Ilves97
Luottopelaaja
- Viestejä
- 7 301
Tuntuu taas olevan aika mustavalkoista näkemystä foorumilla. Joko Tuulola on Corsi-jumala jolle pitäisi tehdä jatkosopimus, tai sitten on maailman paskin jääkiekkoilija josta ei ole mitään hyötyä. Voisiko totuus kuitenkin olla siellä jossain välissä? Eli voisiko olla, että Tuulolan hyöty on ollut aika nolla, mutta ei ole myöskään meille pelejä hävinnyt? Corsi-numerot puolsivat paikkaa kokoonpanossa etenkin kun hyökkäyksessä oli vajausta, ylivoima-aikaa, jatkosopimusta tai kasvavaa vastuuta taas ei puoltanut mikään. Kaiken ei tosiaan tarvitse olla mustavalkoista. Tuulolalle voi nähdä perustellusti pelipaikan, ennen Ruokosta kokoonpanossa, mutta samaan aikaan ihmetellä miksi saa ylivoima-aikaa ja kritisoida tehottomuutta. Ihan kuten Jouko Myrrän kohdalla sai olla tyytyväinen miehen tekemään työhön, mutta kritisoida reagoimisen puutetta. Jokenkaan kohdalla asiaa ei tarvinnut nähdä joko-tai tilanteena jossa Myrrä on joko jumala tai suolapatsas. Totuus löytyy usein sieltä välimaastos
Ja kun ne Corsi-numerot nyt tulivat puheeksi niin, koko kauden otannalla Tuulola on niissä ollut edelleen joukkueen yläpäässä. Alkukaudesta isommalla vastuulla oli vielä niissä heikko, peliajan vähentyessä paransi. Huomionarvoista on kuitenkin se, että kolmen pelin otannalla Tuulolan Corsi on tullut alas 1.5%:a ja Corsi Close 0.9%:a. Näissä kolmessa pelissä Tuulola on pelannut myös kolmosen minuutteja ja noussut hyökkääjien peliajassa koko kauden otannalla sijalta 12. sijalle 11. Vastuun kasvaminen on siis tarkoittanut kokonaisvaltaisen pelaamisen heikentymistä, sanomattakin selvää että se ei ole ikinä hyvä asia. Samaan aikaan vieläpä Päkkilä ja Bau ovat nostaneet jatkuvasti osakkeitaan myös tässä tilastossa. Tällä hetkellä oikeasti on vaikeaa nähdä pelipaikkaa muuta kuin Ruokosen edellä, ja Koskirannan tultua joukkueeseen tuo tarkoittaisi 13.hyökkääjän roolia, toki Virtanen ei pysty joka peliä pelaamaan eli mahdollisuus tulee ja se pitäisi nyt käyttää. Joukkueen toiselta Eetulta voi kysyä lisätietoja siitä miten rotaatiopaikoilta noustaan vakiokokoonpanoon.
Mitä siihen peliaikaan tulee, niin ylivoima-aikaa ihmettelin itsekin, ja mielestäni on ihan sama mitä Corsissa lukee, tehottomuudesta ei pidä palkita ylivoima-ajalla. Toki poikkeuksiakin löytyy mutta ei niistä sen enempää. Tuo ylivoiman pelaaminen oli varmasti yksi niistä peluuutusasioista joita Raipe otti omaan piikkiinsä. Toki omaan silmään myös vaikutti siltä, että Tikkaa vähän säästeltiin eli olisiko kuitenkin niin ettei ihan 100% kunnossa ollut. Paljon puhetta on aiheuttanut Odenin ja Miehon luiskaan laittaminen samaan aikaan kun Tuulola pörrää kokoonpanossa ja Ruokonen on yhä joukkueessa. Tosiasiassa Odenin ja Miehon hyöty oli ihan yhtä vähäistä kuin näiden tällä kaudella. Todennäköisesti luiskaan laitetut pelaajat olisivat menneet toisinpäin jos Myrrä vielä koutsaisi, todennäköisesti myös Latvalan (4.eniten pakeista eilen) ja Salmelan (6.eniten) peliajat olisivat toisinpäin. Näin se on aina ollut ja tulee aina olemaan. Tuokkolalla oli Legion Of Doom, Kiven aikana puhuttiin Aallon kiintiöpaikasta ylivoimaan, Fagerrudin pelipaikasta ja virhealttiin Laaksosen yli 20 minuutin peliajoista. Myrrällä oli Päkkilä, Mieho ja Salmela. Pennasella on Tuulola. Jokaisella valmentajalla on omat luottoratsunsa joiden pelaamista kannattajat eivät ehkä ymmärrä. Sitä voi kutsua saunakaveruudeksi tai miksi haluaa, mutta näin se vain menee. Tapparallakin oli menestysvuosien alussa oma Eetu Tuulolansa. SaiPasta 25-vuotiaana läpimurtokauden (50 11+14) jälkeen Tapparaan tullut Elmeri Kaksonen. Kaksonen pelasi muutaman kauden aikana lähes aina ja oli usein se joka pääsi kärkiketjuihin kokeilemaan jos siellä oli poissaoloja. Kaksonen oli tehoton, mutta ei nyt suoraan hävinnytkään Tapparalle pelejä. Fanit kävivät kuumana ja uskallan väittää että Tapparan heikkojen syksyjen aikana tai hävittyjen finaalien jälkeen on myös kuultu jokusen kerran legendaarinen lause: ”Ei mestaruutta tavoittelevassa joukkueessa voi pelata Elmeri Kaksonen”.
Itseäni häiritsee kuitenkin palstan lynkkausmentaliteetti. Sitä omaa joukkuetta ja sen pelaajia pitäisi tukea. Eikä tarkoita mitään ”happy family”-meininkiä jossa kritiikkiä ei saa antaa. Saa ja pitääkin. Sitä saa antaa kovinkin sanoin. Jos joku pelaa kuin sysipaska turhake niin sen saa sanoa ihan niillä sanoilla, mitä sitä kaunistelemaan. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että pelkästään omalla mutulla tappion jälkeisessä tunnekuohussa vihjaillaan Tuulolan olevan huonoksi joukkuehengelle. En ymmärrä myöskään, että vihjaillaan Miehon olevan kokoonpanossa kun on Myrrän golf-kaveri. En sitä, että Eetu Päkkilän ketjuun ei tule yhtään viestiä voittopelien aikaan, mutta jokaisen tappion jälkeen ketju täyttyy viesteistä, oli Päkkilä sitten pelannut miten tahansa. En ymmärrä myöskään sitä, että voitetun pelin jälkeen jossa Tuomas Salmela ei edes pelaa jonkun ensimmäinen ajatus 5 minuuttia VOITETUN pelin jälkeen on mennä kirjoittamaan, kuinka ei muuten tullut Salmelaa ikävä. Kritisoida saa, mutta sylkykuppien etsiminen on kannattajilta minusta aivan väärä tapa toimia.
Ja kun ne Corsi-numerot nyt tulivat puheeksi niin, koko kauden otannalla Tuulola on niissä ollut edelleen joukkueen yläpäässä. Alkukaudesta isommalla vastuulla oli vielä niissä heikko, peliajan vähentyessä paransi. Huomionarvoista on kuitenkin se, että kolmen pelin otannalla Tuulolan Corsi on tullut alas 1.5%:a ja Corsi Close 0.9%:a. Näissä kolmessa pelissä Tuulola on pelannut myös kolmosen minuutteja ja noussut hyökkääjien peliajassa koko kauden otannalla sijalta 12. sijalle 11. Vastuun kasvaminen on siis tarkoittanut kokonaisvaltaisen pelaamisen heikentymistä, sanomattakin selvää että se ei ole ikinä hyvä asia. Samaan aikaan vieläpä Päkkilä ja Bau ovat nostaneet jatkuvasti osakkeitaan myös tässä tilastossa. Tällä hetkellä oikeasti on vaikeaa nähdä pelipaikkaa muuta kuin Ruokosen edellä, ja Koskirannan tultua joukkueeseen tuo tarkoittaisi 13.hyökkääjän roolia, toki Virtanen ei pysty joka peliä pelaamaan eli mahdollisuus tulee ja se pitäisi nyt käyttää. Joukkueen toiselta Eetulta voi kysyä lisätietoja siitä miten rotaatiopaikoilta noustaan vakiokokoonpanoon.
Mitä siihen peliaikaan tulee, niin ylivoima-aikaa ihmettelin itsekin, ja mielestäni on ihan sama mitä Corsissa lukee, tehottomuudesta ei pidä palkita ylivoima-ajalla. Toki poikkeuksiakin löytyy mutta ei niistä sen enempää. Tuo ylivoiman pelaaminen oli varmasti yksi niistä peluuutusasioista joita Raipe otti omaan piikkiinsä. Toki omaan silmään myös vaikutti siltä, että Tikkaa vähän säästeltiin eli olisiko kuitenkin niin ettei ihan 100% kunnossa ollut. Paljon puhetta on aiheuttanut Odenin ja Miehon luiskaan laittaminen samaan aikaan kun Tuulola pörrää kokoonpanossa ja Ruokonen on yhä joukkueessa. Tosiasiassa Odenin ja Miehon hyöty oli ihan yhtä vähäistä kuin näiden tällä kaudella. Todennäköisesti luiskaan laitetut pelaajat olisivat menneet toisinpäin jos Myrrä vielä koutsaisi, todennäköisesti myös Latvalan (4.eniten pakeista eilen) ja Salmelan (6.eniten) peliajat olisivat toisinpäin. Näin se on aina ollut ja tulee aina olemaan. Tuokkolalla oli Legion Of Doom, Kiven aikana puhuttiin Aallon kiintiöpaikasta ylivoimaan, Fagerrudin pelipaikasta ja virhealttiin Laaksosen yli 20 minuutin peliajoista. Myrrällä oli Päkkilä, Mieho ja Salmela. Pennasella on Tuulola. Jokaisella valmentajalla on omat luottoratsunsa joiden pelaamista kannattajat eivät ehkä ymmärrä. Sitä voi kutsua saunakaveruudeksi tai miksi haluaa, mutta näin se vain menee. Tapparallakin oli menestysvuosien alussa oma Eetu Tuulolansa. SaiPasta 25-vuotiaana läpimurtokauden (50 11+14) jälkeen Tapparaan tullut Elmeri Kaksonen. Kaksonen pelasi muutaman kauden aikana lähes aina ja oli usein se joka pääsi kärkiketjuihin kokeilemaan jos siellä oli poissaoloja. Kaksonen oli tehoton, mutta ei nyt suoraan hävinnytkään Tapparalle pelejä. Fanit kävivät kuumana ja uskallan väittää että Tapparan heikkojen syksyjen aikana tai hävittyjen finaalien jälkeen on myös kuultu jokusen kerran legendaarinen lause: ”Ei mestaruutta tavoittelevassa joukkueessa voi pelata Elmeri Kaksonen”.
Itseäni häiritsee kuitenkin palstan lynkkausmentaliteetti. Sitä omaa joukkuetta ja sen pelaajia pitäisi tukea. Eikä tarkoita mitään ”happy family”-meininkiä jossa kritiikkiä ei saa antaa. Saa ja pitääkin. Sitä saa antaa kovinkin sanoin. Jos joku pelaa kuin sysipaska turhake niin sen saa sanoa ihan niillä sanoilla, mitä sitä kaunistelemaan. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että pelkästään omalla mutulla tappion jälkeisessä tunnekuohussa vihjaillaan Tuulolan olevan huonoksi joukkuehengelle. En ymmärrä myöskään, että vihjaillaan Miehon olevan kokoonpanossa kun on Myrrän golf-kaveri. En sitä, että Eetu Päkkilän ketjuun ei tule yhtään viestiä voittopelien aikaan, mutta jokaisen tappion jälkeen ketju täyttyy viesteistä, oli Päkkilä sitten pelannut miten tahansa. En ymmärrä myöskään sitä, että voitetun pelin jälkeen jossa Tuomas Salmela ei edes pelaa jonkun ensimmäinen ajatus 5 minuuttia VOITETUN pelin jälkeen on mennä kirjoittamaan, kuinka ei muuten tullut Salmelaa ikävä. Kritisoida saa, mutta sylkykuppien etsiminen on kannattajilta minusta aivan väärä tapa toimia.
