Hirveän monella hyökkääjällä on laskenut laukauksissa aika melkoisestikin tuo, että kuinka iso prosentti pelaajan vedoista menee maalille asti joko maaliin tai torjuttavaksi. Niemelän kausilla Ilves-hyökkääjien toimitukset ovat menneet kollektiivisesti näin:
24-25: 16,2 / 27,4 = 59,2%
25-26: 17,2 / 30,3 = 56,8%
26-27: 15,0 / 27,6 = 54,3%
Paitsi että vedot menee prosentuaalisestikin huonommin maalille, tulee hyökkääjille myös laukauksiakin kokonaisuudessaan vähemmän.
Yksilötason esimerkkejä tästä maalille asti toimittamisesta:
Järvinen:
23-24: 65,5%
24-25: 58,8%
25-26: 65,1%
26-27:
43,3%
Borg:
24-25: 64,3%
25-26: 66,7%
26-27: 58,8%
Lantta:
23-24: 51,0%
24-25: 56,4%
25-26: 73,5%
26-27: 40,0%
Lööke:
23-24: 61,8%
24-25: 58,2%
25-26: 60,6%
26-27: 49,3% (laukausaktiivisuus tullut tasaisesti alaspäin kausi kaudelta myös)
Hynninen:
23-24: 70,5%
24-25: 69,3%
25-26: 58,1%
26-27: 40,0% (laukaus / ottelu laskenut myös lähes yhdellä)
Haatanen:
23-24: 51,6%
24-25: 51,7%
25-26: 57,3%
26-27: 49,0%
Engberg:
23-24: 59,5%
24-25: 58,2%
25-26: 55,8%
26-27: 42,5%
Kos
24-25: 54,8%
26-27: 45,7%
Lukas Jasek on ainoa kokonaisuudessaan positiivinen poikkeama: hänen vedoistaan viime kaudella 56,5% meni maalille, kun taas tähän alkukauteen lukema oli 70,0%. Lisäksi yksittäisen vedon xG-arvokin oli kasvamaan päin viime kauden lukemasta 0,074 -> 0,084. Puhtaita 5v5 maaleja Jasek teki ekaan yhdeksään peliinsä saman verran kuin viime kaudella yhteensä.
Török on toinen, jolla toimitteluprosentti on parantunut. Viime kauden prosentti 54,8 on noussut lukemaan 69,8. Hänellä on kuitenkin laukaisuaktiivisuus, laukaisuarvo ja paikkojen laatu laskenut suht selvästi. Vastaavasti sitten esimerkiksi syöttelyt ja kiekonhallinta-aika on kuitenkin noussut ehkä hieman liikaa ottaen joukkueen yhteiset ongelmat huomioon. MIkä lie kuningasidea on pitää häntä ajoittain pyörittäjänä ylivoimassa.
Henmanilla ei laukomisen suhteen ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Viime kaudella Henny tuhnuili ottelukohtaisesti 0,06 maalia per peli, tällä kaudella vastaava lukema 0,19:n verran positiivisen puolella per ottelu.
Korhosessa ei mitään erityistä: Hämeenlinnan reissut pois lukien maalinteko ollut yhtä vaikeaa kuin aina ennenkin enemmän tai vähemmän samanlaisilla taustalukemilla. Timi on saanut vetoja kivasti maalille asti todella loistavilta paikoiltakin, mutta kliinisyys puuttuu. Laukaisuaktiivisuus ja paikkojen tasokin menneet sentään eteenpäin. Heikkinen on laukonut ja maalannut tehokkaasti, mutta haasteet ovat muualla.
Puolustajien kohdalla toimittelun taso on pysynyt aika ennallaan ja monella jopa noussut. Kärkimies Strand on toki saanut vain 40% kudeista perille saakka (pakkien keskiarvo Niemelän kausilla on ollut jatkuvasti noin 47%), mutta toisaalta sitten pitänyt tuota pakkienkin maalaamista mukavasti pinnalla. Hänellä on monessa muussakin suhteessa ollut aika paljon sellaista anomaliaa otteissaan - niin hyvässä kuin pahassakin. Herra antoi, Herra otti.
Taulukkomuodossa maalien jakautuminen pelipaikkakohtaisesti 2000-luvulla: Kuumana ottona nostettakoon, että jopa Karri Kiven jokaisena kautena Ilveksen hyökkääjät viimeistelivät paremmalla tahdilla maalilla kuin mitä nyt alkukaudesta on nähty. Ihan hirveän paljon ei olla noita viimeisiä karsintakausiakaan edellä.
PM=puolustajien maalit HM=hyökkääjien maalit KM=kaikki maalit. Kaikki maalit sisältävät tässä taulukossa myös voittolaukauskisojen maalit eli sen takia pelipaikkojen yhteenlasketut maalit eivät kaikkina kausina täsmää kaikkien maalien kanssa.
Tässä vielä maaliodottamien kera vähän, että miten maaliodottamien, laukauksien osuudet ja tehtyjen maalien määrä ovat vaihdelleet tässä kausien mittaan hyökkääjien ja puolustajien välillä. Bonuksena mukana tuo Pendon kausi 23-24 tuomassa lohtua ja muistutusta siitä, että se pelkkä runkosarjan tehokas maalintekopelikään ei aina autuaaksi tee. Sen verran on kuitenkin negisteltävä, että jos tuo hyökkääjien tämän hetkinen yhdeksän maalin alisuorittaminen muutettaisiin 60 ottelun muotoon (27 maalia) olisi kyseessä kolmanneksi karsein hyökkääjien alisuorittaminen HPK:n kausien 25-26 ja 23-24 jälkeen kaikista SM-liigassa pelanneista joukkueista kaudesta 23-24 alkaen. Myöskään pakkien maalinteko ei näytäkään ilman noita tyhjiä maaleja niin hyvältä.
xG% ja L% tarkoittavat tässä tapauksessa sitä, että kuinka ison osan pelipaikat ovat luoneet joukkueen kokonaislukemasta. Maalitahdit on siis laskettu ilman tyhjiin tehtyjä osumia. Joidenkin hassujen liiga.fi päivitysten takia lukemissa voi olla joitain pieniä kymmenysten heittoja.
Viime kauteen nähden keskimääräinen laukauksen taso on siis laskenut hieman sekä hyökkääjillä että pakeilla. Hyökkääjillä siis laukausten kokonaismäärä ja maalille asti menneiden vetojen osuus myös laskenut siinä sivussa.
Puolustuspään lukemista mainittakoon, että laukauksia otetaan enemmän vastaan, maaliodottama/ottelu on laskussa ja myös vastaanotettujen paikkojen määrä on aavistuksen korkeampaa kuin viime kaudella. Käsittelin tätä viestiä nyt kuitenkin etupäässä tämän kaikista turhauttavimman murheenkryynin eli maalintekopelaamisen osalta. Huippualivoima sen sijaan ei mene ihan pelkän Mantelin maalivahtivireenkään piikkiin, sillä noissa on laukausten osalta otettu tooodella vähän kuteja edes vastaan. Tästä ehkä joskus myöhemmin lisää.