Urheilu ja politiikka

Jos maanpuolustus ei ole politiikkaa, mahtaa esimerkiksi puolustusministeri tuntea itsensä jakomielitautiseksi.

Yksi asia on olla realisti ja varautua esimerkiksi puolustusmenojen kasvuun Venäjän uhan takia. Toinen asia on yhteiskunnan militarisoituminen levittämällä sotilaiden asioita sinne, minne ne eivät kuulu.

Lisäksi on tietenkin sanomattakin selvää, että tietyt poliittiset ryhmät ovat lähempänä sekä puolustusvoimia että kiekkopiirejä kuin toiset.

Tämä nyt vaan oli taas yksi Rapala veteen joka todisti sen, ettei mitään "urheilua ja politiikkaa ei tule sotkea"-keskustelua kannata jauhaa, tai ainakin olla sitten looginen siinä, mitä mieltä on.
 
Tämä nyt vaan oli taas yksi Rapala veteen joka todisti sen, ettei mitään "urheilua ja politiikkaa ei tule sotkea"-keskustelua kannata jauhaa, tai ainakin olla sitten looginen siinä, mitä mieltä on.
Urheilu ja politiikka ovat aina kulkeneet käsi kädessä. Urheilua on käytetty poliittisen vaikuttamisen keinona niin kauan kuin kansainvälistä urheilua on ollut.

Todella erikoista jos joku oikeasti väittää että politiikka ei kuuluisi tavalla tai toisella urheiluun. Silloinhan esimerkiksi Venäjä pelaisi aivan normaalisti arvokisaturnauksissa kuten ennenkin, eikä mistään Ukrainan sodasta olisi kuultukaan.
 
Jos maanpuolustus ei ole politiikkaa, mahtaa esimerkiksi puolustusministeri tuntea itsensä jakomielitautiseksi.
Toistan itseäni, että olkoon kukin mitä mieltä tahansa, mutta tuolla samalla opilla terveydenhuolto on politiikkaa, kuin myös opiskelu jne.
Jos joku on sitä mieltä, olkoon niin, edelleenkään ei minun papereissani.
 
Takaisin
Ylös