Pitkäjänteisyys, järki ja varsinkin urheilullisuus kuulostaa viimeisen yhdentoista vuoden Tapparalta.
Isot ja merkittävät nimet vaikkei ehkä niin hyviä tai järkeviä, tunteen ja puheen ylläpitäminen, aallonharjalla eläminen, karkin tarjoaminen ja etusivuilla hyvässä ja pahassa oleminen kuulostaa Hjalliksen Jokereilta, Todd Boehlyn nyky-Chelsealta ja about jokaiselta Aleksi Valavuoren konkurssiin johtamalta urheiluseuralta.
Mielipiteitä on toki monia ja jokainen saa itse päättää kumman mieluummin valitsee.
Ja edelleen kyllä joukkueeseen pitää panostaa ja isostikin en tarkoita sitä, mutta tällä tavalla urheiluseuraa ei kannata johtaa. Ei pidä hankkia isoja nimiä koska ne ovat isoja nimiä, kauden aikana pelataan CHL:t, kuudenkymmenen pelin runkosarjat ja playoffit päälle. Ei ne nimet oikeasti tuo pitkässä juoksussa sitä yleisöä, sitä tuo Suomessa ottelutapahtuma ja ennen kaikkea menestys. Jokaisen hankinnan tulisi tähdätä viemään Ilvestä kohti menestystä, ja ei siinä joku Manninen tai Lehterä varmasti siinä auttaisi, mutta niin auttaisi moni muukin hyvä pelaaja, vaikka eivät välttämättä olisi niitä mediaseksikkäimpiä nimiä. Palve - Kunyk - Kodytek - Somppi sentteristö esimerkiksi olisi Liigatasolle erittäin hyvä nelikko, vaikka median etusivuille sillä ei varmaan päästäisi. Joukkueeseen pitää panostaa, mutta pitkäjänteisesti ja järkevästi. Järki pitää nimenomaan olla mukana siinä, että jokaisen hankinnan ja jatkosopimuksen kohdalla mietitään mikä on saatava hyöty ja auttaako tämä meitä menestymään, saataisiinko jostain toisesta enemän hyötyä nimenomaan menestyksen kannalta. Pitkäjänteisellä ajattelulla estetään kaaos ja turvataan järkevä toimintakulttuuri, se ei silti tarkoita sitä ettei joukkueeseen voisi panostaa myös nyt ja ajatella nyt tätä hetkeä. Jokainen toimiva organisaatio oli se urheiluseura tai muu yritys kuitenkin ajattelee myös tulevaa. Urheilullisuus-kommentti nyt on täysin käsittämätön, jos me urheilullisuudesta lähdetään tinkimään niin voidaan olla ihan varmoja, ettei voiteta koskaan mitään.
