik 3, Pelli 1. Viime kaudella 9 pakkia pääsi maalin makuun runkosarjassa. Hyökkääjien maalintekotahti on heikointa sitten kauden 15-16

- Tasakentällisin Ilves-pakkien maalintekotahti on edelleen kovaa luokkaa, sillä 0,529 maalia on SM-Liigan aikana seurahistorian 10. korkein tahti. 2000-luvulla tahti on 3. korkeinta kausien 21-22 (0,650) ja 24-25 (0,600) jälkeen

- Pakkien maalintekotahti on hyvää, mutta syöttöpisteitä on tullut sitten aika vähän pl. Simme. Pakeille on tilastoitu yhteensä 119 ottelua ja noihin on isketty pisteet 11+20 eli 0,265. Viimeksi näin heikkoa tahti on ollut kaudella 18-19

- Simme-riippuvuus näkyy myös siinä, että Johansson on tehnyt pakkien pisteistä 41,9%. Edellisen kerran näin kova riippuvuus tehokkaimman pakin pisteistä oli kaudelta 05-06 lukemalla 42,0%. Kaudella 22-23 Lancasterilla oli myös kova 37,9%, mutta silloin meillä oli sarjan kutakuinkin vähiten maaleja päästänyt joukkuekin. Esim. kaudella 21-22, jolloin paljon maaleja päästettiinkin, niin paras pakki teki pisteistä vain 25,9%

- Kultakypärä Török on myös ollut prosentuaalisesti varsin merkittävässä roolissa Ilveksen maaleissa. Törökin 17 pistettä 44 maalista muodostaa lukeman 38,6%. Edellisen kerran lukema on ollut tätä isompi kaudella 2001-2002 Vesa Viitakosken kanssa. Sitä edeltävä ennätys oli kaudelta 90-91 lukemalla 39,2%. Kertoo tämäkin aika poikkeuksellisesta alkukaudesta

Vaikka pari voittoa viikonloppuna saatiin ja joukkue näytti joukkueelta, niin tehokkus sinällään ei edelleenkän vakuuttavalla tasolla ollut. Tapparaa vastaan tarvittiin 18,3 kutia / maali ja 27,0 ilman tuota tyhjää maalia. Jukureita vastaan lukema oli 17,0. Kaikki nämä lukemat ovat perässä esim. viime kauden lukemaa, joka nyt sekään ei mikään superhyvä ollut. Kiva, että kärsivällisyys kesti Jukureita vastaan, mutta tuolla tehokkuden tasolla sitä kärsivällisyyttä tullaan vaatimaan kyllä viikosta toiseen.

PM=pakkien maalit HM=hyökkääjät KM= kaikki maalit(ei voittolaukauksia, koska niistä ei tilastoihin pisteitä) OM=omiin menneet maalit



P M=pakkien maalit P S=pakkien syötöt P P=pakkien pisteet Paras P tarkoittaa siis tehokkaimman pakin osuutta joukkueen kaikista maaleista pl. voittolaukauskisojen voittomaalit





PM=pakkien maalit TK M=tasakentällisin tehdyt maalit



Kulta K=kultakypärä ja prosentti kuvaa siis osuutta joukkueen kaikista maaleista

@Mobutu Sese Seko osaatko antaa analyysiä, että miltä blokkitilastot näyttää tällä hetkellä? Miten ne peilautuu aiempiin kausiin, liigan keskivertojoukkueisiin, liigan top4-joukkueisiin jne. Onko pelaajakohtaisia muutoksia aiempiin kausiin nähden?

EDIT: siis voi isäkissan herkkurasia miten tyhmä muotoilu meikäläiseltä. Totta kai sä osaat mutta ehditkö/pystytkö/onko tarjota jollain aikataululla moista katsausta.

vilho sanoi:

@Mobutu Sese Seko osaatko antaa analyysiä, että miltä blokkitilastot näyttää tällä hetkellä? Miten ne peilautuu aiempiin kausiin, liigan keskivertojoukkueisiin, liigan top4-joukkueisiin jne. Onko pelaajakohtaisia muutoksia aiempiin kausiin nähden?

Laajenna klikkaamalla

Mielenkiintoinen kysymys. Mulla on joukkuetasolla blokkeja vain Ilveksestä ja niitäkin ainoastaan kaudesta 23-24 alkaen. Mä en ole hirveästi kerennyt tätä osastoa analysoimaan, kun en ole noita saanut kovin organisoituun järjestykseen laitettua ennen tätä viestiä. Ei myöskään valitettavasti ole jaoteltuna alivoimatilanteisiin - se olisi ihan mielenkiintoinen lisä itsellenikin, mutta aikataulullisista syistä johtuen tuskin tuohon pystyn venymään.

Ilveksen pelaajien blokkaamat laukaukset kausittain, vastustajien luomat kokonaislaukaukset ja blokatut laukaukset prosentteina kaikista vastaanotetuista vedoista:

25-26: 155(7,8), 850(42,5), 18,2%

24-25: 582(9,7), 2784(46,4), 20,9%

23-24: 521(8,7), 2875(47,9), 18,1%

Verrokkina sitten se, että paljonko Ilveksen vetoja vastaavasti vastustajat ovat blokanneet:

25-26: 192(9,6), 990(49,5), 19,4%

24-25: 580(9,7), 2913(48,6), 19,9%

23-24: 458(7,6), 2522(42,0), 18,2%

Tällä kaudella Ilveksestä eniten blokkeja tehneet:


Kucerik 26 (1,30) Johtaa koko sarjan blokkitilastoa yhdessä Horse Salmelan kanssa yksilötilastot löytyvät Liigapörssistä
Nyberg 16 (0,84)
Pelli 13 (0,65)
Johansson 11 (0,61)
Mäntykivi 10 (0,63)

Borg 10 (0,50)
Parikka 9 (0,69)
Latvala 8 (0,42)
Lööke 6 (0,32)
Hermonen 5 (0,36)

Soini 5 (0,29)
Engberg 5 (0,26)
Teuho-Markkola 4 (0,33)
Jasek 4 (0,21)
Török 4 (0,20)

Henman 4 (0,20)
Jasek 4 (0,21)
Utunen 2 (0,50)
Laurell 2 (0,40)
Heikkinen 2 (0,22)

Nättinen 2 (0,18)
Niskanen 1 (0,13)
Klingberg, Svejkovsky, Mottard ja Björkqvist 1

Taulukkomuodossa kausikohtaiset vertailut.



Kausi 24-25:



Kausi 23-24:



Pelipaikkakohtaisesti blokit vierekkäin alkaen kaudesta 23-24:



Kaudella 25-26 pakit 91 blokkia (4,6), hyökkääjät 62 blokkia (3,1). Kahteen laukaukseen laukaus oli merkitty blokatuksi, mutta yksilölle siitä ei tullut merkintää, joten siksi yksilöiden yhteenlasketussa määrässä voi olla lievä heitto tuohon kollektiiviseen blokkitilastoon nähden. Pakit blokannut noin 58,7% kaikista blokatuksi merkityistä vedoista.

Kauden 24-25 blokit:

Kaudella 24-25 pakit 307 blokkia (5,1), hyökkääjät 274 blokkia (4,6). Pakit blokkasivat noin 52,7% vedoista. Tässä oli yksilöissä vain yhden kappaleen heitto verrattuna kollektiiviin.

Kausi 23-24:

Kaudella 23-24 pakit 303 blokkia (5,1), hyökkääjät 218 blokkia (3,6). Pakit blokkas näistä vedoista noin 58,2%.

Blokkimäärien kehittyminen niillä nykyisillä pelaajilla, jotka ovat vähintään kahdella kaudella Ilveksessä pelanneet kaudesta 23-24 alkaen ja tätä blokkaustoimintaa muutenkin enemmän harrastaneet. Kaudet vanhimmasta uusimpaan.

Latvala 0,83, 0,80, 0,42. Latvalalla määrä tippunut siis aika merkittävästikin

Parikka 0,66, 0,44, 0,69.

Pelli 0,48, 0,67, 0,65,

Nyberg 0,70, 0,84

Johansson 0,44, 0,61

Utunen 0,76, 0,50

Mäntykivi 0,35, 0,57, 0,63

Borg 0,50, 0,50

Nättinen 0,61, 0,18. Latvalan ohella toinen av-spesialisti, jolla tämä määrä tullut roimasti alaspäin

Lööke 0,29, 0,32

Hyökkääjien blokkimäärät siis laskeneet aika paljon. Viime kaudella tällä osastolla alaketjujen laiturit Könönen ja Väisänen nousivat erityisesti esiin tällä saralla. Nykypelaajista Nättinen, Björkqvist ja Klingberg olivat myös kohtalaisen aktiivisia blokkaamisessa. Sinällään mielenkiintoista, että runkopelaajista Männyn, Borgin ja Lööken tilastot ovat samalla tasolla kuin viime kaudella. Tämä siis siitäkin huolimatta, että kokonaistasolla joukkue ottaa selvästi vähemmän vetoja vastaan tasakentällisin: "Tasakentällisin" Ilves on ottanut vastaan 32,8 laukausta per peli, kun viime vuonna tuo lukema oli 38,1. Alivoimissa Ilves on ottanut tällä kaudella vetoja vastaan 8,6 / ottelu, viime vuonna vastaava luku 7,8.

Pakeilla on joko samaa tasoa, tai selvää nousua pl. Ode. Uusista hyökkääjistä oikein kukaan ei erotu tällä osastolla selvästi.

Yleisesti ottaen blokkien vähentymiset seuraavat sitä kaavaa mistä olen puhunut aiemminkin eli Ilveksen maalille tulee merkittävästi vetoja aikaisempaa enemmän. Viime kaudella vastustajien vedoista 52,9% tuli Ilveksen maalille saakka ja tälle kaudelle se on noussut lukemaan 55,8% ja nyt viime aikojen otteluissa prosentti on toistuvasti ollut ihan siellä 60% kieppeillä. Myös paikkojen vaarallisuuden laatu maaliodottamassa on kasvanut todella paljon, sillä Ilveksen vastaanottamien kutien keskiarvo tällä kaudella on 0,060. Vielä viime kaudella se oli vain noin 0,050 tai 0,051. Erityisesti viime peleissähän nuo ovat olleet taivaissa huonosta suorahyökkäyspuolustamisesta ja ajoittain kammottavasta alivoimasta johtuen. KalPaa vastaan 0,075, SaiPaa 0,077, Espoo 0,082, Jukurit 0,064, Tappara 0,073 (tässä kyllä se Tapparan yksittäinen yv ja lopun ilman maalivahtia pelaaminen nosti tuota poikkeuksellisen paljon), TPS Turun pelissä 0,086.

Yleisemmin olisi mielenkiintoista nähdä liigan kehitystä laajemmalla otannalla. Ilvekseen liittyvät asiat vie suurimman mielenkiintoni, niin en oikein riittävän laadukkaasti ehdi perehtymään trendeihin. Avonaisemmasta ja kaoottisesta pelaamisestahan on puhetta piisannut koko sarjan tasolla. Viime aikojen vastustajista ja viime kauden finalisteista ainakin pistää silmään se, että SaiPa ottaa toistuvasti erittäin isoja paikkoja omiin. Sitten taas vastaavasti KalPa laukoo paaaaljon vähemmän kuin viime kaudella, mutta toisaalta myös tontitkin ovat vaarallisuusarvoiltaan sitten isompia, sillä KalPankin keskimääräisen paikan arvo on kasvannut lukemasta 0,069 lukemaan 0,076. Ilveksessä tätä hyökkäyspään maalipaikan vaarallisuuden maksimointia vetomäärien kustannuksella koitettiin kaudella 23-24; runkosarjassa supertehokasta, pudotuspeleissä ei niinkään. Viime kauden Pelicans lähti myös tälle polulle Niemelän poistumisen jälkeen.

En tiedä toiko hirveästi lisäarvoa, mutta siinä nyt joitain murusia aiheen tiimoilta numeraalisesta näkövinkkelistä.

Maajoukkuetauko voisi olla hyvä paikka ottaa kauden eka vilkaus erikoistilannetilastoihin yksilötasolla.

Alivoimaprosenttihan (72,6) on aivan kammottava. Kauden av-vaihdoista olen nähnyt noin 75% vielä jälkikäteen ja sanoisin, että hyvän ja huonon päivän välinen ero noissa on kyllä aivan valtaisa; Minusta siellä on ollut yllättävänkin paljon myös superhyviä tappoja, joissa pelit saadaan joko nopeasti poikki sisäänviennin jälkeen tai sitten vetomäärät vastustajalla jää siivussa superpieniksi. Toisaalta, silloin kun menee huonosti, niin silloin todella menee huonosti.

20 ekaan peliin Ilvekselle on tullut kahdeksan ottelua, joissa se on päästänyt vähintään kaksi alivoimamaalia. Virallisesti nolla on pidetty peräti 9 kertaa ja pöytäkirjassa 10 kertaa - kotipelissä TPS teki välittömästi maalin Hermosen vapauduttua jäähyaitiosta, pöytäkirjaan se ei mene av-maalina kuitenkaan.

AV-kerrat ovat myös kasvaneet valtavasti viime kauteen verrattuna - tuolloin joukkue oli yksi koko sarjan kurinalaisimpia, mutta nyt av-kerrat ovat nousseet 3,0:sta -> 3,65 ja av-aikakin 5:06 -> 6:03. AV-kerroissa ollaan sarjan 3. huonoin joukkue, viime vuonna oltiin 4. paras. Alivoimakertojen määrä on kasvanut ylivoimia vilkkaammin.

Yksilötasolla miinukset: "Ei virall" tarkoittaa juuri tuollaista TPS-pelin kaltaista tilannetta, jossa av on juuri loppunut, mutta vapautunut pelaaja ei ole kerennyt edes puolustusalueelle. Viime kaudella John Nybergille osui tällaisia maaleja peräti neljä kappaletta, mikä kaunistaa av-tilastoa, mutta rumentaa virallista plus-miinusta aika paljonkin. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin olleet suhteellisen harvinaisia näiden kausien osalta, kun olen näitä tarkemmin taltioinut. Ainakin siis niin, että yksi pelaaja osuisi noissa noin usein kohdalle. 3v4 + 3v5 sarakkeessa esim. Latvalan kohdalla oleva 1+2 tarkoittaa sitä, että on ollut kerran 3v4:ssa jäällä ja kahdesti 3v5:ssä. Pelaajat laitettu kokonaisajan mukaiseen järjestykseen:




Borgin tilastot ilmentävät tuota epätasaisuutta hyvin; Hänelle on tullut 3 sellaista peliä, joissa hän on ollut vähintään kahdesti jäällä av-maalin aikaan - noista peleistä tullut 7 miinusta. Lopuissa 17 pelissä miinuksia on tullut siis vain 2kpl. Ilman noiden 3 pelin av-aikoja Borgin av-aika olisi vähän päälle 40 min ja miinuksia niihin vain 2, mikä olisi kova suoritus tuolla kuormalla. Toisaalta sitten noissa peleissä (SaiPa, Tps Turussa, Jukurit Mikkelissä) erikoistilannepelaaminen myös teki tuloksen kannalta aika ison negatiivisen eronkin. Latvalalla tuollaisia pelejä on tullut 6 kappaletta, missä vähintään kahdesti jäällä av-maalissa

Török on ollut omaan makuun miinustilastoaan parempi ja joutunut ainakin parissa maalissa selväksi sijaiskärsijäksi. Tässä on potentiaalia iksamaiseksi monipuoli-ihmeeksi.

Edellisessä viestissä kun oli puhetta blokkaamisesta, niin joku hätäisempi voisi tehdä johtopäätöksen Nättisen ja Latvalan blokkien vähyydestä yhtäläisyyden myös näihin alivoimiin. Nättinen oli viime vuonna erittäin hyvä av-pelaaja, miinuksia tuli vain noin 10:47 välein ja nuo sisältää vielä pari 3v5 alivoimaa. Tänä vuonna ei valitettavasti ole ehtinyt oikein mihinkään - ei av:lla, ei tasakentällisin. Tässä on valtava ero vaikkapa parin vuoden takaiseen Samu Bauhun verrattuna, jolla oli ketjunsa kanssa todella isoja ongelmia 5v5 -pelin kanssa, mutta alivoimalla Bau-Grégoire oli todella vahva kaksikko. Tämä meni aika monelta ohi, vaikka siitä kyllästymiseen saakka toitotinkin. Silloin valmennus peluutti idioottimaisen paljon Palvea, Suomea ja Kodýtekia noissa tilanteissa ja heidän tekeminen sitä av-prosenttia runkosarjassa aika paljon alas hilasi. Sitten kun heidän peluuttaminen siellä lopetettiin/vähennettiin puolessa välissä, niin kummasti alkoi prosentitkin nousemaan siinä vuodenvaihteen tietämillä.

Ilveksen tekemiä alivoimamaaleja on syntynyt jo nyt saman verran kuin viime kaudella ja enemmänkin olisi voinut helposti tulla. Erityisesti kaksikolla Henman-Török on ollut paljonkin ihan loistavia tontteja. Kierroksen 11 Lukko-pelistä alkaen Ilvekselle on tilastoitu peräti 18 av-laukausta ja aika moni noista on ollut ihan laatupaikka ja pari maaliakin siis jo tullut. Määrä on poikkeuksellinen viime kauteen verrattuna, jolloin koko kaudella tuli yhteensä noin 38 tilastoitua av-laukausta. Borgin ja Törökin maalit olivat enemmänkin syntyä hyökkääjien hoksottimista ja pakeille tuli noista pari aika helppoa plussaa tauluun.

Taulukkomuodossa vielä pientä vertailua aikaisempien kausien av lukemiin yksilötasolla. Kausien 22-23 ja 21-22 osalta voi olla muutamien sekuntien heittoja av-ajassa (perus liiga.fi:n sekoilua), mutta isoa kuvaa se ei kuitenkaan muuta. Kausilta 21-24 puuttuu vielä ainakin toistaiseksi nuo 3v5, ja 3v4 av:t, pitää katsoa kerkeäisinkö ne jossain vaiheessa poimimaan.





Iloisempiin uutisiin: Ylivoiman tehokkuus on löytymässä. Ilveksellä oli jopa 5 ottelun putki(kierrokset 14-18), jossa yv-maali syntyi jokaiseen otteluun - viime kaudella maksimiputki oli vain 4 peliä. Edellisestä 9 pelistä 7 ottelussa yv-maalin teossa on onnistuttu. Yleinen maalinteon tehokkuus on muutenkin ollut paranemaan IFK-tuplan jälkeen, sillä seitsemässä edellisessä pelissä Ilves on jokaisessa käyttänyt alle 20 kutia / maali. 13 pelin jälkeinen tahtihan olisi koko kauden otannalla ollut yksi viime vuosikymmenen huonoimmista ihan kaikki sarjan joukkueet huomioiden.

YVL=ylivoimalaukaus, mk=maalia kohti, kl=kaikki laukaukset



Muutamia huomioita:

- 13 pelin jälkeen (edellinen taulukko löytyy tähän ketjuun 12.10 kirjoittamastani viestistä) Henman oli virallisesti nollilla pisteissä sekä plussissa. Tuon jälkeen Henman on saanut ylivoimalla kaikki seitsemän laukaustaan maalia kohti, ja noista siis neljä meni ihan maaliin saakka. On pyörinyt slotissa iskemässä maaleja, on pyörinyt oikealla pyörittäjänä. Ei se linkkuveitsi ihan hatusta vedetty juttu kyllä ole. Huomioikaa myös, että laukaustahti on pysynyt suunnilleen samana, sillä edellisessä tarkastelussa se oli 3:10 ja nyt siis 3:19. Tässä nyt sitä paljon kaivattua monipuolisuutta ylivoimaan. Henmanilla jäi virallisesta yv-tilastosta yksi plussa(ja yv-syöttöpistekin) saamatta Kuopion pelistä ja lisäksi Espoo-pelin Ratisen maalissa laittoi tuon tilanteen hienosti alulle, vaikka ehti vaihtoon jo poistumaankin

- Simmen vedot menee edelleen aika heikosti maalille saakka, mutta silloin kun ne menee, niin laukausprosentti kyllä niissä kudeissa huikea

- Jasek ja Lööke jääneet harvinaisen hyvin ilman pisteitä kovista plusmääristä huolimatta. Kummankin pelaajan laukaustahti tullut myös alaspäin tuohon edelliseen tarkastelujaksoon nähden: Löökellä 2:38 -> 3:09, Jasek 2:45 -> 3:11. Jasekin viidestä edellisestä kudista vain 1/5 mennyt maalille saakka. Laukaisu-uhka noilta siiviltä siis melko vaisua. Useammissa pisteettömissä plussissa kuitenkin hyviä suorituksia taustalla, vaikka henkilökohtaista pistettä ei osuisikaan

- Viime vuosina meillä on hyvin harvoin ollut tilanne, jossa peliajallisesti kärkipelaajien yv-aika hätyyttelee neljän minuutin tasoa

Loppuun vielä jäähytasapaino: tähtimerkintä tarkoittaa salomonia

Török 6-2=+4
Mänty 5-2=+3
Henman 6-4=+2
Laurell 2-0=+2
Ratinen 2-0=+2

Engberg 5-4=+1 *1
Borg 4-3=+1
Kerkkänen 2-1=+1
Pavlat 1-0=+1
Hietanen 1-0=+1

Latvala 5-5=0 *1 (salomon tappelusta)
Pelli 3-3=0
Lööke 2-2=0 *1
Palola 2-2=0
Teuho-M 1-1=0
Mottard ja Heikkinen 0-0

Johansson 7-8=-1 *1, joutunut kerran 5+20 kohteeksi ja kerran saanut 5+20
Kucerik 3-4=-1 *1
Parikka 1-2=-1
Niskanen 0-1=-1
Utunen 0-1=-1
Klingberg 0-1=-1
Nyberg 4-5=-1 *1, yksi otetuista jäähyistä 5+20
Väärä vaihto 3-4=-1

Haastot 1-3=-2
Nättinen 0-2=-2
Svejkovsky 2-5=-3 *1 (lisäksi kaksi aiheutettua väärää vaihtoa)
Hermonen 0-3=-3
Jasek 1-5=-4
Soini 1-6=-5

Otetaanpa vielä katsausta peräosastolle. Eli pientä vertailua joukkueiden erinäisistä puolustussuoritteista numeraalisella tasolla.

Mv xGAe = Päästettyjen maalien ja päästettyjen maalien odottaman erotus. (Toivottavasti tuossa ei paljon virheitä; Esim. Pavlatin lukema heittelee välillä yhdellä, koska välillä tuohon kokonaistilastoon tulee 1 päästetty maali liikaa, koska kierroksen 2 pelistä Kärppiä vastaan hänelle merkataan välillä 6 päästettyä, vaikka 1 noista tulikin tyhjiin. Ainakin Pelicansilla, SaiPalla ja HPK:lla oli myös yksi tällainen virhemerkintä, kokonaiskuvan pitäisi suunnilleen olla silti kohdillaan. Amatöörimäistä puuhastelua silti liigan puolelta)

ero yk = Tarkoittaa sitä, että kuinka suuri tuo xg-erotus on joukkueen eniten ja 2.eniten pelanneen mv:n välillä. Jos lukeman edessä on +, tarkoittaa se sitä, että "kakkosmaalivahti" on torjunut odottamaan nähden paremmin kuin ykkönen. Mitä lähempänä nollaa tuo lukema on, sitä tasaisemmin joukkueen maalivahdit ovat suorittaneet

T% = Torjuntaprosentti
PM Kaik = Joukkuueen kaikki päästetyt maalit
PM Mv = Maalivahtien päästämät maalit
xG- = Joukkueen vastaanottama maaliodottama xG / L = yksittäisen vastaanotetun laukauksen keskiarvo
MKL = Maalia kohti(torjunnat+päästetyt) tulleet laukaukset
KL = Kaikki vastaanotetut laukaukset
MK% = Maalia kohti(torjunnat+päästetyt) tulleiden laukausten prosentuaalinen osuus kaikista vedoista
Av% = Alivoimaprosentti
Kh% = Kiekonhallinta
Runksij = Runkosarjan tämän hetkinen sijoitus (piste/ottelu)



Ifk:n lukemat kauttaaltaan hirveitä. Pieni pilkahdus voi olla Alnefelt, joka on torjunut odottamaa paremmin ihan mukavasti tuon avauspelin jälkeen. Pelit vanhimmasta uusimpaan; +2,83, -1,19, -2,09, +0,87, -0,60, -2,57.

Hpk pelaa tiettyjen tilastojen valossa viime kautta hyökkäävämpää peliä; Ottavat mm. vähemmän kuteja vastaan, mutta pahempia paikkoja. Kuinka järkevää se tuolla materiaalilla on ja onko se tuollaisella mokkepelillä kovin kestävä tapa isossa kuvassa.

Jukurit tasaisen vahva vähän joka puolella. Laukauksia ottavat paljon vastaan, mutta toisaalta sitten vaarallisuus niissä jää aika pieneksi, ja joukkue muutenkin selvästi rakennettu puolustus edellä, joten kärsiminen on tietyllä tapaa suunniteltua

Jyp on kärkipään jengeistä selvästi hyökkäysorientoitunein joukkue ja molaripuolella ehkä vähiten hyvä. Tehtyjen maalien (4,0 tällä hetkellä) määrän uskoisin olevan kauden päätteeksi maksimissaan 3,4-3,5 eli puolustuspelaamisen kokonaisuudessaan olisi varmaan syytä parantua jollain aikavälillä. Toki jos tuolla tehokkuudella kauden läpi vievät niin chapeau vaan ja isot moottorisahat käteen joka ukolle ja akalle

KalPa on aika isosti Lekkasin varassa. Tosi hyvä alivoima suhteessa muihin lukemiin. Hyökkäyspelaamisessa selvästi haettu enemmän maalipaikan laadun kasvattamista laukausmäärien kustannuksella

Kiekko-Espoo on tasaisen mitäänsanomaton jokaisella rintamalla

KooKoon kannattajille onnea viihdyttävästä runkosarjapelaamisesta vuoteen 2028 saakka. Eivät kuitenkaan osaa oikein vieläkään puolustaa. Moket tehneet kelpo duunia reikäjuuston takana.

Kärpät Rubinin kanssa huonoa tuuria vai huonoa valmistautumista? Rubin missasi myös Ässissä paljon pelejä viime kaudella, mutta hänen poissaollessa joukkueen suoritustaso ei muistaakseni erityisemmin romahtanut. On tuossa silti muutenkin työmaata edessä puolustuspelaamisen kanssa. Rubinin oltua sivussa alkukauden peliajallisesti ykkös- ja kakkosmokke Sandström&Vedenpää ovat olleet tasaisin kaksikko tuossa odottamassa. Tässä tapauksessa tasaisen huonot

Lukko on saanut viime kausien murheenkryynejä paremmalle tolalle eli molaripeliä ja kenttätasapainoa yleisemminkin. Minun papereihin tämä on yksi tasapainoisimmista kokonaisuuksista. Toki verrattuna vaikka Ässiin, niin porilaisilla on varaa yhden molarin loukkaantumisen, kun taas Raanta Raumalla on paljon vartijana

Pelicansin puolustusnumerot ovat yllättävän vahvoja ihan ilman perheenhakkaajaakin. Toisaalta sitten hyökkäyssuuntaan sarjan ylivoimaisesti paskin joukkue. Ykkös- ja kakkosmolarin välinen maaliodottamaero myös isoin kaikista joukkueista.

SaiPa on aika isosti Piiroisen varassa tuon kamikazepuolustamisen kanssa. Vähän laukauksia omiin, mutta laadullisesti pahoja paikkoja tulee vastaan suht paljon. Vedot myös tulevat perille saakka hämmentävän suurella prosentilla

Sport on kokonaisuudessaan melko kehno. Havumetsämiehellä hommia piisaa, jos päiden irti repimisiltä jaksaa

Tappara on Lukon ohella mielestäni monipuolisin puolustamaan ja hyökkäysosaamistakin piisaa. Heillä toki aikaisemmat kaksi kautta alkukausi mennyt myös aika vahvasti Riku Joulupukin kanssa. Ekalla kaudella oli vielä vahvat pohjat menestyskausilta, viime kaudella täysi romahdus vuoden vaihtumisen jälkeen. Jos Heljanko terveenä pysyy, niin tuskin ihan yhtä karseasti ainakaan floppaavat.

Tps:llä on peräti kolme mokkea, jotka ovat torjuneet odottamaa paremmin. Heillä isoimmat ongelmat mitääsanomattoman hyökkäysosaston kanssa

Ässillä tuttuun tapaan vahvaa maalivahtipeliä ja vähiten päästettyjä maaleja. Joukkue myös aika selvästi rakennettu puolustus ensin mentaliteetilla.

Ilveksen maalivahtien odottamat otteluittain:



- Dominolla isoa heilahtelua, mutta yhdeksästä edellisestä suorituksesta kuudessa torjunut odottamaa paremmin. 0 pisteen peleissä ainoastaan Rauman vierailulla suoritti positiivisesti

- Kakkosmolareilla yhteensä kahdeksan suoritusta, joista yhdessäkään ei siis torjuttu odottamaa paremmin. Armaliksen puolustukseksi sanottava, että noihin peleihin tuli supervähän vetoja; keskimäärin 3 minuutin ja 18 sekunnin välein. Espoo-pelissä Espoon laukauksen xG-arvo oli myös 0,082, joka oli kauden 2. huonoin suoritus joukkuuelta Turun vierailun jälkeen.

Viime kauden pelit Málekin ja Pavlatin välillä. Vasemmalla ottelut 1-30, Oikealla 31-60.



Tässä vielä tynkäkoostetta aikaisemmilta kausilta mm. joukkuekohtaisista maalivahtien maaliodottamista. Täytyy katsoa, jos jossain vaiheessa ehtisi parsia noista kausist samanlaiset taulukot kasaan kuin tästä kaudesta 25-26. Kausi 20-21 jäi ulkopuolelle; tuolloin Ilveksen molareiden maaliodottamasuoritus oli 10. paras lukemalla -4,49.

Jasek taas 23.16 peliaika CHL:ssä. Joku roti nyt.

Muutamia todella sekalaisia nostoja:

Erikoistilanneajat näyttävät hirveiltä. Varmaan osittain noiden aiheuttamana Ilveksen kiekonhallintaprosentit ovat tippuneet hyvin matalalle tasolle. TPS-tuplasta alkaen Ilveksen kiekonhallintaprosentti on ollut koko sarjan 2. pienin, alapuolella vain KooKoo. HPK-pelin hyökkäysalueajat 10:46 - 21:39 menivät molemmat negatiivisille kärkipaikoille tähän mennessä.

Jatkoajoilla kiekosta ei ihan hirveästi ole luovuttu; Esimerkiksi TPS-pelissä jatkoaika alkoi ja loppui vastustajan ylivoimaan.



Hyvin vähän tulee vastustajien fyysisistä rikkeistä jäähyjä vastustajille:

HPK:
- Epäonnistunut haasto
- Törökin hankkima kiinnipitojäähy

Tap:
- Björkqvistin maalille ajosta tullut ylivoima

KalPa:
- Peräti 5 yv-mahdollisuutta, joista tosin yksi oli kiekko katsomoon ja yksi oli harvinainen tuomarilahja, kun Ilveksen pakki tönäisi vastustajan Dominon päälle (saatan muistaa väärinkin, mutta Dominolle tuosta jäähypörssiin plusmerkintä joka tapauksessa meni)

Sai:
- Väärä vaihto
- Yksi vihellyksen jälkeen tullut jäähy, kun Törökiä kohdeltiin kaltoin oman maalin lähellä. Tämäkään ei siis mikään varsinainen haastojäähy

K-ES:
- 4 ylivoimaa fyysisistä rikkeistä

Juk:
- Kaksi fyysistä rikettä
- Kiekko katsomoon

Tap:
- Kaksi fyysistä rikettä
- Epäonnistunut paitsiohaasto ajassa 59 jotain tyhjän maalin yhteydessä

Syöttöprosenteissa joukkueen 4 edellistä esitystä on ollut kauden viiden matalimman prosentin joukossa. HPK-pelin 78,3% on Ilveksen matalin syöttöprosentti tämän ja viime kauden runkosarjan otteluista yhteensä. Pakkien osalta neljä edellistä peliä on myös ollut neljä matalinta.



Myös kamppailutilastoissa jäätiin kummassakin viikonlopun pelissä alemmalle puolikkaalle kauden tähän astisista peleistä.



Hienona puolena sitten se, että CHL mukaan luettuna ekaa kertaa tällä kaudella Ilveksellä on neljän ottelun jakso, jossa päästettyjä maaleja omiin on mennyt maksimissaan kaksi kappaletta. Liigapeleissä Armalisin suoritus Kerhoa vastaan oli ensimmäinen, jossa meidän kakkosveskari torjui maaliodottamaa paremmin.

HPK:ta vastaan blokattiin 15 vetoa; Tämä on kauden isoin määrä yhdessä kierroksen 4(Pelicans) kanssa. Pari viestiä takaperin oli puhetta yksilöiden blokeista niin mainittakoon tässä yhteydessä, että Nättinen triplasi kauden blokkisaldonsa viikonlopun peleissä. Miehen prosentuaalinen av-aika on myös vähentynyt aika selvästi viime aikoina.

Molareiden lisäksi yleisesti ottaen vastaanotettujen vetojen xG-arvo ei hirveän suureksi päässyt venymään. Ennen Kurjala-turnausta tuossa oli aika negatiivista trendiä havaittavissa, mutta nyt lukemat pysyivät melko maltillisina. Esimerkiksi Tappara-pelin 0,044 oli kauden 4. pienin vastaanotettu lukema tässä tilastossa. Sarjan paras ylivoima syötiin tässä hienosti. Hpk-pelissäkin lukemat säilyivät keskiarvoa parempina, vaikka alivoimaakin jouduttiin vähän turhan paljon pelaamaan ja omissa muutenkin pyörimään väsymysten sun muiden saksan tuliaisten rasittaminakin.



Hyökkäyspelin tehokkuus on ollut nyt hyvää luokkaa 9 liigapeliä putkeen ja peräpään kokonaisuudessakin valon pilkahduksia nähtävillä. Tällä hetkellä ehkä isoimmat murheenkryynit liittyvät juuri tuohon ajalliseen erikoistilannejakaumaan ja pelaajien terveyteen. Vaikeaa voi olla siellä keväällä niitä pienenpieniä marginaaleja edukseen kääntää, jos ne yhteiset kokemukset jäävät vähiin niin kuin vähän uhkaa taas käydä.

Mobutu Sese Seko sanoi:

Muutamia todella sekalaisia nostoja:

Erikoistilanneajat näyttävät hirveiltä. Varmaan osittain noiden aiheuttamana Ilveksen kiekonhallintaprosentit ovat tippuneet hyvin matalalle tasolle. TPS-tuplasta alkaen Ilveksen kiekonhallintaprosentti on ollut koko sarjan 2. pienin, alapuolella vain KooKoo. HPK-pelin hyökkäysalueajat 10:46 - 21:39 menivät molemmat negatiivisille kärkipaikoille tähän mennessä.

Jatkoajoilla kiekosta ei ihan hirveästi ole luovuttu; Esimerkiksi TPS-pelissä jatkoaika alkoi ja loppui vastustajan ylivoimaan.

katso liitettä 16076

Hyvin vähän tulee vastustajien fyysisistä rikkeistä jäähyjä vastustajille:

HPK:
- Epäonnistunut haasto
- Törökin hankkima kiinnipitojäähy

Tap:
- Björkqvistin maalille ajosta tullut ylivoima

KalPa:
- Peräti 5 yv-mahdollisuutta, joista tosin yksi oli kiekko katsomoon ja yksi oli harvinainen tuomarilahja, kun Ilveksen pakki tönäisi vastustajan Dominon päälle (saatan muistaa väärinkin, mutta Dominolle tuosta jäähypörssiin plusmerkintä joka tapauksessa meni)

Sai:
- Väärä vaihto
- Yksi vihellyksen jälkeen tullut jäähy, kun Törökiä kohdeltiin kaltoin oman maalin lähellä. Tämäkään ei siis mikään varsinainen haastojäähy

K-ES:
- 4 ylivoimaa fyysisistä rikkeistä

Juk:
- Kaksi fyysistä rikettä
- Kiekko katsomoon

Tap:
- Kaksi fyysistä rikettä
- Epäonnistunut paitsiohaasto ajassa 59 jotain tyhjän maalin yhteydessä

Syöttöprosenteissa joukkueen 4 edellistä esitystä on ollut kauden viiden matalimman prosentin joukossa. HPK-pelin 78,3% on Ilveksen matalin syöttöprosentti tämän ja viime kauden runkosarjan otteluista yhteensä. Pakkien osalta neljä edellistä peliä on myös ollut neljä matalinta.

katso liitettä 16077

Myös kamppailutilastoissa jäätiin kummassakin viikonlopun pelissä alemmalle puolikkaalle kauden tähän astisista peleistä.

katso liitettä 16078

Hienona puolena sitten se, että CHL mukaan luettuna ekaa kertaa tällä kaudella Ilveksellä on neljän ottelun jakso, jossa päästettyjä maaleja omiin on mennyt maksimissaan kaksi kappaletta. Liigapeleissä Armalisin suoritus Kerhoa vastaan oli ensimmäinen, jossa meidän kakkosveskari torjui maaliodottamaa paremmin.

HPK:ta vastaan blokattiin 15 vetoa; Tämä on kauden isoin määrä yhdessä kierroksen 4(Pelicans) kanssa. Pari viestiä takaperin oli puhetta yksilöiden blokeista niin mainittakoon tässä yhteydessä, että Nättinen triplasi kauden blokkisaldonsa viikonlopun peleissä. Miehen prosentuaalinen av-aika on myös vähentynyt aika selvästi viime aikoina.

Molareiden lisäksi yleisesti ottaen vastaanotettujen vetojen xG-arvo ei hirveän suureksi päässyt venymään. Ennen Kurjala-turnausta tuossa oli aika negatiivista trendiä havaittavissa, mutta nyt lukemat pysyivät melko maltillisina. Esimerkiksi Tappara-pelin 0,044 oli kauden 4. pienin vastaanotettu lukema tässä tilastossa. Sarjan paras ylivoima syötiin tässä hienosti. Hpk-pelissäkin lukemat säilyivät keskiarvoa parempina, vaikka alivoimaakin jouduttiin vähän turhan paljon pelaamaan ja omissa muutenkin pyörimään väsymysten sun muiden saksan tuliaisten rasittaminakin.

katso liitettä 16079

Hyökkäyspelin tehokkuus on ollut nyt hyvää luokkaa 9 liigapeliä putkeen ja peräpään kokonaisuudessakin valon pilkahduksia nähtävillä. Tällä hetkellä ehkä isoimmat murheenkryynit liittyvät juuri tuohon ajalliseen erikoistilannejakaumaan ja pelaajien terveyteen. Vaikeaa voi olla siellä keväällä niitä pienenpieniä marginaaleja edukseen kääntää, jos ne yhteiset kokemukset jäävät vähiin niin kuin vähän uhkaa taas käydä.

Laajenna klikkaamalla

Loistava katsaus. Näiden lukemista voi suositella jokaiselle, jota kiinnostaa totuus siitä, missä milloinkin mennään.

Tämä nyt ei suoraan koske pelkästään Ilveksen tilastoja, mutta mainittakoon kuitenkin, että TOP-8:ssa on tasan yksi joukkue (Lukko), jolla kiekonhallintaprosentti on yli 50. Eli kiekossa pysymisaika ei vaikuta korreloivan kauhean suoraviivaisesti pistekertymään.

Slite sanoi:

Tämä nyt ei suoraan koske pelkästään Ilveksen tilastoja, mutta mainittakoon kuitenkin, että TOP-8:ssa on tasan yksi joukkue (Lukko), jolla kiekonhallintaprosentti on yli 50. Eli kiekossa pysymisaika ei vaikuta korreloivan kauhean suoraviivaisesti pistekertymään.

Laajenna klikkaamalla

Onhan siellä useampikin:

Tappara 50,41
Lukko 52,45
KalPa 54,11
Ilves 50,48

Ah, my bad. Oli jäänyt päälle "Viimeiset 10 ottelua"-filtteri, kun katsoin sitä ennen kuntopuntaria. Eli viimeisen kymmenen ottelun kuntopuntarin TOP-8 -joukkueista Lukko oli ainoa, jolla prosentti oli yli 50 tällä 10 ottelun jaksolla.

Nyt on saatu myös vierassaldoa kääntymään positiiviseen suuntaan. Ennen viime viikonloppua yksi kolmen pisteen vierasvoitto Tampereen ulkopuolelta. Viikko sitten täydet pinnat Kouvolasta ja tänään Espoosta. Kolme perättäistä vierasvoittoa tällä hetkellä. Jos Tapparan isännöimä paikallinen jätetään pois, niin viimeksi vieraissa on jääty ilman pisteitä 31. lokakuuta.

Kotonahan sitten ollaan oltukin jo hyvä tovi iskussa. Kuudesta viimeisestä kotipelistä kaikki mahdolliset tarjolla olleet pisteet taskuun maalierolla 23-6.

Viimeisenä neljänä vuotena on päästy runkosarjan top 4:een 102-107:llä pisteellä. Jos tuosta nyt otetaan jonkinlainen keskiarvo vaikkapa 105 pistettä, niin nythän Ilveksellä on 31 peliä takana ja pojoja 50, tarvittaisiin 1.89 pistettä per peli tähän 105:n pisteeseen.

En ota kantaa pystytäänkö siihen, mutta lienee se luonnollinen/realistinen tavoite.

FightBackIpa sanoi:

Viimeisenä neljänä vuotena on päästy runkosarjan top 4:een 102-107:llä pisteellä. Jos tuosta nyt otetaan jonkinlainen keskiarvo vaikkapa 105 pistettä, niin nythän Ilveksellä on 31 peliä takana ja pojoja 50, tarvittaisiin 1.89 pistettä per peli tähän 105:n pisteeseen.

En ota kantaa pystytäänkö siihen, mutta lienee se luonnollinen/realistinen tavoite.

Laajenna klikkaamalla

Joo, noin kahden kolmen pisteen voiton takana on Ilves tällä hetkellä sijoituksista neljän joukossa.

Toistaiseksi näyttää, että vain Sport tulee tippumaan muiden kyydistä, enteet olemassa myös Jukurien kohdalla. Kerho, Kärpät ja Espoo ynnä muut tämän hetken alemmilla sijoilla olevat joukkueet tullevat keräämään pisteitä myös toisella sarjapuoliskolla. Pistevaatimus kasvaa, jos sarja pahemmin repeää.