Nyt, kun pettymyksen tunteet välierätappion jälkeen alkavat pikkuhiljaa tasoittumaan, olen miettinyt menneitä, nykyhetkeä ja tulevaa.
Oli aika, kun Ilves oli jo jäänyt elämässäni hiukan taka-alalle eli käytännössä pelien tuloksia tuli katsottua, muttei juuri muuta. Tämä ei ollut mitenkään tietoinen ratkaisu, vaan jotenkin asiat vain vähitellen ajautuivat tähän pisteeseen. Varmasti sillä oli vaikutusta, kun Ilves oli niin pitkään sekaisin kuin seinäkello, niin kaukalossa kuin kaukalon ulkopuolella. En voi sanoin kuvailla kuinka paljon arvostan teitä, ketkä kävitte hallilla läpi tämän harmaan aikakauden. Te piditte Ilveksen hengissä!
Itse koin uuden herätyksen 2016-2017 vuodenvaihteessa. Uutisvirtaan alkoi tupsahtelemaan huhuja mahdollisesta omistajanvaihdoksesta. Josko nyt tähän touhuun tulisi jotain järkeä, oli päällimmäinen ajatus. Kun se vihdoin tapahtui, oli se jotain ihan uskomatonta. Jotain sellaista mitä oli aina toivonut, mutta mihin ei oikein enää uskonut.
Kuin kirsikkana kakun päälle, tulivat vielä ikimuistoiset puolivälierät Tapparaa vastaan. Vaikka niistä kirvelevä tappio tulikin, oli vihdoin odottavainen olo tulevaisuuden suhteen. Niihin aikoihin löysin tämän foorumin ja rekisteröidyin tänne 1.toukokuuta 2017. Nimimerkkini kuvastaa sitä päällimmäistä tunnetta, mikä silloin oli. Ilves oli uudelleen syntynyt.
Osakeanti oli alkamassa, mutta kaikkein huikein juttu oli käsillä. Nimittäin Share Ilves ry:n ja Ilves-Hockey Oy:n yhteinen joukkorahoitushanke. Olen ikuisesti kiitollinen teille, jotka olitte mukana mahdollistamassa tätä. Minä, ihan tavallinen pulliainen sain mahdollisuuden kantaa oman korteni kekoon Ilveksen pelastamiseksi. Ihan huikeeta yhteisöllisyyttä, kun me kannattajat saimme mahdollisuuden ottaa osaa pelastustalkoisiin ja keräsimme huikean 100 000 euron potin. Tämä Share Ilveksen diplomi tulee muistuttamaan minua hautaan asti tästä hienosta hetkestä.
Väitän, että juuri tästä yhteisöllisyydestä on myös kyse tämän hetken suurissa katsojaluvuissa. Ei pelkästään hetkellisestä buumista.
Uusi johto on ottanut Ilveksen ammattimaisesti hallintaansa ja kerrankin Ilveksellä on järkevä strategia, jota myös oikeasti noudatetaan. Kannattajan näkökulmasta strategia oli tuskastuttavan pitkä, mutta nyt voi jo nähdä, että se oli onnistunut. Hiljaa hyvä tulee.
Jos nyt katsoo mennyttä viittä vuotta, niin ihan huikean muodonmuutoksen Ilves on tehnyt. Tuokaan matka ei ole ollut pelkästään ruusuilla tanssimista. Korona tuli ja laittoi omat kapulat rattaisiin. Kauden 2019-2020 keskeyttäminen oli itselleni vielä tämän kevään välierätappiota vaikeampi pala käsitellä henkisesti. Silloin ei saatu edes mahdollisuutta yrittää.
Tietenkin tippunen nyt tänä keväänä finaaleista kirpaisee vieläkin, mutta tulevaisuus näyttää valoisalta. Vielä ennen, näin pitkälle meneminen olisi tarkoittanut, että kyseessä on The kausi, jolloin on pakko käyttää tilaisuus hyväksi, koska toista ei välttämättä tule aikoihin. Mutta uudelle Ilvekselle tämä ei ollut The kausi. Nyt on käsillä The aikakausi. Ilveksen aikakausi. Näitä mahdollisuuksia tulee vielä paljon. Vaikka tulisi urheilullisesti huonompi jakso, niin nyt meillä on kerrankin vahva selkänoja mihin nojata, kun toimisto on hyvässä tikissä ja talouskin alkaa olemaan tikissä. Ilves ei enää romahda, vaan on tullut huipulle jäädäkseen.
Pronssipeli on vielä pelaamatta ja kausi olisi kiva päättää voittoon, vaikka itsellä onkin vähän kaksipiippuiset ajatukset pronssipelin suhteen. Parasta kuitenkin on, että kannattajilla on vielä mahdollisuus kiittää tätä joukkuetta. Näin pitkälle ei olla kuitenkaan päästy aikoihin. Ensi kaudella iso osa tästä joukkueesta jatkaa, ja hyvillä vahvistuksilla Ilves tulee olemaan vielä vahvempi. Ja kokeneempi pudotuspelien suhteen.
Vaikka kausi on vielä viimeistä sinettiä vaille, tuskin maltan odottaa jo ensi kautta. Niin uskomattoman huikeita elämyksiä Ilves tarjosi. Oli mahtavaa olla todistamassa Hakametsän jäähyväisiä ja uuden areenan hurmosta. Ilves herättää tunteita. Niin vahvoja, että jopa eräs kaverini, kuka on koko elämänsä aikana käynyt joskus muinoin pari peliä katsomassa, hurahti tähän touhuun ihan täysillä.
"Ensi kaudella sitten" on ollut tuttu lause Ilves-kannattajien suusta keväisin, jolle on aina naurettu ja josta väännetty vitsiä. Enää ei naureta. Ensi kausi voi hyvinkin olla se kirkkain.