Ilves Playoffeissa kaudella 2024-2025

Pronssia tuli. Se on ihan kiva. Vaikka peliä seurasinkin osin sivusilmällä, niin olisi se kasvattanut taas hiukan lisää sitä v-käyrää, mikä maksimoitiin KalPa-sarjan päätteeksi.

Kolme mitalia neljässä kaudessa ei ole huono - päinvastoin. Faktaa vain on se, että seuraava kevään peleissä oikeasti sävyttävä hetki itselle on se, kun Ilves ratkaisee välieräsarjan voiton ja etenee finaaleihin. Sitä Kontiolan puolivälierän ratkaisseen maalin kiimaa en ole sen jälkeen kokenut.
 
Ilves jäi viime kauden tapaan playoffseissa vastustajan jalkoihin etenkin luistelussa, pelitempossa ja reagoinnissa.

Erittäin outoa, että viime kauden jälkeen ei tehty oikeita johtopäätökseksiä vaan hakattiin päätä samaan seinään.

Kokoonpanon ei tarvitse olla nimekkäin, kaikkien pitää olla valmiita nöyrää työntekoon, samaan pelikirjaan ja joukkueelle pelaamiselle. Selkeät roolit ja mahdollisuus kasvaa kauden sisällä.

Pelin avaamiseen täytyy olla useampi varianssi, valmius lyhyen omissa kiekkottelun lisäksi kääntää peliä nopeasti ylös pidemmillä syötöillä.

Allekirjoitan. Tänäänkin pronssipelissä, jossa molemmilta jengeiltä oli paras puhti ja kovin taistelu tiesään, Lukko sai Ilveksen päädyssä pidempiä myllyjä aikaan muutamalla nopealla syötöllä ja sitten ihan vain liikkeellä. Eikä Ilves-viisikko ollut ollut jäällä edes kovin kauan ennen pesukonetta. Liian moni peluri oli kuin suossa olisi tarponut raumalaisiin verrattuna. Tähän voi varmasti vaikuttaa fysiikkavalmennuksella, jos tietotaito riittää.

Kaiken kaikkiaan tämä fyysinen ja ilkeämpi Ilves oli vähän samankaltainen ilmestys kuin Sakke Pietilän jälkimäisen sesongin "tukkimieskiekko". Muka fyysinen ja kova - todellisuudessa hidas reagoimaan ja monesti myöhässä/jäljessä. Ainakin pudotuspeleissä. On kaudessa läpikäytävää valmennukselle.
 
Takaisin
Ylös