Kontiolan ketjun tekeminen on aiheuttanut aika paljon parran pärinää viime aikoina. Itse en nähnyt tuota nelospeliä ihan niin huonona kuin monet muut palstalaiset.
Pelicansin avausmaali oli luonnollisesti aivan päin peetä pelattu koko hyökkäysketjulta. Niin oli Sebökin ketjun tekeminenkin kolmospelin voittomaalissa, mutta se, tai ketjun muu tekeminen tasakentällisin kahdessa viime pelissä ylipäänsä tuntuu(mutu) saaneen vähemmän kritiikkiä. Vaikuttaako tuohon kritiikkiin sitten Iksan ja Supin mukana oleminen tehokkaassa yv-koostumuksessa? Suomi ei ole omaan silmään ollut ihan samanlaisessa vireessä kuin ennen tuota isoa tärskyä, mikä on sinällään ihan ymmärrettävää. Ehkä Balukaan ei sitten ole täysin toipunut normaaliin rytmiin pienen poissaolon jälkeen. Iksakin oli jotenkin nuupahtaneen oloinen tuossa viime torstain pelissä.
Muutamissa puolustuspään tilanteissa Kontiolat olivat hieman kujalla, mutta eivät nähdäkseni olleet sen enempää kujalla suhteessa muihin ketjuihin. Omien laskujen mukaan nuo pahimmat pyöritykset ovat jakaantuneet yllättävän tasaisesti eri ketjujen välille. Tulos ohjaa kuitenkin ajattelua, kun esimerkiksi Tikka&Mänty ja Supi&Iksa ovat olleet ratkomassa pelejä ylivoimilla. Nelosketju on ollut melko tasapainoinen koko ajan.
Yleisesti ottaen konnuuden ja sankaruuden välinen ero näissä peleissä on pientä luokkaa. Esimerkiksi 4. pelin sankarit Lancaster ja Mäntykivi sortuivat molemmat 2.erässä ainakin kertaalleen vaaralliseen kiekonmenetykseen omalla puolustussiniviivalla, mistä vastustaja pääsi maalipaikkaan. Sitten toisaalta esim. tuon Lesterin menetyksen jälkeenhän peli käännettiin välittömästi toiseen suuntaan Lancasterin hyvällä avauksella, tuosta Tikka täräytti ylärimaan.
4. pelissä Konna oli alustamassa useampaa laadukasta tonttia
- Jokipakan paikka 1. erässä
- Lancasterin paikka 3. erässä, missä Les yritti väkisin kuljettaa kiekon reppuun
- Ilveksen tasoitus- ja voittomaalin jälkeen Konnan ketjun laitettiin jäälle maalin jälkeisiin vaihtoihin. Kummassakin vaihdossa tämä ketju hoiti tuon tsygolisesti vaikean vaihdon hyvällä, aktiivisella tekemisellä, ja kumpikin vaihto päättyi hyvään hyökkäyspään maalipaikkaan. Tasoitusmaalin jälkeenhän noita paikkoja tuli jopa 2, joista jälkimmäinen päättyi Rädyn rimatolppa kutiin. Konnan syötöistä tulivat kaikki nämä paikat
- Konna oli toki sitten itse tuhrimassa erittäin hyvää paikkaa 2.erässä siinä Rädyn tarjoilussa.
- 5v6 tilannetta Konna ja Räty olivat klaaramassa hyvällä tekemisellä. Tuosta 5v6:ssa pisti silmään, että Pekkojen viivapakkien tila ja aika otettiin nyt tehokkaasti pois, erityisesti Räty ja Supi kunnostautuivat tuossa. Pelicans sai vain yhden laukausyrityksen aikaan ilman maalivahtia pelatessa, sekin tuli kaukaa viivasta ja päätyi Koskirannan blokkiin.
Räty pelasi mielestäni parasta pudotuspelikiekkoaan tähän mennessä tuon huonosti pelatun avausmaalin jälkeen. Liike ja terävyys muistutti jo paljon enemmän runkosarjaRätyä. Tuollainen energiapakkaus on aika elinehto tuolle ketjulle. Oli ainakin kolmessa eri tilanteessa luomassa hyvää maskia, mistä saatiin tilanteen poikasta luoduksi. Rädyllä on välillä ollut tuon kanssa hieman ongelmaa, että joskus mennään maalin sisään ja joskus se jää vähän alibinomaiseksi niin, että maalialueella ollaan, mutta kunnon näköestettä ei luoda.
Myös 3. pelissä Räty teki yhdessä yv-tilanteessa samanlaisen vahvan toteemimaskin, kuten Tikka tuossa Lancasterin voittomaalissa. Konnan veto päätyi tuossa kohtaa kuitenkin rimaan. Rädyn riistopelaaminen oli myös parempaa kuin aikaisemmin. Räty loi tekemisellään myös 2 huippupaikkaa itse:
- Jokipakan puolityhjä maali 2.erässä
- Kontiolan huipputontti 2.erässä
- Hankittu ylivoima voittomaaliin
- Hyvin puolustettu 5v6 tilanne lopussa
Olen melko optimistinen tuon ketjun suhteen, mikäli Akun energisyys, ytimessä pysyminen ja liike säilyvät tuolla lauantain tasolla. Haapala näistä oli selvästi vaisuin. Henkkakin teki kuitenkin hyvän kaivuun ennen tuota Ilveksen ekaa maalia, siitä saatiin hyvä pitkä hyökkäys ja positiivinen virtaus/jatkumo, joka lopulta johti elintärkeään avausmaaliin. En tiedä sitten kärsikö Haapala jotenkin poikkeuksellisen paljon myös tuosta, että Ilveksen eka ylivoimatilanne tuli vasta 3.erässä. Ylivoimaahan tämä ketju ei päässyt pelaamaan sekuntiakaan tuossa 4. pelissä. Yksilötasolla juuri Haapalalta odottaisin kuitenkin itse selvästi enemmän. Hänellä on joukkueen isoin kyky luoda maalipaikkoja tyhjästä.
Yleisesti ottaen isoin huolenaihe liittyy Pelicansin tehokkaaseen ja monipuoliseen yv-pelaamiseen. Pelicans on laukonut ainoastaan 18 kertaa ylivoimalla, mutta 14 noista on mennyt maalia kohti, ja periaatteessa 4 noista on mennyt maaliin, kun tuossa kolmospelissä Lööf ei edes ehtinyt puolustusalueelle rangaistusaitiosta. Jasek tuntuu vaihtavan paikkaa yv-kerrasta toiseen monipuolisella tavalla, mikä tekee tilanteiden lukemisen vaikeaksi ja Kangasniemi on omalla henkilökohtaisella taidollaan puikkelehtinut paineista/iskuista aika hienosti läpi joko kuljettamalla tai syöttämällä. Kovinkaan montaa supervakuuttavaa av-vaihtoa ei ole tässä sarjassa vielä pelattu. Osin Pelicansin hyvyyttä, osin myös omaa tekemistä pitää saada paremmalle tasolle.
