Vs: Ilveksen erikoistilannepelaaminen
Brooks sanoi:
Ainoa ongelma tässä on sinun sisälukutaidossasi.
Tuskin kukaan odottikaan, että huomaisit omissa havainnoissasi tai kommenteissasi puutteita.
Suosittelen, että keskittyisit jatkossa ilmaisemaan itseäsi tarkemmin ja selkeämmin sen sijaan, että syyttelet muita sisälukutaidon puutteesta.
Brooks sanoi:
Vaikea kuvitella, miten sen olisi enää selvemmin voinut kirjoittaa, mutta kuten lainaamassasi viestissä totean, Ilveksen ylivoimapelissä on ongelmia niin hyökkääjissä kuin puolustajissakin.
Ja minä totesin, että olet lähtökohtaisesti väärässä. Ilveksen ylivoiman suurin ongelma on hyökkääjissä ja ylivoimapelin pyörittämisessä, minkä vuoksi Ilveksen riveistä löytyviä useita potentiaalisia viivapelotteita ei päästä kunnolla hyödyntämään.
Brooks sanoi:
Ilveksen puolustajista Kesselillä ja Vittasmäellä on ihan kohtuullisen kova laukaus. Niemi on tietenkin omassa luokassaan, mutta hän ei ole ollut pitkään aikaan käytettävissä.
Aivan totta.
Mutta kyllä laukauksen kovuuden osalta Fagerudd on Ilveksen pakeista ihan omassa luokassaan. Fageruddin valikoimista löytyy kovan lämärin lisäksi todella kova ranneveto. Myös Salmelalla on parhaimmillaan erinomainen laukaus, jonka Ilveksen pelejä viime kaudella seuranneet varmasti muistavat.
Kovan laukauksen omaavia puolustajia löytyy Ilveksen riveistä siis aivan riittävästi ja sopivalla peluutuksella Tuokkola voisi matsikohtaisesti suosia peluutuksessaan niitä puolustajia, joilla peli kulkee.
Viime kaudellahan ongelmana oli se, että syyskaudella laukauksensa puolesta viivapelotteen tunnusmerkit täytti vain Salmela, jolloin Kivistöä jouduttiin käyttämään viivapelotteen roolissa, vaikka Kivistön vahvuudet ovatkin aivan muilla pelin osa-alueilla.
Brooks sanoi:
Mutta siniviivapelotteen syntymiseen tarvitaan muutakin kuin kova laukaus. Tärkeintä on pystyä toimittamaan kiekko puolustusnelikon kärkimiesten ohitse ja kohti maalia.
Tämä aihe käsiteltiin jo varsin tarkkaan tuolla toisessa ketjussa, josta vastauksenikin tähän ketjuun siirsit. Joten miksi toistelet jo kertaalleen käsiteltyjä itsestäänselvyyksiä uudelleen?
Mutta toteanpa vielä kerran, että Ilveksen puolustuskalustosta löytyy aivan riittävästi osaamista kiekon toimittamiseksi kärkipuolustajien ohi maalia kohti. Mutta kun tilanteiden rakentelu on yleensä hyökkääjien vastuulla ja sinne viivalle pitäisi saada laadukkaita syöttöjä tilanteeseen, jossa puolustajalla on realistiset mahdollisuudet tehdä muitakin ratkaisuja kuin kiekon hätäinen suupaisu ränniin. Ilman hyökkääjien laadukasta työskentelyä ei siniviivalle synny laadukkaita paikkoja.
Ja toisaalta on aivan turhaa toimitella viivasta kiekkoa kohti maalia, jos maalin edessä ei ole kunnon maskia. Se on aivan sama millaisen tykin sieltä viivalta ampuu, jos maski puuttuu, koska nykymaalivahdit poimivat maskittomat viivakudit lähes 100% varmuudella.
Erityisesti Kessel katsoo yleensä todella tarkkaan kannattaako lähteä ampumaan vai olisiko järkevämpää syöttää esim. kunnon maskin puuttuessa. Tosin muutamassa viime matsissa Kessel on lisännyt selkeästi laukaustensa määrää, mikä kertoo osaltaan siitä, että valmennusjohto on todennäköisesti ohjeistanut toimittamaan kiekkoa maalille huonommistakin tilanteista tai maskin puuttumisesta huolimatta.
(Kesselin laukaisukeskiarvo alkukaudesta 3,4 laukausta/matsi, kun taas viimeisen kolmen matsin laukaisukeskiarvo on peräti 5,7.)
Brooks sanoi:
Nythän esimerkiksi Kessel paukuttaa koko ajan ohi maalin, koska aika ja tila loppuvat kesken.
Siinäpä se ongelma usein onkin, kun niitä kiekkoja toimitetaan pakeille liian usein liian ahtaaseen tilaan ja vieläpä pahimmillaan ennakkoon aavistettavilla ja huonolaatuisilla syötöillä. Silloin ei ole lainkaan ihme, jos aika ja tila eivät tahdo riittää.
Brooks sanoi:
Vielä tärkeämpi ominaisuus hyvälle yv-pakille on se, että hän kykenee haastamaan nuo kärkimiehet ja luomaan siten hetkellisen alueellisen kahden miehen ylivoiman. Parhaat edellytykset tähän on Salmelalla ja Fageruddilla; tosin kumpikaan ei vielä liiku yhtä hyvin taaksepäin ja poikittain kuin eteenpäin.
Tuosta kärkimiesten haastamisen tärkeydestä olen eri mieltä. Toki on hienoa, jos haastaminen onnistuu, mutta laadukkaita laukaisupaikkoja pitäisi pystyä rakentamaan puolustajille ilman, että yv-pakkien pitää yrittää riskialttiita haastoja. Ylivoimapeli on lopulta usein varsin yksinkertaista ja laadukkaalla kiekonsiirtelyllä pystytään yleensä rakentamaan laadukkaita tekopaikkoja viivaan.
Salmela ja Fagerudd liikkuvat parhaimmillaan viivalla hyvin poikittain ja Ilveksen ylivoimissa onkin nähty usein nimenomaan Salmelan ja Fageruddin poikittaisliikkeitä ja paikanvaihtoja viivalla. Kessel sen sijaan pyrkii usein haastamaan ja nousemaan kohti vastustajan maalia, jos kärkipuolustaja erehtyy pelaamaan roolinsa huolimattomasti antaen tilaisuuden harhautuksille. Lisäksi Kessel on kiekottomana erittäin aktiivinen ja hän pyrkii usein mm. tilanteen tullen tekemään nousuja takatolpalle.
Brooks sanoi:
Hyökkääjissä ei ole tällä hetkellä ketään, jolla olisi kykyä antaa puolustusnelikon repiviä syöttöjä. Siniviivojen siirtämisen jälkeen on useimpien joukkueiden ykkösvaihtoehtona ollut yleensä pyrkimys laukoa suoraan boksin läpi annetusta poikittaissyötöstä. Kuka ilvesläisistä antaisi sellaisia syöttöjä? Mustonen on nopea ja näppärä, muttei varsinainen järjestelijä. Lisäksi hyökkääjien peli on liian seisovaa. Viime kaudella Ilveksen ylivoimassa toistui usein kuvio, jossa Polak antoi ensin kovan syötön ja lähti sen jälkeen itse liikkeelle tehden itsensä pelattavaksi. Nyt pelataan liikaa vanhanaikaista raipemaista kiekottelua - ikävä kyllä ilman Raipea.
Tästä olen samaa mieltä kanssasi. Polak oli viime kaudella pirun tärkeä mies ylivoimissa - samoin Sandell - ja loppukaudesta myös Zalewski. Nyt kun kyseisiä herroja ei ole Ilveksen riveissä riittävän juonikkuuden puute ylivoimissa on mitä ilmeisin.
Brooks sanoi:
Ehkä Ilveksen nykyisellä hyökkäysmateriaalilla paras vaihtoehto olisi se, että puolustajat toimittavat kiekon maalille ja Flinck, Tyrväinen (jos palaa), Laakso ja kumppanit yrittäisivät survoa pikkumustan maalin edestä verkkoon. Tämä tietenkin edellyttäisi, etteivät pakkien laukaukset jää heti ensimmäisen vastustajan säärisuojiin.
Tästä olen samaa mieltä.
Ilvekseltä löytyy tällä kaudella niin monta kovaa ampuvaa pakkia, että ylivoimissa kannattaisi panostaa erityisesti viivalaukausten hyödyntämiseen. Tämä taas tarkoittaisi sitä, että kuvioita rakennettaisiin nimenomaan siten, että pakit saavat laadukkaita syöttöjä riittävän hyvään tilanteeseen viivalle. Ja niitä tilanteita viivalle ei saada rakennettua hitaalla ja ennalta-arvattavalla kiekonsiirtelyllä, joten jotain järkeviä kuvioita olisi syytä harjoitella ylivoimapelin parantamiseksi. Lisäksi maskipelaamisen pitäisi olla kunnossa, jotta viivalaukaukset olisivat todellinen uhka.
Ilveksen maalineduspelaaminen oli alkukaudella heikkoa, mutta esim. Laaksolla ja hyvään kuntoon kovaa vauhtia pääsevällä Kantolalla on ehdottomasti potentiaalia parantaa nimenomaan vastustajan maalinedustan maskipelaamista sekä maalien tekemistä laukausten jälkeen syntyvistä irtokiekoista.
