Mielenkiinnolla odotan, jos oma elinikä riittää näkemään, miten ja millaisella tarinalla ja joukkueella tämä sukupolvien kestävä mestaruuttomuus aikanaan katkeaa.
On harmi ettei me olla oltu koskaan se Ässät -13 tai Kerho -19, mutta tuskin tullaan olemaankaan. Joskus se tuurimestaruuskin olisi tultava, mutta miksikään dynastiaksi Ilveksestä ei ole, ainakaan ilman rahaa ja uskallusta käyttää sitä. Mutta että sitä rahaa saisi tarvittaisiin se tuurimestaruus, koska se saisi takuulla isoa positiivista pöhinää ja yhteistyökumppaneita jatkossa mukaan. Ei oltaisi sen jälkeen enää se vitsi, ketä pidetään ei niin houkuttelevana kumppanina.
Olisi kiva tietää ollaanko toimistolla liian mukavoituneita vai puuttuuko sieltä tarvittavaa kunnianhimoa. Ehkä pronssitta jääminen olisi hyvä henkinen luunappi nenän päähän, koska pronssi ei ole mikään meriitti, ainakaan minulle.
Odotellaan Jalon tervehdyskirjettä ja hampaita kiristellen kohti ensi kautta.