Lynx
Uusi Ilves since 2017
- Viestejä
- 1 077
Tampereen Ilves ja JMG Academy ovat aloittaneet kansainvälisen yhteistyön, joka keskittyy osapuolten välisen pitkäaikaisen kumppanuuden rakentamiseen. Norsunluurannikolla perustettu ja ympäri maailmaa toimiva JMG-akatemiaverkosto kuuluu maailman vaikutusvaltaisimpiin jalkapallon pelaajakehitysjärjestelmiin Euroopan ulkopuolella.
Avaan tälle aiheelle oman ketjun jossa toimintaa voi pohtia tietyistä pelaajista (toistaiseksi Bamba, Sacko, Coulibaly, Kouakou), Lambinista tai vaikka Miettisestäkin riippumatta yleisemmällä tasolla.
Itseä kiinnostavat nämä teemat:
- sisään tuotavat pelaajat tulevat olemaan afrikkalaisia junnuja, joilla on todettu potentiaalia (jonka kuitenkin Eurooppalaiset suurseurat ovat skipanneet)
- akatemialaiset lisäävät merkittävästi kilpailua omien junnujen kanssa; mikä vaikutus tällä on Ilveksen houkuttelevuuteen suomipelaajien kasvupolkuna ja imagoon katsojien silmissä?
- junnujen osuus pelaavassa kokoonpanossa; junnut tarvitsevat peliaikaa kehittyäkseen mutta junnuilla et voi voittaa
- Ilves/2 joukkueen organisaatiota tukeva asema ja yhteistyö joukkueiden välillä; miten Ilves/2 nostetaan ja pidetään Ykkösliigassa?
- mikä on kestävä toimintamalli jolla tämä ilmasilta saadaan vähintäänkin taloudellisesti kannattavaksi?
Asettaisin tälle projektille melko selkeän viiden vuoden tavoitteen:- vähintään yksi yli 1 miljoonan euron siirto,
- 2–3 siirtoa 300 000–700 000 euron hintaluokassa,
- ja samalla edustusjoukkueen on pysyttävä Veikkausliigan kärkitaistelussa.
Jos ajatellaan viiden vuoden jaksoa ja 15 Akatemiasta rekrytoitua pelaajaa, tällainen jakauma voisi olla realistinen:
Tulos
Määrä
SiirtotulotEpäonnistuneet 8 0 € Veikkausliigatasolle jääneet 4 0–100 000 € Hyvät siirrot 2 500 000 € Huippusiirto 1 1,5 miljoonaa €
Se pelaaja, josta saa suurimman siirtokorvauksen, ei välttämättä ole se, joka tuo eniten pisteitä Veikkausliigassa.
Euroopan markkinoilla ostetaan ennen kaikkea potentiaalia, ei valmista Veikkausliigan tähteä. Jos 18-vuotias pelaaja näyttää siltä, että hänestä voi tulla viiden miljoonan euron pelaaja kolmen vuoden päästä, ostaja maksaa siitä nyt 1–2 miljoonaa euroa. Jos taas sama pelaaja pelaa Ilveksessä kolme loistavaa kautta ja on 22-vuotias, ostaja voi nähdä hänen arvonnousupotentiaalinsa jo pienempänä.
Tämä luo seuralle jatkuvan tasapainoilun:
- Myydä aikaisin, jolloin siirtosumma voi olla suuri mutta urheilullinen hyöty jää pieneksi. Tämä täytyy olla ymmärrettävää myös faneille.
- Pitää pelaaja pidempään, jolloin joukkue menestyy paremmin, mutta siirtokorvaus ei välttämättä enää kasva ja voi jopa pienentyä.
Kustannuksista jotka myynnillä tulisi voida kuitata "jälkikäteen". Oletetaan realistisesti:
| Kuluerä | €/vuosi |
|---|---|
| Palkka | 30 000 |
| Asuminen | 10 000 |
| Vakuutukset, matkat, viisumit | 5 000 |
| Rekrytointi (jaksotettuna) | 10 000 |
| Muut lisäkulut | 5 000 |
| Yhteensä | 60 000 €/vuosi |
Jos joka vuosi tulee 3 uutta akatemiapelaajaa ja jokainen on seurassa keskimäärin 2 vuotta (myydään tai luovutetaan), siitä kertyy viidessä vuodessa kuluja 1 620 000 €. Siksi edellä esittämäni yksi huippusiirto ja pari erinomaista siirtoa ovat välttämättömiä onnistumisia joilla toiminta voi levätä niin että muista on vaihtelevaa hyötyä edustusjoukkueen ja kakkosjoukkueen pyörittämiseen (ja toki onnistumiseen Euro-otteluissa myös joista kertyy lisää tuloa).
Se, että tyydyttäisiin jo totuttuihin (huhuttuihin) korvaustasoihin 100-250 000e romahduttaisi tämän toiminnan alkuunsa. Riskit ja epäonnistuneet arviot potentiaalin realisoitumisesta ovat sitä luokkaa että miinukselle jäätäisiin kylmästi.
Viimeksi muokattu:
Muuta sanottavaa ei tähän hätään ole. Tulin vain seuraamaan lankaa.