Kyse ei ole siitä, etteikö yleisöä kiinnostaisi. Otteluita seuraa tällä hetkellä todennäköisesti livenä enemmän kuin koskaan. Kysymys on siitä, että miten ihmiset saadaan uhraamaan aikaansa hallille tulemiseen ja pääsylipun maksamiseen, kun suoratoistona omalta QLED Ultra HD 4K-töllöttimisestä saman pelit näkee kuukausimaksulla.
Seurojen pitää ymmärtää ottelut tapahtumina, joissa kilpaillaan ihmisten vapaa-ajan käytöstä. Kysymys on paitsi tapakulttuurin rakentamisesta, mutta myös siitä, että otteluissa käymisen pitää antaa jotain, mitä ei television kautta välity. Fanien kannustustoiminta on yksi näistä. Moni haluaa mennä pelkästään tämän vuoksi Saksassa katsomaan jalkapalloa, vaikka ei sarjaa muuten seuraisi lainkaan.
Kun uusi areena valmistuu, on iso mahdollisuus muuttaa ihmisten käyttäytymismalleja ja rakentaa näille uusia rutiineja. Julkisilla areenan tuntumaan, siipiateria ja ennakkotapahtuma, ottelutapahtuma ja muutamat oluet, jonkinlainen jälkitapahtuma jne., joilla pystytään tuomaan lisäarvoa paikalle tuloon.
Ei Särkänniemenkään suurin kilpailija ole Linnanmäki tai PowerPark. Kun lapsilta kysytään, mikä kesällä oli kivointa, nämä vastaavat, että "kun paistettiin iskän kanssa makkaraa nuotiolla" tai "kun käytiin kavereiden kanssa uimassa".
Ennen muinoin hallille tultiin paitsi katsomaan ottelua (jota ei tietenkään muulla tavalla ollut nähtävissä), mutta myös tapaamaan kavereita. Hakametsän hallin ympärikävelyllä erätauoilla tapasi säännöllisesti tuttuja ja tapahtuman sosiaalinen merkitys oli suuri. Nyt senkin saa korvattua SOME:lla.
Pitää siis kyetä vastaamaan kysymykseen, että miksi minun pitää tulla paikan päälle katsomaan ottelua ja uhrata tähän 5 tuntia aikaani, kun voin nähdä ottelun kotona 2,5 tunnissa ja ilman lisäkustannuksia tai ylimääräistä häsläystä. Siinä on markkinointipuolelle työtä. Ottelutapahtumasta on luotava elämys, mikä kannustaa palaamaan. Läsnäolo voittavan joukkueen juhlissa on yksi osa tätä, mutta sekään ei kanna loputtomiin. Kun joukkueelta jopa odotetaan tätä pysyvästi, se ei enää toimi motivaattorina (kuten Tapparan esimerkki osoittaa). Väitän, että raha (pääsylipun hinta) ei ole keskeinen tekijä.