Ilves Auroraliigassa 2024-2025
- Viestiketjun aloittaja Carabasin Markiisi
- Alkaa
harkkapilli
Luottopelaaja
- Viestejä
- 2 122
Ilves ei ole siirtoa vielä tiedottanut, mutta eiköhän tuo liiton siirtosivusto ole aika luotettava merkki, että Ekoluoma pelaa tulevalla kaudella Ilveksessä ja nimenomaan Naisten Liigaa. Ekoluoman siirto Ilvekseen on tamperelaisittain hieno asia. Ainakin nykyiseen Naisten Liigaan, josta moni vähänkään kokeneempi kärkipelaaja karkaa ulkomaille, Ekoluoman kaltainen nuori luontainen maalintekijä on arvokas pelaaja. Toki sarjan kokonaisuuden kannalta ei ole pelkästään hyvä asia, että Kärpät menettää taas hyvän pelaajan, kuten ennen viime kautta tapahtui Tilli Keräsen siirryttyä Kuopioon. Joukkueiden välisessä kilpailussa tuo voi olla Ilveksen etu, mutta tasaisen ja kiinnostavan sarjan näkökulmasta huono juttu.
Ennen Ekoluoman ja Julia Kuusiston sopimuksia julkaistiin tosiaan myös puolustaja Oona Rouhiaisen jatkosopimus Ilvekseen. Harvakseltaan parrasvaloissa viihtyvä luottopakki aloittaa jo seitsemännen liigakauden Ilveksessä, vaikka ikää on vasta 23 vuotta.
Julia Kuusiston jatkosopimus Ilvekseen oli myös erittäin hyvä uutinen. Vuodenvaihteessa U18 MM-kisoissa Tyttöleijonien ykkössentterinäkin pelannut kookas luontainen sentteri voi kehittyä vielä vaikka mihin. Viime kausilla Ilveksessä ei ole ollut liikaa tasokkaita senttereitä, vaan keskikaistalla on nähty usein erilaisia sentterilaitureita tai muuten vaan olosuhteiden pakosta pelipaikalle istutettuja varavaihtoehtoja. Toivottavasti ensimmäisen Ilves-kauden 2022–23 pilanneet loukkaantumiset ovat takana päin ja tulevalla kaudella vaasalaiselta nähdään todellinen läpimurto.
Ennen Ekoluoman ja Julia Kuusiston sopimuksia julkaistiin tosiaan myös puolustaja Oona Rouhiaisen jatkosopimus Ilvekseen. Harvakseltaan parrasvaloissa viihtyvä luottopakki aloittaa jo seitsemännen liigakauden Ilveksessä, vaikka ikää on vasta 23 vuotta.
Julia Kuusiston jatkosopimus Ilvekseen oli myös erittäin hyvä uutinen. Vuodenvaihteessa U18 MM-kisoissa Tyttöleijonien ykkössentterinäkin pelannut kookas luontainen sentteri voi kehittyä vielä vaikka mihin. Viime kausilla Ilveksessä ei ole ollut liikaa tasokkaita senttereitä, vaan keskikaistalla on nähty usein erilaisia sentterilaitureita tai muuten vaan olosuhteiden pakosta pelipaikalle istutettuja varavaihtoehtoja. Toivottavasti ensimmäisen Ilves-kauden 2022–23 pilanneet loukkaantumiset ovat takana päin ja tulevalla kaudella vaasalaiselta nähdään todellinen läpimurto.
harkkapilli
Luottopelaaja
- Viestejä
- 2 122
Kausarit ovat myös jo myynnissä. Edullisemmat hinnat ovat voimassa 15.8.2024 asti.
Tänä kesänä erikoisuutena mahdollisuus ostaa pakettina viime kauden game worn -paita ja kausikortti.
Sen lisäksi on myynnissä vielä normaali kausari ilman paitaa ja kahden kausarin kaveripaketti.
Tänä kesänä erikoisuutena mahdollisuus ostaa pakettina viime kauden game worn -paita ja kausikortti.
Sen lisäksi on myynnissä vielä normaali kausari ilman paitaa ja kahden kausarin kaveripaketti.
harkkapilli
Luottopelaaja
- Viestejä
- 2 122
Ymmärrän mikä Tesoman osalta hiertää. Itselläkin se on aivan toisella puolella kaupunkia. Mutta mikä olisi vaihtoehto?
Otteluissa on keskimäärin alle 100 katsojaa. Vaikka paremmalla sijainnilla olevassa hallissa katsojia olisikin jonkin verran enemmän, niin katsojamäärien pitäisi moninkertaistua, että siirtymisessä olisi järkeä. Areena on varmasti yksittäisiä tapahtumia lukuun ottamatta aivan liian iso ja kallis. Hakametsä voisi ehkä olla vaihtoehto, mutta siellä naiset olisivat vain yksi käyttäjä muiden joukossa raahaamassa tavaroita edestakaisin jokaisen tapahtuman välillä.
Tesomalla naisilla on oma pukuhuone, käytössä kuntosali jne. Joukkueen viikoittaisen toiminnan pyörittämisen kannalta Tesoman on valitettavasti paras vaihtoehto. Kovin paljon ei tarvisi edes lisää katsojia, kun sinne saisi peleissä myös hyvää tunnelmaa nykyisten hautajaisten sijaan.
KalPakin julkaisi Salla Sivulan siirron. Itse asiassa kuopiolaisten maalivahtikolmikosta löytyy kaksi entistä Ilvestä. Jenna Juutilainen on ehtinyt käydä istumassa luukkuvahtina keltavihreissäkin, kun opiskeli Tampereella.
Nade
Luottopelaaja
- Viestejä
- 1 156
Nyt mennään ehkä lievästi ohi aiheen, mutta osaako @harkkapilli tai joku muu kertoa, minkä takia naisten pelejä pelataan suhteellisen aikaisin? Onko tuo jostain hallin vuoroista johtuva juttu? Tuosta Tesoma keskustelusta tuli mieleen, että olen monesti harkinnut peliin menoa, mutta sijainnin ja etenkin näin yökukkujalle aikaisen aloitusajan takia jäänyt matsi sitten välistä.
Tämä ei nopealla katsauksella näytä olevan pelkästään Ilveksen juttu vaan muutkin seurat samaa harrastavat. Kun taas jalkapallon puolella naisten pelit alkavat useimmiten illalla tai ainakin lähempänä iltaa, vaikka poikkeuksia sieltäkin löytyy.
Tämä ei nopealla katsauksella näytä olevan pelkästään Ilveksen juttu vaan muutkin seurat samaa harrastavat. Kun taas jalkapallon puolella naisten pelit alkavat useimmiten illalla tai ainakin lähempänä iltaa, vaikka poikkeuksia sieltäkin löytyy.
harkkapilli
Luottopelaaja
- Viestejä
- 2 122
Minulla ei ole mitään virallista syytä tiedossa, mutta nähdäkseni kyse on monen asian summasta.
Hallivuorot
Joitain vuosia sitten Jääkiekkoliitto paransi Naisten Liigan asemaa sarjojen välisessä hierarkiassa. Siitä huolimatta naisten edelle hallivuoroissa yms. menee edelleen ainakin miesten SM-liiga, Mestis ja U20 SM-sarja. Saattaa mennä vielä jokin muukin sarja.
Ilvesläisittäin yksi karuimmista esimerkeistä tähän hierarkiaan liittyen nähtiin kevään 2019 loppuotteluissa, kun kolmannen loppuottelun pelipaikka ei ollut vielä muutamaa päivää ennen ottelua selvillä. Bluesin A-junnut pelasivat puolivälieräsarjaa ja sarjan etenemisestä riippui, missä naiset pääsisivät pelaamaan. Sekä A-junnut, että naiset halusivat pelata Tapiolan kakkoshallissa. Seinän takana olisi ollut tyhjä Metro Areena, mutta kummallakaan espoolaisjoukkueella ei ollut varaa pelata siellä, koska hallivuokran kattaminen lipputuloilla oli liian suuri taloudellinen riski.
Lopulta A-junnujen sarja venyi 5. otteluun ja lopputuloksena A-junnut pelasivat 21.3.2019 klo 19.00 Tapiolassa ja naiset väistivät Espoonlahteen, jossa Suomen mestaruuden ratkaissut ottelu alkoi klo 18.30.
Näin ollen esimerkiksi Ilveksen naiset saavat paremmin haluamiaan vuoroja Tesomalla, kun liiton määrittelemässä hierarkiassa korkeammalla olevien sarjojen joukkueet haluavat pelata pääsääntöisesti muualla.
Päällekkäiset ja kilpailevat tapahtumat
Esimerkiksi Ilveksen naisten kotipelit alkavat viikonloppuisin monesti noin klo 12. Tuo antaa mahdollisuuden ehtiä otteluun, vaikka olisi menossa katsomaan esimerkiksi areenaan klo 17 alkavaa miesten ottelua. Katsomossa on jonkin verran porukkaa, jotka haluavat ehtiä katsomaan molemmat ottelut. Oma veikkaukseni on myös, että tuo määrä ylittää sen porukan koon, joka tulisi myöhemmin alkaviin naisten otteluihin.
Illaksi kotiin
Suurin osa pelaajista käy töissä tai opiskelee. Siksi heidän kannaltaan on mielekkäämpää lähteä pelireissuille aikaisin ja päästä saman vuorokauden aikana kotiin. Tästä syystä ottelutkin pelataan runkosarjassa pääsääntöisesti lauantaisin ja sunnuntaisin. Muutamalla edellisellä kaudella on nähty jonkin verran aiempaa enemmän arkipelejä, sillä pelimäärä on kasvanut ja pelkkien viikonloppujen määrä ei enää riitä maajoukkuetaukojen vuoksi.
Myös Kansallisessa Liigassa pelataan pääsääntöisesti viikonloppuisin, mutta siellä on todennäköisesti hieman enemmän myös myöhemmin alkavia otteluita. Asiaan vaikuttaa todennäköisesti ainakin muutama asia. Jalkapallon puolella pelataan yleensä vain yksi ottelu viikonlopun aikana. Jääkiekon pääsarjassa viikonloppuun mahtuu usein kaksi ottelua, jotka pelataan peräkkäisinä päivinä.
Kansallisen Liigan 10 joukkueesta 6 on pääkaupunkiseudulta, jolloin matkustaminen ei aseta heille samalla tavalla reunaehtoja. Pikemminkin voi olla jopa ihan järkevää asetella samalla seudulla pelattavia pelejä alkamaan eri päivinä ja kellonaikoina. Naisten Liigan kaikki yhdeksän joukkuetta jakautuvat eri paikkakunnille: Helsinki, Espoo, Turku, Hämeenlinna, Tampere, Kuortane, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Jalkapallon puolella on mahdollista päästä huomattavasti vähemmällä reissaamisella. Varsinkin, jos pelaa jossain pääkaupunkiseudun joukkueista: Helsinki x3, Espoo, Vantaa, Tuusula/Kerava sekä Maarianhamina, Tampere, Jyväskylä ja Kuopio.
Viimeksi muokattu:
harkkapilli
Luottopelaaja
- Viestejä
- 2 122
Itselleni katsojana kelpaisi mikä tahansa Hakametsän halleista. Pääsisin silloin tarvittaessa jopa kävellen peliin. Tuo kahvioasia Tesomalla on myös selkeä rasite joukkueen tulomahdollisuuksille.
Kuivurit tosiaan varmaankin järjestyisivät ja kuntosali löytyisi muuallakin kuin Tesomalla. Veikkaan kuitenkin, että Hakametsässä pelaa niin monta joukkuetta, että Naisten Liigan joukkueelle ei löytyisi omaa pysyvää pukukoppia. Tuo jo yksinään on varmasti aika iso asia joukkueelle ja ehkä jopa jonkinlainen rekrytointivaltti. Tai jos tuota ei olisi, niin se olisi tekijä, joka saattaisi ohjata pelipaikkaa etsiviä toisiin seuroihin.
Samoin ei kannata väheksyä sitäkään seikkaa, että Hakametsässä pelatessa naisten joukkue liittyisi mukaan kovempaan kilpailuun jäävuoroista. Ymmärtääkseni nyt Tesomalla naiset saavat suurin piirtein valita haluamansa vuorot "päältä", mikä on niin oman kuin vierasjoukkueenkin etu edellisessä viestissäni kirjoittamistani syistä.
Sitten on vielä yksi asia. Naiset ovat ymmärtääkseni pelanneet Tesomalla sen alkuperäisen hallin valmistumisesta asti eli 1990-luvun alusta, jolloin siirtyivät sinne Koulukadulta. Perinteet ovat siis aika pitkät ja tuollaisten katkaisemiseen pitää olla todella hyvät syyt ja selvä parannus nykytilanteeseen.
Naiset pelasivat Tesoman nykyisen hallin rakentamiseen osuneet kaksi evakkokautta Hakametsässä (2015-16 & 2016-17). Välillä ykköshallissa ja välillä kakkoshallissa. Vaikka tuo ei ehkä riitäkään todistusaineistoksi, miten siellä kävisi katsojia nykypäivänä, niin mitään katsojaryntäystä ei silloin nähty, vaikka miesten liigajoukkueetkin pelasivat silloin vielä Hakametsässä ja katsojatkin olivat oppineet pyörimään Suomen ensimmäisen jäähallin ympärillä. Silloin Ilves karsi ensimmäisellä evakkokaudella myös sarjapaikastaan ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen kerran.
Hakametsässä on pelattu senkin jälkeen yksittäisiä otteluita. Ainakin kevään 2022 päättänyt ratkaiseva puolivälieräottelu pelattiin jonkin päällekkäisyyden vuoksi Haka ykkösessä. Paikalle löysi todennäköisesti samat 70 katsojaa, jotka olisivat varmaankin saapuneet myös Tesomalle. Itse asiassa saman pudotuspelisarjan avausottelussa Tesomalla oli 90 katsojaa, vaikka sekään ei nyt oikeastaan kelpaa kovin kattavaksi todistusaineistoksi mihinkään suuntaan. Avausottelussa on todennäköisesti katsojillakin enemmän toivoa menestyksestä kuin veitsi kurkulla kolmanteen otteluun lähdettäessä. Avausottelu pelattiin lauantaina ja sarjan päättänyt kolmas ottelu torstaina.
Jonkinlaisena yhteenvetona vielä, niin Tesoma on kyllä hieman syrjässä ja muun muassa kahvion kanssa on ongelma. Toisaalta kyseessä on moderni ei homeessa oleva halli, jossa etenkin joukkueella, mutta myös katsojilla on hyvät oltavat ilman hienouksiakin. Halli on kooltaan myös sopiva eli sinne olisi mahdollista saada melko vaatimattomallakin yleisömäärällä tunnelmaa. Siis muutakin kuin nykyistä hautajaistunnelmaa. Se vaan vaatisi sitä, että paikalle saapuvat katsojat uskaltaisivat lyödä edes käsiä yhteen muulloinkin kuin maalin syntyessä. Esimerkiksi Haka 1 olisi huomattavasti isompana hallina tunnelman luomisen kannalta hankalampi paikka kaksi- tai kolminumeroisilla katsojalukemilla. Tuota voi käydä katsomassa vaikka U20-joukkueen otteluissa, eikä Kooveen Mestis-otteluissakaan mistään yleisöriehasta yleensä voinut puhua.
Kuivurit tosiaan varmaankin järjestyisivät ja kuntosali löytyisi muuallakin kuin Tesomalla. Veikkaan kuitenkin, että Hakametsässä pelaa niin monta joukkuetta, että Naisten Liigan joukkueelle ei löytyisi omaa pysyvää pukukoppia. Tuo jo yksinään on varmasti aika iso asia joukkueelle ja ehkä jopa jonkinlainen rekrytointivaltti. Tai jos tuota ei olisi, niin se olisi tekijä, joka saattaisi ohjata pelipaikkaa etsiviä toisiin seuroihin.
Samoin ei kannata väheksyä sitäkään seikkaa, että Hakametsässä pelatessa naisten joukkue liittyisi mukaan kovempaan kilpailuun jäävuoroista. Ymmärtääkseni nyt Tesomalla naiset saavat suurin piirtein valita haluamansa vuorot "päältä", mikä on niin oman kuin vierasjoukkueenkin etu edellisessä viestissäni kirjoittamistani syistä.
Sitten on vielä yksi asia. Naiset ovat ymmärtääkseni pelanneet Tesomalla sen alkuperäisen hallin valmistumisesta asti eli 1990-luvun alusta, jolloin siirtyivät sinne Koulukadulta. Perinteet ovat siis aika pitkät ja tuollaisten katkaisemiseen pitää olla todella hyvät syyt ja selvä parannus nykytilanteeseen.
Naiset pelasivat Tesoman nykyisen hallin rakentamiseen osuneet kaksi evakkokautta Hakametsässä (2015-16 & 2016-17). Välillä ykköshallissa ja välillä kakkoshallissa. Vaikka tuo ei ehkä riitäkään todistusaineistoksi, miten siellä kävisi katsojia nykypäivänä, niin mitään katsojaryntäystä ei silloin nähty, vaikka miesten liigajoukkueetkin pelasivat silloin vielä Hakametsässä ja katsojatkin olivat oppineet pyörimään Suomen ensimmäisen jäähallin ympärillä. Silloin Ilves karsi ensimmäisellä evakkokaudella myös sarjapaikastaan ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen kerran.
Hakametsässä on pelattu senkin jälkeen yksittäisiä otteluita. Ainakin kevään 2022 päättänyt ratkaiseva puolivälieräottelu pelattiin jonkin päällekkäisyyden vuoksi Haka ykkösessä. Paikalle löysi todennäköisesti samat 70 katsojaa, jotka olisivat varmaankin saapuneet myös Tesomalle. Itse asiassa saman pudotuspelisarjan avausottelussa Tesomalla oli 90 katsojaa, vaikka sekään ei nyt oikeastaan kelpaa kovin kattavaksi todistusaineistoksi mihinkään suuntaan. Avausottelussa on todennäköisesti katsojillakin enemmän toivoa menestyksestä kuin veitsi kurkulla kolmanteen otteluun lähdettäessä. Avausottelu pelattiin lauantaina ja sarjan päättänyt kolmas ottelu torstaina.
Jonkinlaisena yhteenvetona vielä, niin Tesoma on kyllä hieman syrjässä ja muun muassa kahvion kanssa on ongelma. Toisaalta kyseessä on moderni ei homeessa oleva halli, jossa etenkin joukkueella, mutta myös katsojilla on hyvät oltavat ilman hienouksiakin. Halli on kooltaan myös sopiva eli sinne olisi mahdollista saada melko vaatimattomallakin yleisömäärällä tunnelmaa. Siis muutakin kuin nykyistä hautajaistunnelmaa. Se vaan vaatisi sitä, että paikalle saapuvat katsojat uskaltaisivat lyödä edes käsiä yhteen muulloinkin kuin maalin syntyessä. Esimerkiksi Haka 1 olisi huomattavasti isompana hallina tunnelman luomisen kannalta hankalampi paikka kaksi- tai kolminumeroisilla katsojalukemilla. Tuota voi käydä katsomassa vaikka U20-joukkueen otteluissa, eikä Kooveen Mestis-otteluissakaan mistään yleisöriehasta yleensä voinut puhua.
Carabasin Markiisi
Luottopelaaja
- Viestejä
- 6 542
Ilves Akatemian viime kauden ylivoimaiselle pörssikärjelle (21. 18+20=38) Susanna Kuparille liigasopimus. Pohjanmaan seuroissa (Hermes, S-Kiekko, Sport) aiemmin pelannut Kupari on saanut jo Sport-ajalta tililleen läjän liigaottelujakin.
www.jatkoaika.com
Ilveksen akatemiajoukkueessa säväyttäneelle Susanna Kuparille liigasopimus
Ilveksen naisten akatemiajoukkueen viime kauden tehokkain pelaaja Susanna Kupari pelaa ensi kaudella Naisten Liigaa tupsukorvissa.
www.jatkoaika.com
Viimeksi muokattu:
levokivi
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 818
Myös Emilia Varpula jatkaa!
www.facebook.com/ilvesnaisetjaakiekko
www.facebook.com/ilvesnaisetjaakiekko
harkkapilli
Luottopelaaja
- Viestejä
- 2 122
Tässä vielä suora linkki sopimusuutiseen:
Viime kauden ykkössentterin jatko on luonnollisesti tärkeä. Varsinkin kun Ilveksessä ei ole ollut liikaa luonnollisia senttereitä. Varpulahan on oikein klassinen pelintekijäsentteri, josta kertoo myös viime kauden tilastot 31. 6+27. Myös Kuortaneella, Hämeenlinnassa ja Raumalla pääsarjaa pelannut kokenut sentteri aloittaa Ilveksessä jo viidennen kauden.
www.jatkoaika.com
Susanna Kupari on myös mielenkiintoista nähdä liigajoukkueessa. Viime kaudella näkemissäni akatemian peleissä hän oli aivan liian hyvä pelaaja Suomi-sarjaan hukattavaksi. Vähän ihmettelinkin, että viime kaudella ei vielä auennut mahdollisuutta kokeilla liigan puolella. Hyvä, että tulevalle kaudelle on nyt sopimus taskussa.
Viime kauden ykkössentterin jatko on luonnollisesti tärkeä. Varsinkin kun Ilveksessä ei ole ollut liikaa luonnollisia senttereitä. Varpulahan on oikein klassinen pelintekijäsentteri, josta kertoo myös viime kauden tilastot 31. 6+27. Myös Kuortaneella, Hämeenlinnassa ja Raumalla pääsarjaa pelannut kokenut sentteri aloittaa Ilveksessä jo viidennen kauden.
Taitava syöttöniekka Emilia Varpula jatkaa Ilveksessä
Ilveksen naisten liigajoukkue saa nauttia viime kauden parhaan syöttelijänsä Emilia Varpulan palveluksista jatkossakin.
www.jatkoaika.com
Susanna Kupari on myös mielenkiintoista nähdä liigajoukkueessa. Viime kaudella näkemissäni akatemian peleissä hän oli aivan liian hyvä pelaaja Suomi-sarjaan hukattavaksi. Vähän ihmettelinkin, että viime kaudella ei vielä auennut mahdollisuutta kokeilla liigan puolella. Hyvä, että tulevalle kaudelle on nyt sopimus taskussa.
Viimeksi muokattu:
Torski
Tähtipelaaja
- Viestejä
- 12 878
Tää on kyllä kova pakisto Naisten Liigaan.
El Reino
Tähtipelaaja
- Viestejä
- 12 237
Kappas. Väärään ketjuun pamahti. Huono näkö, auringonpaiste ja puhelimen näytön paskaisuus sekä muut tekosyyt.
jäämies-70
Luottopelaaja
- Viestejä
- 6 689
Lahjakkaat Makkosen siskokset Ilveksen riveihin
Viimeksi KalPaa edustaneet Adalmiina ja Alisa Makkonen siirtyvät Ilveksen riveihin.
www.jatkoaika.com
Valker
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 645
Kyseisen siirtolistan mukaan myös Veera Pöntinen ja Oona Mäkinen ovat nykyisin Ilveksen pelaajia. Kumpikin on pelannut aikaisemmin naisten alasarjoja. Mahtavatko pelata meilläkin kakkosjoukkueessa?
Carabasin Markiisi
Luottopelaaja
- Viestejä
- 6 542
Puolustaja Johanna Siira myös jatkosopimusten joukossa. 26-vuotias pelaaja aloittaa jo kahdeksannen kautensa Ilveksessä.
Puputti - Varpula - Ekoluoma
Parkkonen - Mylläri - Kupari
Makkonen - Kuusisto - Mäkinen
Suoranta - Rouhiainen
Siira - X
Makkonen - Pöntinen
Mörönen
Onhan tuossa vielä tonttia täyttäviksi. Tärkeimmät puuttujat viime kauden rosterista ovat pörssikärki Anniina Kaitala ja kokenut Anna Kilponen. Myös ainakin Jenna Lehtiniemen ja Kiia Narisen nimet olisi kiva nähdä sopimuslistalla
Puputti - Varpula - Ekoluoma
Parkkonen - Mylläri - Kupari
Makkonen - Kuusisto - Mäkinen
Suoranta - Rouhiainen
Siira - X
Makkonen - Pöntinen
Mörönen
Onhan tuossa vielä tonttia täyttäviksi. Tärkeimmät puuttujat viime kauden rosterista ovat pörssikärki Anniina Kaitala ja kokenut Anna Kilponen. Myös ainakin Jenna Lehtiniemen ja Kiia Narisen nimet olisi kiva nähdä sopimuslistalla
Viimeksi muokattu:
levokivi
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 818
harkkapilli
Luottopelaaja
- Viestejä
- 2 122
Hienoa, että Johanna Siira jatkaa ja myös Makkosen kaksoset ovat todistetusti liigatasoisia pelaajia. Ottaen huomioon Naisten Liigan tilanteen ja useiden kärkipelaajien siirrot ulkomaille, Ilves on pystynyt pitämään joukkueen rungon yllättävänkin hyvin kasassa. Ydinryhmä on pelannut muutenkin jo useamman vuoden yhdessä. Tärkeää jatkuvuuttakin siis löytyy, vaikka moni pelaaja ei olekaan Pirkanmaalta lähtöisin.
Toivottavasti oma pelaajatuotantokin palaa tulevaisuudessa takavuosien tasolle. Pirkanmaalla on toki kova kilpailu naisten eri palloilulajien välillä ja jääkiekko on tunnetusti tehnyt valitettavan vähän naisten ja tyttöjen sarjojen kehittämiseksi. En ihmettele yhtään, että tytöillä ja naisilla on matala kynnys päätyä muiden lajien pariin jopa Tampereen kaltaisessa perinteisessä jääkiekkokaupungissa. Kuten täällä foorumillakin saa toistuvasti huomata, edes Ilves-yhteisössä moni ei anna naisten joukkueelle minkäänlaista arvoa.
Naisten Liigan harjoitusottelujen pelaajalistoihin on näköjään merkitty useita pelaajia, joiden jatkosopimuksia joukkue ei ole vielä tiedottanut. Voi olla, että osan sopimus on vielä julkaisematta tai sitten ainakin osa pelaajista antaa vielä näyttöjä tulevan kauden sopimuksen saadakseen. Minulla ei ole mitään sisäpiiritietoa, mutta joidenkin pelaajien kohdalla mahdollisen jatkosopimuksen tekoa saattaa viivyttää myös työ- ja opiskelukuvioiden varmistuminen tai pelipaikan etsiminen ulkomailta. Tämä on enemmän sellainen valistunut arvaus sarjan todellisuutta useamman kauden seuranneena.
Pelaajalistalta löytyy ainakin:
Neea Pohjamo (mv)
Tuuli Ollikainen
Veera Ollikainen
Jenna Lehtiniemi
Pinja Tenhunen
Linnea Melotindos
Aleksandra Nurminen
Fredrica Sundman
Kiia Narinen
Nanna Timonen
Viime kauden pelaajista tuosta puuttuu ainakin:
Anna Kilponen
Josefina Koskinen
Sanna Lehikoinen
Elli Pohjanaho
Venla Riipinen
Anniina Kaitala
Emma Katajamäki
Pienelle vastuulle jäänyt Charlotta Lundström on ilmeisesti palannut Raumalle, jossa Lukko palaa naisten jääkiekkoon Mestiksen puolella yhteistyössä PaRan kanssa.
Vaikka joukkueen sometileillä ei olekaan osunut silmiin tietoa, niin liiton tulospalvelusta löytyy tietoa Ilveksen harjoitusotteluista. Neljä kotiottelua Tesomalla ja kolme vierasottelua Turussa, Espoossa ja Hämeenlinnassa. Samat liigajoukkueet kohdataan kotona ja vieraissa. Sen lisäksi Suomessa käy pelaamassa kanadalainen yliopistojoukkue Regina Cougars, joka on varmasti mielenkiintoinen vastus.
la 10.8.2024 klo 13.20 TPS–Ilves, Kupittaa
su 11.8.2024 klo 15.00 Ilves–TPS, Tesoma 1
pe 16.8.2024 klo 19.00 Ilves–Regina Cougars, Tesoma 1
la 17.8.2024 klo 16.15 Ilves–K-Espoo, Tesoma 1
su 18.8.2024 klo 13.15 K-Espoo–Ilves, Tapiola 2
la 24.8.2024 klo 14.00 HPK–Ilves, Hämeenlinna
su 25.8.2024 klo 14.00 Ilves–HPK, Tesoma 1
Aiemmin tännekin linkitettyjen kausikorttien tarjoushinnat ovat voimassa vielä 15.8. asti. Tarjoukset kannattaa luonnollisesti hyödyntää ja siten tukea samalla naisten joukkuetta.
Naisten Liigan otteluohjelmakin on ollut tiedossa jo hyvän aikaa ja tulospalvelusta voi käydä kirjaamassa ottelut omaan kalenteriinsa.
Runkosarja alkaa perinteisellä avausviikonlopulla, joka kokoaa sarjan kaikki joukkueet tänä vuonna Turkuun 6.-8.9.2024. Suurin osa otteluista pelataan Artukaisten siilossa. Ilmeisesti yksi ottelu pelataan Kupittaalla, jotta kaikki lauantaina ottelut ehditään pelata järkevästi. Ilveksen ottelut pelataan lauantaina sekä sunnuntaina ja vastassa on heti tälläkin kaudella sarjan kärkipäähän ennakoidut K-Espoo (la 7.9 klo 10.30) ja KalPa (su 8.9. klo 16.30). Seuraavana viikonloppuna Ilves matkaa Ouluun ja Rovaniemelle. Kotiavaus on edessä lopulta la 21.9. Kalpaa vastaan ja seuraavana päivänä vieraaksi saapuu Team Kuortane.
Kalentereihin kannattaa kirjoittaa isoilla kirjaimilla la 25.1.2025. Ilves ja HIFK pelaavat silloin Nokia Areenassa klo 12.30 ennen klo 17.00 alkavaa miesten SM-liigan ottelua Ilves–TPS. Tämä on hienoa edistystä ja juuri sitä, minkä perään minäkin olen huudellut jo vuosia. Valitettavasti tämänkin olisi voinut toteuttaa paljon paremmin. Ensinnäkin Ilveksen joukkueet kohtaavat eri seuran joukkueet. Jos molemmissa otteluissa olisi vastassa esimerkiksi HIFK tai TPS, olisi isompi todennäköisyys, että vierasjoukkueen kannattajat järjestäisivät matkan, jossa he olisivat kannustamassa myös naisten ottelussa. HIFK:n miesten joukkue pelaa samana päivänä Jyväskylässä klo 18.30. Onhan tuossa toki jonkinlainen mahdollisuus, että kamraatit kurvaavat Keski-Suomeen Tampereen kautta. Mielenkiintoista nähdä, onko areenassa naisten pelissä enemmän vieraskannattajia kuin Ilveksen kannattajia.
Toinen hölmö ratkaisu on otteluiden järjestys, joka jättänee naisten ottelun katsojamäärän todennäköisesti aika lähelle sitä, mitä se olisi Tesomallakin. Miesten SM-liigan ottelutapahtuman reunaehtojen vuoksi otteluiden väliin jää noin kaksi tuntia joutoaikaa, kun areena pitää tyhjentää jne. Jos miesten ottelu pelattaisiin ensiksi ja samalla lipulla voisi jäädä naisten otteluun, tuo jään huoltamiseen ja joukkueiden lämmittelyihin tarvittava aikamarginaali otteluiden välillä olisi huomattavasti pienempi. Käytännössä tuo olisi noin puolisen tuntia. HIFK järjesti naisten joukkueen liigaan palamisen jälkeen 18.1.2020 tuplapelit juuri noin päin ja klo 17.40 alkaneessa naisten ottelussa oli katsojia silloin 1352. Ihan täysin pyyteettömästi ja naisten joukkuetta ajatellen HIFK:n miesten joukkuekaan ei pelannut klo 15.00 alkanutta ottelua Tapparaa vastaan, vaan vierasjoukkueen kannattajilla oli pelin jälkeen joku Helsingistä lähtevä risteily, jonne vieraskannattajien piti ehtiä suoraan ottelun jälkeen. Joka tapauksessa HIFK tajusi kuitenkin hyödyntää tuollaisen avautuneen mahdollisuuden ja 8200 miesten ottelun katsojasta jäi kuitenkin nelinumeroinen määrä katsomaan naisten ottelua.
Katsojamäärät ovat olleet joka kerta huomattavasti pienempiä mm. Espoossa, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa, kun tuplapelit on järjestetty niin päin, että ensiksi on naisten peli ja ennen samassa kaukalossa pelattavaa miesten peliä on parin tunnin joutoaika. Puhutaan edelleen marginaalisesta ryhmästä, joka lähtee erikseen katsomaan naisten ottelua tunteja ennen miesten ottelua, vaikka halli olisi sama ja ajatuksena olisi järjestää kahden ottelun tapahtuma. Käytännössä puhutaan pitkälti samoista katsojista, jotka käyvät jo nyt katsomassa otteluita Tesomalla. Jos otteluiden järjestys olisi päinvastainen, on huomattavasti isompi todennäköisyys, että naisten ottelua jää katsomaan sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät Tesomalla käy. He kun ovat silloin jo valmiiksi areenassa, jossa on juuri päättynyt miesten ottelu ja kynnys jäädä ihan mielenkiinnostakin katsomaan naisten peliä on huomattavasti pienempi. Aiemmin iltapäivällä alkavan miesten ottelun ympärille olisi mahdollista rakentaa jotain perhepeliteemaa tai yhteistyössä ryn kanssa jotain Yksi Rakkaus, Yksi seura -teemaa. Katsojat areenassa pitääkseen naisten ottelun yhteyteen voisi järjestää myös jotain miesten joukkueen pelaajien Meet & Greet -tapahtumaa, jonka ohessa voisi seurata myös naisten peliä. Vain mielikuvitus on rajana, jos on tahtoa.
Kun ottelu on vasta tammikuussa, niin ainakin periaatteessa miesten SM-liigajoukkueilla on vielä mahdollisuus tehdä melko pienellä eleellä kädenojennus ja iso palvelus naisten jääkiekolle. En kuitenkaan jaksa elätellä toiveita, että varsinkaan Ilves Hockey ymmärtäisi asian tärkeyttä ja jaksaisi nähdä yhtään ylimääräistä vaivaa sen eteen. Siellä toimistolla ajatellaan todennäköisesti asiaa jotenkin musiikkikonsertin tyylisesti, jossa illan pääesiintyjä on nousee estradille viimeisenä, eikä suinkaan kerää katsojia myös isoa massaa vähemmän kiinnostavan esiintyjän nostamiseksi parrasvaloihin. Viime helmikuun Koulukadun tapahtuma on varmaan viimeisin esimerkki naisten joukkueen toistuvasta laiminlyönnistä ja kuinka hienotkin mahdollisuudet jätetään järjestelmällisesti hyödyntämättä.
Toivottavasti oma pelaajatuotantokin palaa tulevaisuudessa takavuosien tasolle. Pirkanmaalla on toki kova kilpailu naisten eri palloilulajien välillä ja jääkiekko on tunnetusti tehnyt valitettavan vähän naisten ja tyttöjen sarjojen kehittämiseksi. En ihmettele yhtään, että tytöillä ja naisilla on matala kynnys päätyä muiden lajien pariin jopa Tampereen kaltaisessa perinteisessä jääkiekkokaupungissa. Kuten täällä foorumillakin saa toistuvasti huomata, edes Ilves-yhteisössä moni ei anna naisten joukkueelle minkäänlaista arvoa.
Naisten Liigan harjoitusottelujen pelaajalistoihin on näköjään merkitty useita pelaajia, joiden jatkosopimuksia joukkue ei ole vielä tiedottanut. Voi olla, että osan sopimus on vielä julkaisematta tai sitten ainakin osa pelaajista antaa vielä näyttöjä tulevan kauden sopimuksen saadakseen. Minulla ei ole mitään sisäpiiritietoa, mutta joidenkin pelaajien kohdalla mahdollisen jatkosopimuksen tekoa saattaa viivyttää myös työ- ja opiskelukuvioiden varmistuminen tai pelipaikan etsiminen ulkomailta. Tämä on enemmän sellainen valistunut arvaus sarjan todellisuutta useamman kauden seuranneena.
Pelaajalistalta löytyy ainakin:
Neea Pohjamo (mv)
Tuuli Ollikainen
Veera Ollikainen
Jenna Lehtiniemi
Pinja Tenhunen
Linnea Melotindos
Aleksandra Nurminen
Fredrica Sundman
Kiia Narinen
Nanna Timonen
Viime kauden pelaajista tuosta puuttuu ainakin:
Anna Kilponen
Josefina Koskinen
Sanna Lehikoinen
Elli Pohjanaho
Venla Riipinen
Anniina Kaitala
Emma Katajamäki
Pienelle vastuulle jäänyt Charlotta Lundström on ilmeisesti palannut Raumalle, jossa Lukko palaa naisten jääkiekkoon Mestiksen puolella yhteistyössä PaRan kanssa.
Vaikka joukkueen sometileillä ei olekaan osunut silmiin tietoa, niin liiton tulospalvelusta löytyy tietoa Ilveksen harjoitusotteluista. Neljä kotiottelua Tesomalla ja kolme vierasottelua Turussa, Espoossa ja Hämeenlinnassa. Samat liigajoukkueet kohdataan kotona ja vieraissa. Sen lisäksi Suomessa käy pelaamassa kanadalainen yliopistojoukkue Regina Cougars, joka on varmasti mielenkiintoinen vastus.
la 10.8.2024 klo 13.20 TPS–Ilves, Kupittaa
su 11.8.2024 klo 15.00 Ilves–TPS, Tesoma 1
pe 16.8.2024 klo 19.00 Ilves–Regina Cougars, Tesoma 1
la 17.8.2024 klo 16.15 Ilves–K-Espoo, Tesoma 1
su 18.8.2024 klo 13.15 K-Espoo–Ilves, Tapiola 2
la 24.8.2024 klo 14.00 HPK–Ilves, Hämeenlinna
su 25.8.2024 klo 14.00 Ilves–HPK, Tesoma 1
Aiemmin tännekin linkitettyjen kausikorttien tarjoushinnat ovat voimassa vielä 15.8. asti. Tarjoukset kannattaa luonnollisesti hyödyntää ja siten tukea samalla naisten joukkuetta.
Naisten Liigan otteluohjelmakin on ollut tiedossa jo hyvän aikaa ja tulospalvelusta voi käydä kirjaamassa ottelut omaan kalenteriinsa.
Runkosarja alkaa perinteisellä avausviikonlopulla, joka kokoaa sarjan kaikki joukkueet tänä vuonna Turkuun 6.-8.9.2024. Suurin osa otteluista pelataan Artukaisten siilossa. Ilmeisesti yksi ottelu pelataan Kupittaalla, jotta kaikki lauantaina ottelut ehditään pelata järkevästi. Ilveksen ottelut pelataan lauantaina sekä sunnuntaina ja vastassa on heti tälläkin kaudella sarjan kärkipäähän ennakoidut K-Espoo (la 7.9 klo 10.30) ja KalPa (su 8.9. klo 16.30). Seuraavana viikonloppuna Ilves matkaa Ouluun ja Rovaniemelle. Kotiavaus on edessä lopulta la 21.9. Kalpaa vastaan ja seuraavana päivänä vieraaksi saapuu Team Kuortane.
Kalentereihin kannattaa kirjoittaa isoilla kirjaimilla la 25.1.2025. Ilves ja HIFK pelaavat silloin Nokia Areenassa klo 12.30 ennen klo 17.00 alkavaa miesten SM-liigan ottelua Ilves–TPS. Tämä on hienoa edistystä ja juuri sitä, minkä perään minäkin olen huudellut jo vuosia. Valitettavasti tämänkin olisi voinut toteuttaa paljon paremmin. Ensinnäkin Ilveksen joukkueet kohtaavat eri seuran joukkueet. Jos molemmissa otteluissa olisi vastassa esimerkiksi HIFK tai TPS, olisi isompi todennäköisyys, että vierasjoukkueen kannattajat järjestäisivät matkan, jossa he olisivat kannustamassa myös naisten ottelussa. HIFK:n miesten joukkue pelaa samana päivänä Jyväskylässä klo 18.30. Onhan tuossa toki jonkinlainen mahdollisuus, että kamraatit kurvaavat Keski-Suomeen Tampereen kautta. Mielenkiintoista nähdä, onko areenassa naisten pelissä enemmän vieraskannattajia kuin Ilveksen kannattajia.
Toinen hölmö ratkaisu on otteluiden järjestys, joka jättänee naisten ottelun katsojamäärän todennäköisesti aika lähelle sitä, mitä se olisi Tesomallakin. Miesten SM-liigan ottelutapahtuman reunaehtojen vuoksi otteluiden väliin jää noin kaksi tuntia joutoaikaa, kun areena pitää tyhjentää jne. Jos miesten ottelu pelattaisiin ensiksi ja samalla lipulla voisi jäädä naisten otteluun, tuo jään huoltamiseen ja joukkueiden lämmittelyihin tarvittava aikamarginaali otteluiden välillä olisi huomattavasti pienempi. Käytännössä tuo olisi noin puolisen tuntia. HIFK järjesti naisten joukkueen liigaan palamisen jälkeen 18.1.2020 tuplapelit juuri noin päin ja klo 17.40 alkaneessa naisten ottelussa oli katsojia silloin 1352. Ihan täysin pyyteettömästi ja naisten joukkuetta ajatellen HIFK:n miesten joukkuekaan ei pelannut klo 15.00 alkanutta ottelua Tapparaa vastaan, vaan vierasjoukkueen kannattajilla oli pelin jälkeen joku Helsingistä lähtevä risteily, jonne vieraskannattajien piti ehtiä suoraan ottelun jälkeen. Joka tapauksessa HIFK tajusi kuitenkin hyödyntää tuollaisen avautuneen mahdollisuuden ja 8200 miesten ottelun katsojasta jäi kuitenkin nelinumeroinen määrä katsomaan naisten ottelua.
Katsojamäärät ovat olleet joka kerta huomattavasti pienempiä mm. Espoossa, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa, kun tuplapelit on järjestetty niin päin, että ensiksi on naisten peli ja ennen samassa kaukalossa pelattavaa miesten peliä on parin tunnin joutoaika. Puhutaan edelleen marginaalisesta ryhmästä, joka lähtee erikseen katsomaan naisten ottelua tunteja ennen miesten ottelua, vaikka halli olisi sama ja ajatuksena olisi järjestää kahden ottelun tapahtuma. Käytännössä puhutaan pitkälti samoista katsojista, jotka käyvät jo nyt katsomassa otteluita Tesomalla. Jos otteluiden järjestys olisi päinvastainen, on huomattavasti isompi todennäköisyys, että naisten ottelua jää katsomaan sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät Tesomalla käy. He kun ovat silloin jo valmiiksi areenassa, jossa on juuri päättynyt miesten ottelu ja kynnys jäädä ihan mielenkiinnostakin katsomaan naisten peliä on huomattavasti pienempi. Aiemmin iltapäivällä alkavan miesten ottelun ympärille olisi mahdollista rakentaa jotain perhepeliteemaa tai yhteistyössä ryn kanssa jotain Yksi Rakkaus, Yksi seura -teemaa. Katsojat areenassa pitääkseen naisten ottelun yhteyteen voisi järjestää myös jotain miesten joukkueen pelaajien Meet & Greet -tapahtumaa, jonka ohessa voisi seurata myös naisten peliä. Vain mielikuvitus on rajana, jos on tahtoa.
Kun ottelu on vasta tammikuussa, niin ainakin periaatteessa miesten SM-liigajoukkueilla on vielä mahdollisuus tehdä melko pienellä eleellä kädenojennus ja iso palvelus naisten jääkiekolle. En kuitenkaan jaksa elätellä toiveita, että varsinkaan Ilves Hockey ymmärtäisi asian tärkeyttä ja jaksaisi nähdä yhtään ylimääräistä vaivaa sen eteen. Siellä toimistolla ajatellaan todennäköisesti asiaa jotenkin musiikkikonsertin tyylisesti, jossa illan pääesiintyjä on nousee estradille viimeisenä, eikä suinkaan kerää katsojia myös isoa massaa vähemmän kiinnostavan esiintyjän nostamiseksi parrasvaloihin. Viime helmikuun Koulukadun tapahtuma on varmaan viimeisin esimerkki naisten joukkueen toistuvasta laiminlyönnistä ja kuinka hienotkin mahdollisuudet jätetään järjestelmällisesti hyödyntämättä.
Viimeksi muokattu: