Varmasti monin tavoin hankala syksy ollut tähän mennessä. Omaan makuun kaukalon puolella on alkanut viime aikoina olemaan enemmän elementtejä siitä Parikasta, jonka vuoksi kalsareita meni vaihtoon viime joulukuussa jatkosopimuksen kunniaksi. Ei Parikka ole missään tapauksessa huono ollut, muttei toisaalta samanlainen peliaikakunkku kuin aikaisemmin. Tämän pelaajan tapauksessa rima on omien meriittiensä ansioista noussut korkealle. Suhteellisen monipuolisesti tullut onnistumisia näihin voitettuihin otteluihin.
Jukureita vastaan isoimmat otsikot menivät muille pelaajille. Parikan +3 -lukemastakin 2 kappaletta tuli vähän halvalla, kun hyppääminen jäälle tapahtui juuri sopivasti kuvan ulkopuolella Suomen ja Iksan maaleissa.
Mikään muu ei sitten tullut halvalla ja pidin pelaamisestaan paljon. Peliaikaa Mikkelissä tasakentällisin tuli noin 20:36, joka on omassa seurannassani Jaken 3. korkein määrä tällä kaudella ja ensimmäinen 20 minuutin ylitys sitten kierroksella 4 pelatun Ässät-ottelun.
Ihan hyvä syöttämisen rytmi oli niin omalla kuin hyökkäysalueella. Hyökkäysalueen pelaaminen oli mukavan pirteää ja siellä oli mm. vahva viivasta nousu, joka päättyi takapatjalaukaukseen, mutta kauden teemaa kunnioittaen parhaalla sektorilla ei ollut kukaan lapioimassa lötää sisään. Heti avausmaalia seuranneessa vaihdossa hyvä vastaantulo rännikiekkoon ja hyökkäyksen pito käynnissä. Muutama sekunti myöhemmin Lesin ja Konnan näyttävä give&go pelaaminen tuotti maalipaikan, mutta Kontiola ei aivan pystynyt viimeistelemään takatolpalta Lesin syötöstä. Joka tapauksessa Parikka-Lancaster pelasi vahvan ottelun, erityisesti ylöspäin.
Noin puolet Ilveksen laukauksista tasakentällisin tuli tämän parivaljakon oltua jäällä ja omissakin pärjäsivät omaan makuun parhaiten Mikkelissä, vaikka jostain yksittäisestä tilanteesta voisi joku nillittääkin. Kokonaisuudessaan Parikan henkilökohtainen laukaisutasapaino oli miehen parasta luokkaa tämän ja viime kauden otannalla. Tuo vahva hyökkäysalueella pysyminenkin on tietyllä tapaa kiekolla/hyökkäämällä puolustamista.
Voittopelissä Hifkiä vastaan peliaikaa tuli 21:27, mikä on tähän menessä Jaken 3. korkein noteeraus tällä kaudella. En kehtaa Hifkin ylivoiman yhteydessä puhua tappamisesta, mutta Parikka oli kuitenkin
niistämässä 7 minuuttia alivoimaa tuossa pelissä, eli Latvalan ja Tikan jälkeen eniten. Lancasterin voittomaalihan lähti liikkelle, kun Parikka liimasi vastustajan ulos kiekonhallinnasta laitaa vasten omalla puolustusalueella. Mäntykivi tuli hakemaan kiekon jaloista ja pisti kiekon liikkelle eteenpäin. 7 sekuntia myöhemmin kiekko oli repussa toisessa päässä kenttää. Neljänteen maaliin imatralainen merkkautti syöttöpisteen laitettuaan avaussyötön ylöspäin omalta alueelta.
Vaikka pari Jukurit-pelin plussaa tulikin vähän onnekkalla tavalla, niin Parikan Ilves-uran +/- lukema on tällä hetkellä lukemassa +71. Kaikkien aikojen tilastossa Ilves-puolustajista edellä on ainoastaan Jyrki Lumme lukemalla +73. Kahdeksan kauden otannalla sattuma ei enää ihan yhtä suurta roolia näyttele, näitä menee joskus ohi myös toiseenkin suuntaan.
Parikka nousi äskettäin myös 6. eniten otteluita pelanneeksi tämän vuosituhannen runkosarjapeleissä.
Pelaaja | O |
V.Korhonen | 467 |
Raipe | 437 |
Suomi | 396 |
Viitakoski | 383 |
Tukio | 374 |
Parikka | 342 |
Anttila | 340 |