Kun oltiin sarjakärjessä, eräät kirjoittajat olivat huolissaan 5vs5-pelaamisen tilastoista. Suurin osa kirjoittajista oli sitä mieltä, että syytä huoleen ei ole, Ilves kuulemma vain laukoo tarkoituksella paremmista paikoista kuin muut ja siksi Ilveksen laukaisuprosentit ovat niin hyvät. Nyt kun jaska on osunut tuulettimeen, niin voitaneen todeta että huoli ei tosiaankaan ollut aivan aiheeton.
Omasta mielestäni saimme silloin liikaa pisteitä pelitasoon nähden. Dostalin tarjoama itseluottamusbuusti, Aren maaginen ranne ja mr. Middlehillin bobbyorr-mainen peliote vääristivät käsitystämme siitä, kuinka hyvässä kunnossa pelisysteemimme on. Mentiin flow-tilassa ja tehtiin maaleja melkein mistä vain, mutta nyt näin ei käy, koska ratkaisut eivät enää tulekaan selkärangasta vaan jokaisessa tilanteessa emmitään ne ratkaisevat sekunnin kymmenykset.
Nyt ei varmaan ole enää muita vaihtoehtoja kuin rakentaa uusi pelitapa täysin nollista, mahdollisimman paljon yksinkertaistaen aluksi. Perusasioiden huolellisesta tekemisestä ei saa joustaa pätkääkään, eli jätetään ne siniviivanepit väliin ja toimitetaan kiekko omalta alueelta varmasti pois. Selkäranka kun katkeaa jo yhdestä typerästä ja ylimielisestä virheestä, näihin ei ole varaa nyt yhtään.
Minä en usko, että uusien pelaajien tuominen on tähän mikään ratkaisu. Kun uusi pelaaja astuu koppiin jossa kaikki ovat valmiiksi häntä koipien välissä, niin ei siinä montaa tuntia mene kun ilmapiiri tarttuu uuteenkin kaveriin. Joskus joku luonnonlapsi (Tenkrat esimerkiksi?) voinee vapauttaa kopin tästä kokovartalokoomasta, mutta todennäköisyys tälle on pieni. Yhdessä tämä kurjuus on luotu, yhdessä se pitää myös kadottaa.