Vs: Ilveksen nykytilanne
Toimistolla mikään ei ole muuttunut eikä muutu, kunnes monttupileet, se siitä. Mutta olisipas nyt kyllä mielenkiintoista olla katsomassa kun toimiston vellihousut yksitellen vastaavat kysymykseen jotta mitä ovat tehneet hyvin ja miksi ovat ansainneet jatkaa työssään. Sellainen kehityskeskustelutyylinen haastattelu. Lopputulemmahan olisi ettei sinne jäisi kun sihteerit ehkä jokin fanikaupan pyörittäjä ja jokunen noupadi joidenka vastuulla on kahvinkeitto, se kun näyttää onnistuneen.
Juupe raasu pelasi kaikki merkit jo kesällä keskelle ja kärsii edelleen siitä, pesäesa ei anna lisää rahaa ja kaikki mitä se on voinut tehdä on painia solmun kanssa ja siten hauskuuttaa yleisöä. Pelaajat rikkuu yks toisensa jälkeen ja muuta ei herra voi kun katsella vierestä ja nöyristellä joka suuntaan. Juupen tekemisestä huokuu sellainen voimattomuus, jokasuunnasta ukkoa kairataan kakkoseen, sitkeä ukko kun ei pakkaa kassiaan ja etsi työtä jossa tarvitsisi kumartaa vain yhtä isäntää.
Heikkilä tarttui rohkeasti kaarnaveneen ruoriin, ei kait Kari kuvitellut että materiaali jolla operoidaan on näin paska. ja syystä tahi toisesta ei herran motivointi ja puolustuksen kautta pelaaminen mene näille janttereille perille. No se on sitä kun on parivuotta reenailtu maalintakana kiekottelua ja omissa vastustajan perässä juoksemista. Hyvä yritys, mutta nappulat ei nyt osuneet kohdalleen, nyt kun sporttia vastaan kustiin kaikki mahdollisuudet kevään peleihin, jäljelle jää valmistautuminen tulevaan kauteen, nähtäväksi jää miten hyvin Kari osaa Karrin pelaajia sopivaan suuntaan kehittää ja tehdä Karrille valmistavaa duunia ensikautta varten.
Tumppi valitettavasti epäonnistui, pelitapa oli omasta mielestäni liiallista läpsyttelyä, toki se muuttui positiivisempaan suuntaan aina kausien välissä. Tän kauden katastrofiksi sitten osoittautui selkeä snaippereiden puute ja epäreilunkin oloinen loukkaantumis suma. Tumppi joutui kärsijäksi valtaosin Juupen uhkapelaamisen ja loukkaantumisten alhoon. Tuomas ammattilaisena kyllä tietää tehneensä noilla nappuloilla sen mitä tehtävissä oli ja ymmärtää että johdon oli pakko jotain yrittää ja Heikkilän palkkaaminen oli houkutteleva valonpilkahdus tunnelissa, riski jota kannatti yrittää.
Joukkue on totaalisen torso, yritys on loistanut poissaolollaan jo kuukausia ja tekeminen on syvältä ja poikittain, nyt kuitenkin kausi on tulosten valossa ohi niin jätkät voisivat lopultakin kerätä itsensä keskittyä hauskanpitoon siellä kentällä ja pelata hullun rohkeasti viihdyttävää kiekkoa. Valmistautumisen ensikauteen pitää kuitenkin alkaa ja rankkakin fysiikan kehittämisen aika on nyt! liikkeen varjolla kovaa reeniä vaan. ne joilla sopimusta tulevasta ei vielä ole saavat hieman heikkoa mainosta mutta eipä sitä kovin usein pahnan pohjimmaisesta kärkijoukkueisiiin ponnistetakaan, tässä joukkueessa ei ole yhtään pelaajaa, jonka menettäminen toisaalle, harmittaisi sekunnin kymmenystäkään.
Kivi taisi tehdä valtavan virheen allekirjoittaessaan sopimuksen tämän uppoavan Ilves laivan kanssa. Harmillisen paljon sopimuksen alla on pelaajia jotka ovat klesana, toinen kolmannes on päästään loppu ja sen puuttuvan kolmanneksen hankkimiseen ei ole rahaa. Karrin uran kannalta fiksuinta olisi purkaa sopimus ja jatkaa televisio duuneja jollei valmennushommia suomen ulkopuolelta löydy.
Kiven sopimuksen purkaminen ajaisi Ilveksen muutenkin hienoon tilanteeseen, kun saisimme lähteä kauteen jollain täysin pilipali valmentajalla ja sitäkin sekalaisemmalla joukkueella. Josko kaudesta selvittäisiin ilman yhtään kolmenpisteen voittoa ja katsojat lopultakin pysyisivät kotona ja se armahduksen suova konkurssi tulla tupsahtaisi. Valitettavasti näin hyvää tuuria meillä ei ole.
Vallitseva tilanne on siis epäonnistumisten myötä pelillinen katastrofi. Tätäkin huolestuttavampaa on että puuhastelu toimistolla jatkuu vuodesta toiseen ja mitään ulospääsyä tästä velkavankeudesta ei ole näköpiirissä. Negatiivisten tapahtumien kehä ruokkii itseään nopeammin kuin kukaan mukana pyristelijöistä pahimmissa unissaankaan on kuvitellut. Velka velan päälle ja peittelyllä peitellään peittelyä. Avoimmuus ja rehellisyys on tiessään, onko enää edes siemntä joka voisi itää? Tuntuu kovin epäreilulta odottaa jonkun kuolevan, jotta hallitsemansa konkurssipesä pääsisi uusille urille. Mitään eurojäckpot messiasta kun ei ole luvassa.
Pakko vaihtaa harrasteita, keskittyä ihan muihin puuhiin kun hokiin, sulkea televisiot ja radiot ja antaa olla. On pakko sydämessään tappaa ilveks ja unohtaa se kunnes uusi aika koittaa. ehkä sekin vielä tulee, olenhan vasta keskiikäinen ukon rahjus.
J