Ilveksen pelitapa

[Battery]

Pidempää sepustusta en alkuun jaksa kirjoittaa, mutta havaitsiko muut Ilveksen puolustuspelissä selvää mies-puolustamista? Pelaajat, varsinkin pakit ja sentterit, seurasivat pitkiäkin matkoja leveyssuunnassa omien pelaajien perässä vaikka välillä olisi ollut paikka vaihtaa ketjukaverin kanssa miestä.

SM-Liigassa JYP on tunnettu miespuolustamisesta, jossa pelaajat seuraavat omia kiekollisia ja kiekottomia miehiään ärsyttävyyteen asti vaikka sitten selkä pelille (kiekolle) päin ettei pelaaja vain karkaa.

Jatkossa aion seurata kuinka raskasta tuo miespuolustus Tuokkolan pelikirjassa todella on. Onko se yhdistettyä aluetta ja miestä vai pelkkää miestä. Tähän tarvitsee mm. pelitilanteita jossa Ilveksen pakit ja hyökkääjät seuraavat miehiään kun he luistelevat kiekon kanssa ja kiekotta Ilveksen päätyviivalta siniselle päin ja päinvastoin. Tapahtuuko vartioitavan vaihto pakki -> hyökkääjä vai jatkuuko seuraaminen. JYPillä pakki seuraa hyökkääjää siniselle ja hyökkääjä nousevaa pakkia vaikka maalin taakse asti jos on tarve.

Suomen maajoukkueen taktiikka on yhdistetty alue- ja miespuolustus.

 

[WsQ]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

NYT TUOKKOLA HERÄTYS!

Mihin on kadonnut joukkueen ihastusta herättänyt ja tuloksia tuonut kiekkokontrolli?

On palattu lähes Raipen aikaiseen roiskimiseen, jossa omasta päästä lähdetään lähinnä rännipuruilla tai sattumanvaraisilla sohaisuilla keskialueelle. Keskialue ylitetään siten, että kiekossa oleva mies ylittää punaviivan ja roiskaisee päätyyn. Rintamahyökkäyksiä ei ole. Hyökkäyspäässä sitten yritetään karvata kiekkoa ja pyöritään kulmissa.

Alkukaudesta vielä omista lähdettiin kovankin karvauksen alta parilla nopealla lyhyellä syötöllä ja päästiin avaamaan keskustaan. Tämän jälkeen keskialue ylitettiin joko jalalla tai parilla syötöllä, kuitenkin kiekko oman joukkueen hallussa. Jos ei päästy eteenpäin, palautettiin taaksepäin. Siniviivan jälkeen ainoa suunta olikin sitten maalille. Ja tulosta tuli.

Nyt pitää seuraaviin viiteen peliin kieltää jyrkästi, penkkikomennuksen uhalla, rännipurut, pitkät kiekot ja päätyroiskaisut punaviivalta.

Kokoonpanokin on syytä pistää uusiksi. Näillä seuraaviin:

Sandell - Asplund - Keränen
Jekimovs - Corso - Kantola
Flynn - Rajala - Pesonen
Välimaa - Kangasniemi - Ruuttu

Näppilä - Mäkinen
Kukkonen - Gyspers
Levo - Kivistö

Ja Kolppanen maaliin.

 

[Prophet]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

...
Mihin on kadonnut joukkueen ihastusta herättänyt ja tuloksia tuonut kiekkokontrolli?

On palattu lähes Raipen aikaiseen roiskimiseen, jossa omasta päästä lähdetään lähinnä rännipuruilla tai sattumanvaraisilla sohaisuilla keskialueelle. Keskialue ylitetään siten, että kiekossa oleva mies ylittää punaviivan ja roiskaisee päätyyn. Rintamahyökkäyksiä ei ole. Hyökkäyspäässä sitten yritetään karvata kiekkoa ja pyöritään kulmissa.
...

Niin, onko tässä syy vai seuraus? Eli onko kyse siitä, että Tuokkola on tietoisesti lähtenyt muuttamaan pelitapaa, koska viime aikoina ollaan oltu pahoissa vaikeuksissa omalla alueella kiekollisena, kun vastustajat ovat antaneet rohkeammin painetta kuin alkukaudella. Vai onko kyse siitä, että vastustajien ryhdyttyä paineistamaan on Ilveksellä mennyt ns. sormi suuhun ja touhusta on tullut vaikeaa.

Se tuli ainakin eilisessä JYP-matsissa selväksi, että tiettyjen puolustajien olisi syytä hakea vauhtia Mestiksestä. Peltolalla ja etenkin Pentikäisellä oli suuria vaikeuksia saada edes yksinkertaista syöttöä liikkeelle paineen alla. Kun ensimmäisen syötön viive on liian pitkä, on tilanne tavallaan jo menetetty. Ajoitukset ovat pielessä (hyökkääjät karkaavat), jolloin seurauksena on joko norsukiekko keskialueelle tai riskisyöttö rännittämällä toiselle laidalle. Tässä tilanteessa pakkikaveri (jos hän rännistä vielä löytyy) on seisovin jaloin ja usein selkä peliin päin. Vastustajan on tällöin äärettömän helppo paineistaa kiekko oman joukkueen haltuun.

Lääkettä olisi nyt pian löydyttävä, koska selvästikin vastustajat ovat päässeet Ilveksen alkukaudella hyvin toimineeseen avauspelaamiseen kiinni. Kuten kirjoitin, voi toki olla niinkin, että pelitapaa on lähdetty tietyiltä osin tietoisesti suoraviivaistamaan, mutta aivan vielä eivät ajoitukset ja etäisyydet kohtaa. Tapahtuuhan tätä pelitavan muutoksen aiheuttamaa hämminkiä muuallakin, kuten Tapparan alkukausi osoitti.

Tauko tulee meille kerrankin hyvään paikkaan, mutta osataanko se hyödyntää?

 

[M_M]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

Pidempää sepustusta en alkuun jaksa kirjoittaa, mutta havaitsiko muut Ilveksen puolustuspelissä selvää mies-puolustamista? Pelaajat, varsinkin pakit ja sentterit, seurasivat pitkiäkin matkoja leveyssuunnassa omien pelaajien perässä vaikka välillä olisi ollut paikka vaihtaa ketjukaverin kanssa miestä.

SM-Liigassa JYP on tunnettu miespuolustamisesta, jossa pelaajat seuraavat omia kiekollisia ja kiekottomia miehiään ärsyttävyyteen asti vaikka sitten selkä pelille (kiekolle) päin ettei pelaaja vain karkaa.

Jatkossa aion seurata kuinka raskasta tuo miespuolustus Tuokkolan pelikirjassa todella on. Onko se yhdistettyä aluetta ja miestä vai pelkkää miestä. Tähän tarvitsee mm. pelitilanteita jossa Ilveksen pakit ja hyökkääjät seuraavat miehiään kun he luistelevat kiekon kanssa ja kiekotta Ilveksen päätyviivalta siniselle päin ja päinvastoin. Tapahtuuko vartioitavan vaihto pakki -> hyökkääjä vai jatkuuko seuraaminen. JYPillä pakki seuraa hyökkääjää siniselle ja hyökkääjä nousevaa pakkia vaikka maalin taakse asti jos on tarve.

Suomen maajoukkueen taktiikka on yhdistetty alue- ja miespuolustus.

Äärimmäisen hyvä kommentti ja kirjoitus!

Ilveksen pelissä on todellakin havaittavissa miespuolustusta ja tähän aiheeseen kiinnitti Nelonen Pron studiossa huomiota myös Karri Kivi. Kivi itse asiassa hiukan kritisoi miespuolustusta mm. sen vuoksi, että pahimmillaan omia miehiään seuraavat puolustajat päätyvät siniviivan tuntumaan ja/tai laitahyökkääjät vastaavasti oman maalin taakse. Tästä taas seuraa heti kaksi ongelmaa. Ensinnäkin kiekottomana pelatessaan pelaajat joutuvat luontaisesta roolistaan poikkeavaan paikkaan kentällä, mistä seuraa helposti virheitä. Toiseksi omalla alueella tapahtuneita kiekonriistoja seuraavissa nopeiden hyökkäysten käynnistämisissä tulee usein ongelmia, jos/kun kiekonriiston jälkeen ylin kiekollinen pelaaja onkin puolustaja.

Kun tuota tilannetta on viime peleissä seurannut, niin oman (kiekollisen) miehen seuraaminen aiheuttaa itse asiassa melko usein ongelmia Ilveksen oman pään puolustuspelissä. Pahimmillaan on päädytty tilanteeseen, jossa omaa pelaajaansa pitkään puolustusalueella seurannut Ilves-peluri häviää lopulta yksi-yksi tilanteen ja jää pelin ulkopuolelle, jolloin vastustaja pääsee marssimaan helposti hyvälle maalintekopaikalle. Tästä taas seuraa pahimmillaan se, että koko joukkueen puolustuspelaaminen sekoaa, kun moni pelaaja ryntää paikkaamaan yksittäisen pelaajan virhettä.

Joka tapauksessa oman pään kiekottomassa pelaamisessa on tällä hetkellä ajoittain suuria haasteita.

 

[WsQ]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

Eli onko kyse siitä, että Tuokkola on tietoisesti lähtenyt muuttamaan pelitapaa, koska viime aikoina ollaan oltu pahoissa vaikeuksissa omalla alueella kiekollisena, kun vastustajat ovat antaneet rohkeammin painetta kuin alkukaudella.

Itse näen tämän siten, että vastustajat antavat rohkeammin painetta kun se on alkanut toimimaan. Alkukaudesta lähes poikkeuksetta vastustajan rohkeampi karvaus johti siihen, että Ilveksen pakit tulivat parilla syötöllä karvaajien välistä esiin ja avasivat keskelle. Nyt jostain syystä syötöt eivät lähde ja kun lopulta lähtevät, ovat epätarkkoja ja hiljaisia. Itseluottamus hukassa ja kun sallitaan rännipurut, niin niihin on liian helppo turvautua. Tähän sortuvat oikeastaan kaikki paitsi Gyspers.

 

[M_M]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

Se tuli ainakin eilisessä JYP-matsissa selväksi, että tiettyjen puolustajien olisi syytä hakea vauhtia Mestiksestä. Peltolalla ja etenkin Pentikäisellä oli suuria vaikeuksia saada edes yksinkertaista syöttöä liikkeelle paineen alla. Kun ensimmäisen syötön viive on liian pitkä, on tilanne tavallaan jo menetetty.

Siinäpä juurikin ne puolustajat, jotka itsekin heittäisin viime pelien näyttöjen perusteella kokoonpanon ulkopuolelle.

Pentikäisen taso ei oikein tahdo riittää liigakiekkoiluun ja Peltolalla taas on ollut koko Tuokkolan aikakauden ajan ongelmia sopeutua pelitapaan. Peltolan perisynti on kiekon hautominen ja kuskaaminen, mistä seuraa usein todella paljon ongelmia koko kentällisen hyökkäyspeliin, kun hienosti paikkaa hakevat pelikaverit eivät saa kiekkoa lapaan. Lisäksi Peltola on usein ongelmissa kiekottomana kaksinkamppailutilanteissa.

Sinällään tilanne on hyvä, koska reservistä löytyy pelitapaan paremmin sopivia/pelitapaa paremmin toteuttavia pelaajia.

 

[Peltinen]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

Itse näen tämän siten, että vastustajat antavat rohkeammin painetta kun se on alkanut toimimaan. Alkukaudesta lähes poikkeuksetta vastustajan rohkeampi karvaus johti siihen, että Ilveksen pakit tulivat parilla syötöllä karvaajien välistä esiin ja avasivat keskelle. Nyt jostain syystä syötöt eivät lähde ja kun lopulta lähtevät, ovat epätarkkoja ja hiljaisia.

Yleensä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (esim. Suikkasen Pelicans) iso osa liigajoukkueista tulee syksyyn pelillisesti kesäterässä ja syyskuun liigaottelut ovat yleensä melkoista sohimista ja pääasiassa kaksinkamppailupelaamista. Olen aikoja sitten tehnyt periaatepäätöksen, että syyskuussa en katso yhtään liigaottelua juuri tästä syystä. Viime vuosina tässä vaiheessa Ilveskin on pysynyt vielä ihan kivasti muiden mukana.

Tänä vuonna kuitenkin rikoin lupaukseni kun hallilta kuului viestiä, että Ilves pelaa hienoa kiekkoa heti alkukaudesta ja tottahan se oli. Harmi vaan, että nyt kun muiden joukkueidenkin peli alkaa löytyä niin Ilveksen peli ei ole mennyt lainkaan eteenpäin, mieluummin jopa taantunut. Siksi tässä on nyt oikesti vaara, että Ilves valuu sarjataulukossa vähitellen sinne missä "sen paikka on". Alkukauden noste tuli siitä, että Ilves pelasi marraskuun kiekkoa syyskuussa eikä tason nostoon ole enää varaa.

 

[Okafani]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

Tuokkolan ajama pelitapa oli oikea valinta. Nyt vastustajat vain osaavat iskeä siihen. Vastuksen kovetessa kysytään pelaajilta henkilökohtaisia taitoja toteuttaa valittua pelitapaa. Yksikin heikko lenkki, pelaaja joka ei luota itseensä, vie kentälliseltä mahdollisuuden sen toteuttamiseen. Merkkejä siitä valitettavasti Ilveksen pelissä on. Menetetäänkö kiekko omalla puolustusalueella vai vastustajan päädyssä? Parempi jos ei menetetä, uskotaan vielä hetki pelitavan hallintaan ja palautumiseen.

 

[Edustaja]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

Alkukauden puolustus- ja maalivahtipeli pitäisi saada ensin palautettua kuosiin. Tämä tarkoittaa käytännössä selkeää ykkösmolarin statusta Kolppaselle. Miespuolustus täytyy saada taas toimimaan. Nöyryyttä kehiin.

Järventien kohtalona on toistaiseksi jatkaa poppariosastolla. Vanhan liiton mies ei ole sopeutunut Tumpin Ilvekseen. Levo avaukseen, samoin kuin tietenkin Gysbers ja Näppilä. Peltolan, Kivistön, Kukkosen ja Mäkisen peluutus "päivän kunnon" mukaan.

Mielestäni alkukauden peliä ei tarvitse muuttaa, paitsi silloin jos vastustaja tukkii keskustan, jolloin vaaditaan niitä ristikulma- ja rännikiekkoja. Niiden ajoitukset kuntoon, jotta päästään hyökkäysalueelle.

Yv- ja av-peli kondikseen. Se on vain pakko nyt kun muutkin jengit on saamassa viisikkopeliään kuosiin. Tuo on asia, josta ei voi tinkiä piiruakaan.

 

[WsQ]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

Missään nimessä nyt ei saa mennä sen taakse, että vastustajan peli on parantunut ja Ilveksen huonot otteet johtuvat ainoastaan siitä. Omankin joukkueen pelin pitää mennä koko ajan eteenpäin jos halutaan olla keväällä mukana.

Peleihin ja erien alkuihin valmistautuminen epäonnistuu järjestään. Miksi?
Joko valmistuminen epäonnistuu, koska ajatukset ovat muualla ja pelaajat eivät pysty keskittymään olennaiseen, tai Tuokkolan kyvyt eivät riitä joukkueen itsevarmuuden ja motivaation ruokkimiseen.

Kolmen metrin helppoa syöttöäkään ei meinata enää saada omille ja pakki-pakki syötöt kolahtavat kaverin luistimiin. Miksi?
Johtuu edellisestä. Keskittyminen hukassa. Itsevarmuus katoaa, kun tulee epäonnistumisia.

Rännipurut ja päätyyn lyöminen ovat vallanneet Ilveksen pelin viime kauden malliin. Miksi?
Tätä en voi ymmärtää. Miksi Tuokkola sallii tämän, kun aiemmin kaudella toimi hyvin vastustajan haastaminen kiekollisena (joko syötöillä tai kuljettamalla). Tällöin vastustaja pystyttiin pakottamaan passiivisempaan karvaukseen, kun aktiivinen ei toiminut vaan kärkikarvaajat ohitettiin helponlaisesti.

 

[WsQ]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

Vaikka Jokereille hävittiin ja Pelicansia vastaan peli oli pääosin surkeaa, oli mukava huomata että roiskimista varsinkin oman pään lähdöissä on selvästi pyritty vähentämään. Lisää toistoja tarvitaan, mutta jo näiden pelien välillä näkyi selvää eteenpäinmenoa. Nyt kun tauko hyödynnetään hyvin, niin hyvä tästä vielä tulee.

 

[Brooks]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

Ilveksen pelissä toimii tällä hetkellä ainoastaan maalivahtipeli.

Muuten Ilveksen peli on juuri sellaista kuin ennen kauden alkua mediassa ennustettiin: maalintekosektorille on vaikea päästä, ja omalla alueella vastustajat karkailevat. Kuten esimerkiksi Urheilusanomat kirjoitti kausiennakossaan: "Koska Ilves ei pysty hyökkäämään tehokkaasti ja laadukkaasti, se joutuu liian usein kiperiin tilanteisiin kiekkoja ja miehiä menettäessään ... Mikäli valmennus ja pelaajat pystyvät parsimaan reikäkohdat umpeen jollain taikatempulla, joukkue on lähempänä tasapelejä kuin tappioita. Niistä on vielä erittäin pitkä matka voittoihin. Tappiot syövät heikon materiaalin joukkuetta rajusti."

Ilves on tällä hetkellä oravanpyörässä, jossa huonot ratkaisut vaikuttavat seuraaviin katkeamattomana kehänä.

Puolustajien avaussyötöt ovat liian usein luokattomia. Esimerkiksi Simon Gysbers antoi vielä alkukaudella varmoja lyhyitä syöttöjä, mutta nykyään joutuu jännittämään aina, kun kanadalainen saa kiekon. Kaupan päälle puolustajille tulee vielä pahoja kiekon menetyksiä. Sen lisäksi, että avauspeli ontuu, niin keskushyökkääjätkään eivät pysty tai halua tehdä itseään pelattaviksi. Yksikään sentteri ei tällä hetkellä pysty rytmittämään ja rakentamaan peliä keskialueella. Rajala ei pysty enää edes väläyttelemään ja Asplundin liike ei riitä. Corso ei edes yritä, ja Kangasniemi on vanhan liiton kiekkoa hautova sentteri.

Niinpä Ilves ei pysty luomaan rintamahyökkäyksiä, vaan peli ajautuu kulmiin. Esimerkiksi Tapparalla ei ollut suuriakaan vaikeuksia pitää ilvesläisiä kulmissa ja laitojen lähellä. Asiaa ei auta se, että Ilveksen puolustajat eivät muodosta juuri minkäänlaista pelotetta siniviivalla: laukaisuvoima ei ole kummoinen, eikä juuri kukaan kykene haastamaan vastustajan puolustusmuodostelman kärkipelaajia.

Laaduton hyökkääminen aiheuttaa sen, että Ilves on ollut viime aikoina kovin haavoittuvainen vastahyökkäyksissä. Vastustajan on helppo ylittää keskialue, ja Ilveksen puolustusalueelle tullaan melkeinpä heittämällä: laidan kautta, minkä jälkeen vastustajan hyökkääjä pääsee etenemään maalintekosektoriin joko leikkaamalla keskelle tai ajamalla maalille kiertämällä puolustajan. Koska etäisyydet ovat revenneet liian suuriksi, takakarvaus ja muut hyökkääjien tukitoimet puuttuvat.

Omalla alueellaan tupsukorvat säntäilevät vastustajien perässä ja häviävät kaksinkamppailuja, minkä vuoksi vastustajat pääsevät aivan liian usein tunkeutumaan sektoriin. Pitäisikö ottaa mallia Tapparasta? Porkkanapöksyt tukkivat maalintekosektorin ja antoivat kiekolliselle ipalaiselle painetta viisikon samanaikaisella liikkeellä. Ei Ilveksenkään tarvitsisi tehdä sen enempää, koska huippuvireinen Kolppanen poimisi kyllä sektorin ulkopuolelta tulevat laukaukset.

Ilveksen pitäisi nyt saada pelaamisen perusasiat uudelleen kuntoon. Ikävä kyllä joukkueessa on yhä liikaa pelaajia, jotka rajoittavat mahdollisuutta toteuttaa Tuokkolan haluamaa pelitapaa. Keskusta on tietenkin suurin ongelmakohta. Puolustus on kovin virhealtis, ja puolustustapa on vielä omiaan tätä virhealttiutta korostamaan. Esimerkiksi Kukkosta on jo ehditty kutsua Tuokkolan "sokeaksi pisteeksi", eikä luonnehdinta ole varsinaisesti väärä: Kukkonen on toivottoman verkkainen niin jaloistaan kuin käsistäänkin.

 

[Prophet]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

Ilveksen sekaisesta pelistä on viime aikoina meikäläisen silmiin pistänyt erityisenä ongelmakohtana hyökkäysalueen ja keskialueen puolustuspelaaminen (HAPP ja KAPP) - tai siis näiden puuttuminen. Brooks tuossa jo avasikin Ilveksen sentteripelin olemattomuutta hyökkäyssuuntaan (eivät tee itseään pelattavaksi), joka johtaa siihen, että joudumme toistuvasti keskialueelta rännittämään tai heittämään päätykiekkoa.

Silloin, kun näihin päätykiekkoihin päästään, saadaan kyllä peli pyörimään nurkissa, mutta laukaisupaikoille ei ole mitään asiaa. Se hyvä puoli tässä kuitenkin on, että voitettujen päätykiekkojen jälkeen ollaan valmiita riistämään kiekko takaisin, mikäli vastustajat sen meiltä nappaavat. Näitä riistoja ollaan nähty viime peleissäkin ihan riittävästi useammankin maalipaikan luomiseen, mutta jostain syystä sektoriin ei päästä.

Ongelmat alkavat siinä vaiheessa, kun emme saa kiekkoa syvään, vaan se jää vastustajan puolustajille. Jostain syystä meiltä ryntää kaksi karvaajaa antamaan painetta, vaikka vihulaisen pakit ovat saaneet ottaa kiekon rauhassa haltuun ja ovat jo rintamasuunta kentälle päin. Tällöin on aivan turhaa rynnätä karvaamaan, koska yhdellä pakki-pakki-sentteri tai vaihtoehtoisest pakki-pakki-laituri -syöttöketjulla tuo homma on purettu. Eli näissä tilanteissa kannattaisi suosiolla vetäytyä trapiin, jolloin meillä olisi edes jonkinlainen mahdollisuus riistoon ja nopeaan vastaiskuun.

Kun kyseiset karvaajat ovat pelanneet itsensä syvään ja ulos, on meillä enää kolme pelaajaa keskialueella ottamassa vastustajan hyökkäystä vastaan. Okei, usein nämä ovat 3-3 -tilanteita, mutta johtavat vääjäämättä vähintäänkin pitkään hyökkäykseen, koska vastustajalla on loputtomasti tilaa ja aikaa pelata hyökkäys syvälle Ilves-alueelle - vieläpä ilman rännityksiä, jolloin kiekko on jatkuvasti kontrollissa.

Yhteenvetona siis todettakoon, että koska meillä ei käytännössä ole minkäänlaista HAPP:tä tai KAPP:tä (paitsi voitetun päätykiekon jälkee), ei meillä myöskään ole ainuttakaan paikkaa nopeaan kääntöön. Milloin viimeksi Ilves on saanut luotua selkeän ylivoimahyökkäyksen? Näitä kuitenkin vielä alkukaudesta nähtiin, ja mielestäni Ilveksen materiaalilla kannattaisi ylipäänsä pyrkiä ensisijaisesti hyökkäämään kiekolla kohti maalia - ei siis kulmien kautta. Nyt näin ei tapahdu, koska KAPP takakarvauksineen puuttuu käytännössä kokonaan.

Toinen asia, joka on pistänyt silmään, on Ilveksen tapa avata peliä hitaissa lähdöissä. Senttereiden totaalinen keskikaistan laiminlyönti on johtanut siihen, että pakit joutuvat hoitamaan kiekkoa keskialueelle jalalla. Ensin paineettoman puolen pakki kuskaa kiekon oman sinisen kohdalla laitaan, jolloin vastustajan kärkikarvaaja saadaan sivuun. Tämän jälkeen pakki pudottaa kiekon b-pisteiden väliin toiselle pakille, joka tuo kiekon jalalla keskialueelle ja heittää ränniin tai päätyyn. Tässä on se ongelma, että kaksi hyökkääjäämme on jo seisovilla jaloilla vastustajan sinisellä, jolloin päätykiekko jää yksinään kolmannen hyökkääjän kaivettavaksi. Toisinaan jopa päätykiekon heittänyt pakki lähtee huinimaan vastustajan päätyyn irtokiekon perään.

...
Puolustajien avaussyötöt ovat liian usein luokattomia. Esimerkiksi Simon Gysbers antoi vielä alkukaudella varmoja lyhyitä syöttöjä, mutta nykyään joutuu jännittämään aina, kun kanadalainen saa kiekon. Kaupan päälle puolustajille tulee vielä pahoja kiekon menetyksiä. Sen lisäksi, että avauspeli ontuu, niin keskushyökkääjätkään eivät pysty tai halua tehdä itseään pelattaviksi.
...

Itse näkisin, että puolustajamme varmasti avaisivat mielellään lyhyellä syötöllä, mutta kun ei ole ketään kenelle avata. Eri asia sitten on, jos tämä on Tuokkolan pelitavallinen muutos. Jotenkin en vaan jaksa uskoa, että tällaiseen keskikaistan laiminlyöntiin oltaisiin tietoisesti lähdetty.

 

[Melarus]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

Hienoja kirjoituksia edellä. Itsekin olen pettynyt siihen, että nykyisellään joukkue ei juurikaan pääse suoriin nopeisiin hyökkäyksiin. Kulmapelaaminen tulee liian tutuksi ja kun oikeastaan Kangasniemen kenttä on ainoa joka tekee sen jatkuvasti hyvin, olisi tässäkin mielestäni petraamisen paikka. Kangasniemen kenttähän harvoin maaleja tekee ja se heidän hallintansakin on enemmän sellaista näennäishallintaa laidoilla ja päädyissä, jossa he eivät niin maalivaarallisia ole. Siellä kuitenkin ukot jaksaa pyörittää peliä laidoilla pitkiä aikoja, jolloin tapahtuu seuraavia asioita. Vastustajan puolustus juoksee kiekon perässä jolloin maalipaikkoja syntyy viisikon repeilemisen seurauksena, joudutaan rikkomaan tai heittämään pitkää kiekkoa, jolloin saadaan tuoreet tuloskentän miehet sisään tai vaihtoehtoisesti ylivoima, kolmannessa vaihtoehdossa ei tule jäähyä, eikä vastustajan viisikko välttämättä juokse kiekon perässä, mutta pitkän pyörityksen katkaistuaan, suuntana on yleensä vaihtoaitio vastahyökkäyksen sijaan. Ei minulla mitään tilastoja asian suhteen ole, mutta mutulla veikkaisin, että Kangasniemen kenttä a) hankkii eniten jäähyjä b) joutuu kentistä vähiten vastaanottamaan vastahyökkäyksiä.

Itse pidän enemmän suorista maalia kohti suoritetuista hyökkäyksistä, mutta jos sinne kulmaan ajaudutaan, niin sen ratkaisun kanssa ei saisi liian suurta kiirettä pitää. Jatkuvat pitkät hyökkäyspään pyöritykset syövät puolustavan jalkoja ja se auttaa ottelun edetessä oikeastaan kentän joka osa-alueella. Vielä kun ylivoiman saisi kuntoon, niin noista päätypörrääjien hankkimista jäähyistä olisi oikeasti hyötyäkin.

 

[JK]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

...
Ongelmat alkavat siinä vaiheessa, kun emme saa kiekkoa syvään, vaan se jää vastustajan puolustajille. Jostain syystä meiltä ryntää kaksi karvaajaa antamaan painetta, vaikka vihulaisen pakit ovat saaneet ottaa kiekon rauhassa haltuun ja ovat jo rintamasuunta kentälle päin. Tällöin on aivan turhaa rynnätä karvaamaan, koska yhdellä pakki-pakki-sentteri tai vaihtoehtoisest pakki-pakki-laituri -syöttöketjulla tuo homma on purettu. Eli näissä tilanteissa kannattaisi suosiolla vetäytyä trapiin, jolloin meillä olisi edes jonkinlainen mahdollisuus riistoon ja nopeaan vastaiskuun.
...

Tämä oli kyllä hyvin nähtävissä Tappara-pelissä. En tiedä sitten pitäisikö Tuokkolan kehoittaa karvaajia hiukan katsomaan tilannetta tarkemmin vai onko sitten muun viisikon liikkeessä ongelmia ja tukea ei tule karvaajille. Eilen erityisesti Välimaa lähti noihin yhden (tai kahden) miehen epätoivoisiin karvauksiin ja pakka aukeni aivan täysin.

Tapparan pelissä on ollut normaalia, että 5 miestä on tiiviisti pelin alla ja yltiöpäisiin karvauksiin ei lähdetä. Eilenkin Tappara pelasi nimenomaan viisikkoina tiiviisti oman pään, pakitti ja sumputti keskialueella ja Ilves oli aseeton. Tähän kun siten yhdistetään Ilveksen välillä holtiton karvaus niin Tappara pääsi avaamaan peliä helposti ja eteni ylivoimahyökkäyksiin.

Itse pidän rohkeasti pelistä, mutta hullunrohkea ei saa olla. Toivottavasti Saipaa vastaan Ilveksen paketti pysyy kasassa.

 

[Battery]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

Jos haluat pizzaa, mene pizzeriaan. Jos haluat maalin, mene maalille. - Ville Nieminen

SaiPa näyttää Ilvekselle miten maaleja tehdään pelissä nimeltä jääkiekko. Sitä käsittääkseni Ilves pelaamaan? Ei Saipa hiero kiveksiään kulmissa vaan toimittaa kiekkoa maalille, maalille ja maalille.

 

[El Reino]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

Saipalla on ajoitukset kohdallaan syöttöjen ja liikkeen osalta, mistä syystä vapaita syöttöpaikkoja tuntuu löytyvän koko ajan hyvistä maalipaikoista.

Saipalta voisi muutenkin ottaa opiksi siitä, että on aivan turha pyrkiä vain pelaamaan pitkiä hyökkäyksiä laidoissa, jos tämä ei johda kuin kulmapyörityksiin. Ilvestä vastaan on erittäin helppo puolustaa, kun vain harvoin saadaan syöttöjä sellaisiin paikkoihin, josta pelaajalla olisi selkeä maalipaikka. Nykyisinä vaihtoehtoina on räkämaali jonkun kulmasta heitetyn propellin jälkeen tai ohjuri siniviivalaukaukseen.

Kamppailupelaamisessakin näkyy se, että Ilveksen alkukauden vahvuus oli osittaista harhaa ja johtui enemmän siitä, että se tähtäsi hyvään kauden alkuun. Nyt muut tulevat rinnalle ja todennäköisesti ohi. Yksittäisten pelaajien lipsahduksiin ei ole varaa, koska kohta on itseluottamuksen rippeetkin jauhettu murskaksi, kun pelit ratkeavat kardinaalimunauksiin.

Peli oli tänään ja tiistaina Hämeenlinnassa huonointa aikoihin - ei siis yhtään sen parempaa kuin viime kauden lamavaiheessa. Materiaali on kuitenkin merkittävästi vahvempaa, mutta todellisia johtajia ei tunnu kokeneiden pelaajien massasta nousevan Gysbersiä ja Kerästä (varauksin) lukuunottamatta. Suunnannäyttäjiksi laskettavista pelaajista Corso ja Sandell tyytyvät vain suorittamaan muiden mukana ja Näppilä on ollut enemmän haitaksi kuin hyödyksi viimeiset ottelut. Jekimovs ei tunnu saavan itsestään mitään muuta irti kuin näennäiskikkailua. Asplundilta ja kumppaneilta on turha odottaa joukkueen kantamista, jos kärkikaarti vetää kiikaritehoilla.

Jotain pitäisi siis tehdä joukkueen herättämiseksi, kun mitään ei ole vielä menetetty. Yksittäinen hyökkäyspään hankinta olisi nyt paikallaan. Positiivista on se, että Järventie ja Pesonen näyttävät nostavan tasoaan koko ajan tai sitten vain muu joukkue hiipuu koko ajan näiden tasolle.

 

[Prophet]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

Eilinen Blues-peli oli ensimmäisen 25 minuutin jälkeen nousujohteinen. Viimeinen erä olikin sitten jo parasta Ilvestä, mitä ollaan hetkeen nähty. Jostain syystä pelaaminen muuttui ylivoimalla tulleen tasoituksen jälkeen kuin napin painalluksesta. Nyt onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka kestävä tämä muutos on, sillä usein tahtoo olla niin, että hetkessä tulleet muutokset pelaamisessa (hyvään tai huonoon suuntaan) eivät kovin pysyviä ole. Toisaalta Ilves on kuitenkin esittänyt vastaavanlaista pelitavan noudattamista jo alkukaudesta, joten sikäli jaksan uskoa, että kyseessä voisi olla paluu normitekemiseen.

Näkyvä muutos tapahtui karvauspelaamisessa, josta kirjoittelin muistaakseni Tappara-pelin jälkeen. Blues-matsissa vielä ensimmäisessä erässä hölmöiltiin edelleen kahdella miehellä (etenkin Corso ja Välimaa) syvälle, vaikka Blues-pakeilla oli jo kiekko hallussa ja rintama kentälle päin. Näin ollen Blues pääsi kävelemään keskialueen yli melko vaivattomasti. Pelin edetessä Ilves selvästi rauhoitti karvauspelaamistaan antaen paineen vain silloin, kun vastustaja oli vielä selvästi "telineissä". Kun painetta ei lähdetty ajamaan liian myöhään, vaan vetäydyttiin ohjaamaan peliä, päästiin keskialueella hyviin riistoihin ja pitkästä aikaa nähtiin Ilveksen ihan oikeasti kääntävän peliä. Valmista tuo ei missään nimessä ollut, mutta selvästi parempaa kuin aikoihin.

Toinen asia, jota eilinen alleviivasi, oli se, että liikkuvampi joukkue on aina vahvoilla. Ilveksen ensimmäiseen maaliin asti Blues vei käytännössä kaikki kaksinkamppailut ja irtokiekot, mutta mitä pidemmälle peli eteni, sen liukkaammin Ilves liikkui ja alkoi samalla kääntää irtokiekkoja voitokseen. Myös etäisyydet ja ajoitukset alkoivat hioutua uomiinsa pelin edetessä, kun päätön karvaaminen jäi vähemmälle.

Kaiken tämän lisäksi Ilveksen maalivahdin tulee voittaa virkaveljensä. Eilen Kolppanen ei pahimpaan mahdolliseen paikkaan joutunut, koska Blues oli lopulta melko aseeton (tästä kiitos myös Ilveksen viisikkopelille) Ensimmäisessä erässä ja toisen erän alussa Blues olisi kuitenkin voinut karata parin maalin karkumatkalle, jolloin pelin luonne olisi saattanut olla radikaalisti erilainen. Lopussa Kolppanen hieman tyylitteli torjunnoissaan, mutta tämä on vain hyvä asia; SaiPa-pelin murheita saadaan mukavasti pyyhittyä pois ja itseluottamus kasvaa, kun hanska heilahtelee teatraalisesti.

 

[Nutshell]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

Itse en koko ottelua valitettavasti nähnyt, mutta ottelun jälkeisessä haastattelussa Jiri Veistola kertoi, että alkuviikosta oli vedetty useammat treenit, jossa oli hierottu vain ja ainoastaan niitä perusasioita, jotka taisivat päästä alkukauden lennon jälkeen unohtumaan.

Voihan eilinen parempi ilme olla joku yksittäinen suonenveto, mutta kun sekä Tuokkolan että pelaajien suusta kuuluu näitä "palataan perusasioihin" -kommentteja, niin kyllä minä ainakin jaksan uskoa, että pelin asteittainen paraneminen viime otteluissa on juuri tästä kiinni.

Tuo joukkue nyt vaan on rosteriltaan sellainen, että jos peruspalikat ovat kadoksissa, niin ei niitä kyllä silkalla yksilötaidolla paikata. Voi hyvin olla, että kun alkukaudella joukkue pelasi loistavasti ja kurinalaisesti perusasioita noudattaen, ja sitä kautta myös yksittäisten pelaajien suoritukset paranivat, saattoi siitä tulla monellekin pelaajalle virheellinen mielikuva omista taidoista.

 

[vilho]

Vs: Ilveksen pelitapa kaudella 2013-2014

Perusasioistahan se kiinni pitkälti onkin. Mikäli kiekkokontrolliin perustuvassa pelissä syöttöjen laatu on heikko, kaikki menee päin vittua. Vastustaja pääsee karvatessa aivan iholle kiinni kun kiekkoa joutuu asettelemaan ja hakemaan rystypuolelta heikon syötön seurauksena jne.