Eilinen Tappara-peli oli ensimmäinen näkemäni harjoitusmatsi ja sitäkin tuli kstsottua vähän sivusilmällä.
Molempien joukkueiden puolustuspeli oli melkoista läpsyttelyä, mutta Tapparan hyökkäyspelaaminen organisoidumpaa. Jos Ilves aikoo olla sarjan nopein ja suoraviivaisin joukkue, siitä ei vielä nähty viitteitä. Yritystä siihen toki oli, liikaakin. Ilves ei tainnut kertaakaan yrittää organisoitua viivelähtöä? Jos olosuhteiden pakosta lähdettiin hitaammin, puolustaja nosti jalalla ja hyökkääjät ajautuivat hyökkäyssiniselle. Tuosta voisi tehdä jopa sellaisen johtopäätöksen, ettei Ilves edes yritä hyökätä erilaisilla rytmeillä, ainoastaan nopeasti ylöspäin. Nykyään pystysuunnan kiekkoakin pitää pelata hyvin tiiviinä viisikkoina, organisoidusti ja toisteisesti. Nyt pakkien ja hyökkääjien etäisyydet olivat usein suuret. Alivoimassa yritettiin ilmeisesti tavoitella Kärppä-peliä, jonka naapuri Spacekin johdolla helpohkosti mursi. Tasaviisikoin puolustettiin paikkaa.
Puolustukseen tarvittaisiin se kovan luokan kiekollinen pakki. Oli kuvaavaa, että lopussa tupsukorvat pelasivat kuudella hyökkääjällä.
Vaikutti jopa vähän siltä, että ketjuja oli roolitettu jotenkin niin, että kolmessa ketjussa oli yksi pelintekijä ja yksi maalintekijä ja yksi rouhija (tai onko Nalli nyt mikään maalintekijä.) Mutta joka tapauksessa ei ollut samantyylisiä pelaajia yhdessä. Jos tämä oli valmennuksen tarkoitus, se on aika vanhanaikainen tapa koota ketjut.
Ilveksen valmennuksella on yhä todistettavaa. Sillä, kaikkein tärkeimmällä osa-alueella, Ilves on viime vuosina antanut eniten tasoitusta.