Vs: Ilves ja Media
Urheilusanomissa oli viime viikolla Ilvestä käsittelevä artikkeli otsikolla "Miksi Ilves ei käy kaupaksi?"
Juoksupojat kiirehtivät tietenkin pikimmiten leimaamaan toimittaja Marko Lempisen kirjoituksen sensaatiohakuiseksi panetteluksi, mutta katsotaanpa nyt objektiivisemmin, mitä kyseisessä jutussa oikein kirjoitettiin.
Ihan aluksi Lempinen tekee pahan virheen, olkoonkin, että sama asia näyttää olevan epäselvä myös yhdelle jos toiselle Ilveksen kannattajallekin. Lempinen kirjoittaa: "...Manngard ei ole jostakin syystä vieläkään suostunut myymään omistustaan tamperelaisseurasta, vaikka on näin kulisseissa luvannut."
Vielä kerran: Manngard olisi myynyt omistuksensa, jos joku olisi ostanut. Manngard tarjoutui myymään osakkeensa kymmenen euron kappalehintaan. Paha vain, että kylkiäisenä olisi pitänyt lunastaa kallis sponsoripaketti, joka olisi nostanut osakkeiden kappalehinnan käytännössä 140 euroon; ymmärrettävää, että myytyjen osakkeiden määrissä puhutaan vain sadoista, kun Vinnien osakkeiden kokonaismäärä on yli 36 000. Tämä ei kuitenkaan muuta miksikään sitä tosiasiaa, että Manngard on ihan oikeasti ollut myymässä osakkeitaan. Toimittaja on tehnyt saman virheen kuin moni muukin, eli sekoittanut Manngardin osakkeiden myymisen parhaillaan tekeillä olevaan osakeantiin, jossa on tarkoitus laskea ulos 100 000 uutta osaketta - ei siis Vinnien osaketta.
Lempinen kirjoittaa edelleen: "Osakekauppojen kenties suurimpana jarruna on tietojemme mukaan toiminut Ilveksen entinen puheenjohtaja, Manngardin tärkeimpänä apurina pitkään toiminut Jouni Jääskeläinen. Hän pyörittää seuraa todellisuudessa tälläkin hetkellä, joojoo-mieheksi jääneen Manngardin mandaatilla."
Onko Manngard ihan oikeasti vain joojoo-mies? Ilvestähän on kaikkina näinä vuosina kuitenkin johdettu pääasiassa Tampereelta käsin. On sanottu niinkin, ettei Manngard ole edes ollut selvillä kaikista seuran ympärillä tapahtuvista asioista, sillä kummisedän ollessa paikan päällä asiat olisi esitetty parhain päin, mutta kissan ollessa poissa hiiret ovat hyppineet pöydälle. Pääomistajan edustajana Jääskeläisellä on vaikutusta osakeantiin, jos Ilves-Hockey Oy:n hallitus ottaa hänen mielipiteensä huomioon. Mutta kuten aiemmin jo kirjoitin, yhtiökokous antoi hallitukselle oikeudet ryhtyä järjestelemään osakeantia ilman reunaehtoja. Hallituksen ei siis tarvitse ottaa Jääskeläisen mielipiteitä huomioon. Kenellekään ei kuitenkaan liene epäselvää, kenen miehet hallituksessa istuvat; niinpä kukin voi itse tykönään miettiä, kuunnellaanko asioista päätettäessä pääomistajan mielipidettä vaiko ei.
Urheilusanomat: "Ilves on yhä taloudellisesti kurimuksessa. Liigakarsintapelien hyvä lipputuotto pelasti seuran todennäköisesti akuutilta kassakriisiltä. Silti totaalinen pöydän putsaaminen ja seuran pelastaminen vaatisi asiantuntijoiden arvion mukaan peräti kolme miljoonaa euroa! Jos Manngard ei pumppaa seuraan uutta pääomaa itse tai yhdessä muiden kanssa, konkurssiuhka iskee uudelleen."
Ilves joutui vuodenvaihteen jälkeen tulemaan toimeen pelkästään ottelutuloilla, jotka nekään eivät olleet runsaudensarvi. Karsintapelien tuotto antoi Ilvekselle kipeästi kaivattua aikaa. Ilves-johto arvioi itse viime vuonna, että rahaa tarvittaisiin ainakin kaksi miljoonaa, jotta toimintaa päästäisiin kehittämään - ja tappiota on tullut sen jälkeen koko ajan lisää. Näin ollen mainittu arvio kolmesta miljoonasta pitänee kokolailla hyvin paikkansa. On myös selvää, että Ilves tarvitsee kipeästi lisää omistajien rahaa, sillä kuten ex-ex-puheenjohtaja kolmisen vuotta sitten kertoi, tähän aikaan vuodesta rahaa ei juurikaan tule mistään muualta kuin omistajien pussista. Eri asia sitten on, mahtaako Ameriikan sedällä enää olla rahkeita subventioon.
Urheilusanomat: "Julkisuudessa Ilveksen havittelijoiksi mainitut liikemiehet Timo Laine ja Mikko Pakkanen ovat todella olleet kiinnostuneita Ilveksen ostamisesta, mutta eivät todennäköisesti enää. Monacossa asuu mystinen liikemies Marko Sjöblom, joka on kaikkein vankimmin neuvotellut kaupoista nykyisten omistajien kanssa. Ostotarjouksia on jätetty."
Tässä minua hämää edelleen se, että puhutaan Ilveksen ostamisesta ja kaupoista nykyisten omistajien kanssa. Eihän tässä pitäisi olla kysymys Ilveksen, vaan 100 000 osakkeen ostamisesta. Hallitushan vain määräisi osakkeille hinnan. Eri asia sitten on, jos ostajaehdokkaat ovat asettaneet ehdoksi sen, kuten jossakin on huhuiltu, että Manngardin on luovuttava kaikista osakkeistaan.
Itse olettaisin, että yhtiön velat ovat se suurin kynnyskysymys. Ja siinä suhteessa Manngardilla päävelkojan ominaisuudessa on tietysti paljonkin sanottavaa.
Toimittaja Lempinen jatkaa: "Joku taho on jopa soitellut Ilveksen pelaajille ja esitellyt itsensä seuran uutena omistajana - vaikka siis kauppoja ei ole tehty."
Olen antanut kertoa itselleni, että ostajaehdokas/ehdokkaat olisivat osallistuneet nyt koossa olevan joukkueen kokoamiseen ainakin eräiden pelaajien osalta. Ja että nämä pelaajat pelaavat Ilveksessä ensi kaudella vain, jos valta vaihtuu. Tuo lehden väite pitänee näin ollen paikkansa.
Lehti: "Koska mitään ei ole tapahtunut, seuran vähemmistöomistajiin kuuluva Jyrki Lumme ja muut Ilves-taustaiset ihmiset yrittävät parhaillaan saada uusia tahoja kiinnostumaan Ilveksen ostamisesta - keinolla millä hyvänsä."
Jälleen puhutaan Ilveksen ostamisesta. Mutta jos Lumme yrittää löytää uusia osakkaita, niin aina parempi. Mielestäni olisi parempi, jos mainitut osakkeet jakautuisivat useammalle sijoittajataholle kuin yhdelle. Vanhan yksinvaltiaan korvaaminen toisella ei välttämättä olisi mikään autuaaksi tekevä asia. Eivätkä julkisuudessa esillä olevat ostajaehdokkaat herätä minussa erityisen suurta luottamusta, ainakaan näin etukäteen ajatellen.