Vs: Ilves ja Media
Tuossa Aamulehden jutussa toimittaja Lauri Lehtinen kirjoittaa: "Jotta joukkue voisi pelata menestyksellä noin nopeasti ylöspäin, puolustuksessa pitäisi olla enemmän kiekollista osaamista."
Viime kaudella Kivi teki pelillisen korjausliikkeen, jolla hyökkäyksiin lähtöä hidastettiin. Samaa kannattaisi kokeilla nytkin. Tiedä sitten, onko valmennustiimissä mitään ristivetoa; Myrrä esimerkiksi tiedetään Meidän peliä nopeamman ja suoraviivaisemman pelin kannattajaksi.
Niin hyökkäät kuin puolustat, niin puolustat kuin hyökkäät. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Niin myös Ilveksen pelaamisessa. Vaikka isossa kuvassa katse pitääkin fokusoida ihan toisenlaiseen pelitapaan, niin ehkä tämän kauden Ilveksen pitäisi kuitenkin ottaa mallia vaikkapa Rautakorven Tapparasta. Ei siitä pelitunne välity pätkän vertaa ja pelaajat joutuvat pienestäkin kurittomuudesta koirankoppiin, mutta riskitön ja viimeisen päälle laskelmoitu pelaaminen tuo tulosta.
Onhan se hienoa, jos Lepaus voi yrittää keskialueella jotakin ihmejippoa, vaikka se johtaisikin kiekonmenetykseen, ja nuoret pelaajat voivat säntäillä puolustuspelaamisessa kurittomasti pelkäämättä penkitystä, mutta nyt herää jo kysymys, että palveleeko se enää pelaajienkaan etua? Vai kasvaako nuori joukkue kieroon ilman kovaa päivittäistä vaatimista ja johtajuutta?