Mobutu Sese Seko
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 784
Omaan makuun Joona hakeutuu ykkössektorin tontille aika helkkarin usein ja on tuossa ollut joukkueen kärkipäätä. Samasta asiasta puolustelin alkukaudesta Baptistea ja Saarelaa kritiikin oltua kovimmillaan näitä pelaajia kohtaan. Heillä homma on alkanut toimimaan hyvin ihan pelkkien maalien ja pisteidenkin ulkopuolella. Paikoille hakeutuminen korostui erityisesti silloin, kun Joona ja Päkkilä pelasivat laituriparina Mäntykiven kanssa. Päkkilän vedot lähtevät keskimäärin liian kaukaa mennäkseen paremmalla johdonmukaisuudella sisään.
Ikosella sitten vastaavasti käyrä on valitettavasti alaspäin, ihan muuallakin kuin maalinteon puolella ja muutenkin vähän pitemmällä ajanjaksolla. Hänellä ei ole vastaavia tekosyitä kuten Baptistella uuteen kulttuuriin sopeutumisessa tai Saarelalla, joka meni alussa hukkaan sentterinä ja hän on muutenkin 3 vuotta Ikosta nuorempi. Joona on saanut pelata pitkän tovin Mäntykiven kaltaisen huippuälykkään sentterin kanssa, joka luo pelistä toiseen laatupaikkoja ketjukavereilleen. Sentteriksi Mäntykivi hakeutuu itsekin tuonne A-ryhmän maalipaikoille selvästi eniten keskushyökkääjistä tässä joukkueessa. Tuossa vitjassa pitäisi yksinkertaisesti päästä tulostaululle selvästi enemmän. Kokonaisuudessaan kalenterivuonna 2021 Joonan tehot runkosarjassa oli 59 otteluun 10+11. Tuo on melko vaisu tulos noinkin isolla peliajalla ja otannalla ja suurella määrällä hassattuja laatupaikkoja. Kylmäverisyys maalin edessä on puuttunut nyt huolestuttavan pitkän aikaa. Joonalla on kuitenkin näyttöjä kahdelta eri kaudelta olla tuollainen 15 maalin varma kakkosketjun äijä. Jokin mättää pahasti.
Alkukaudesta tuonne Karjala-turnaukseen Joona pystyi paikkaamaan tuota tehottomuutta laadukkaammalla kiekottomalla pelaamisellaan. Tuo mahtava ominaisuus korostui erityisesti noissa alkukauden peleissä, jolloin Ilveksen kollektiivinen pelaaminen oli kammottavaa kuraa, mutta pisteitä pystyttiin raapimaan yksittäisillä suorituksilla. Joonalla oli tuossa hyvää roolia taustalla, vaikka kaikki ei omina pisteinä näkynytkään.
Alkukauden 24 otteluun Joona oli jäällä ainoastaan 5 kertaa vastustajan tehtyä 5v5 osuman ja tuossa oli nimenomaan paljon ihan Ikosen hyvyyttä ja tunnollisuutta taustalla. Nyt joulukuu 2021 oli Joonan runkosarjauran tähän mennessä haastavinta aikaa. Ketjukaverit Mäntykivi ja Suomi pääsivät tulostaululle useammin. Joonalta tehot uupuivat ja takaiskumaaleja yhden kuukauden aikana tuli 10 kpl omiin (Ilves päästi yhteensä 27 maalia, joista tuli miinusmerkintöjä). Ensimmäistä kertaa urallaan omiin meni kaksinumeroinen määrä maaleja yhden kuukauden aikana. Onhan tuossa maalivahtipelaamistakin taustalla ja ei nuo kaikki maalit mene pelkän Joonan piikkiin, mutta varsin usein noissa korostuu joko Ikosen kamppaileminen tai oikean puolen pelaaminen ylipäänsä Ikosen aikaisempiin korkeisiin standardeihin nähden. Alkukaudesta näin ei mielestäni ollut. Kokonaisuudessaan Ikosen ollessa kentällä omissa on kolissut noin 14 minuutin välein verrattuna kahteen viime kauteen, jolloin lukemat oli suunnilleen 23-24 minuutin luokkaa.
Alivoimapelaamisessa Joona on pelannut joukkueesta eniten alivoimaa. Hän on ollut kentällä kahden Ilveksen tekemän av-maalin aikaan, molempiin hän merkkauttti syöttöpisteet. Vastaanottavana osapuolena hän on ollut kuudesti. Ihan perinteisiä 5v4 maaleja ei ole tullut kierroksen 17 pelin jälkeen omiin. Tuon jälkeen tuli 4v3 alivoimassa maali alivoiman viimeisellä sekunnilla KooKoota vastaan ja kierroksen 26 ottelussa Tapparaa vastaan puolustajan vaihtovirheellä oli mielestäni aika iso vaikutus maalin syntyyn. Kokonaisuudessaan Ilveksen alivoima on parantunut melko paljon tässä viimeisen 10 pelin aikana ja Joona Ikosella on siinä ollut oma, melko isokin roolinsa. Kaksi minuuttia ottelua kohti alivoimaa pelaavalle "-4" on hyvä saldo.
Viime aikoina on ollut esimerkkejä, joissa pieni lepo tai vastuun tiputtaminen saattaa selvittää päätä. Masinin vaikea jakso kulminoitui pelikieltoon, mutta sen jälkeen mies on ollut itse varmuus. Sebökin heikko jakso sentterinä johti siirtoon laidalle. Kun tuo kokeilu meni vielä kauheammin, tuli parin ottelun penkkikomennus. Kaikki varmasti muistavat tämän viikon esitykset pienen levon jälkeen. Nyt miestä sorvataan innolla taas kauden 22-23 kokoonpanoihin ja monen tekee varmasti mieli jättää Ikonen niistä ulos. Ja ymmärrään siis hyvin kyllä Ikosen kohdalla tuon kyseenalaistamisen "tulosyksikön" roolissa. Noin pitkää tulevaisuutta ajatellen en ihan usko sanontaan "olet niin hyvä/huono kuin viimeinen pelisi". Sama koskee Joona Ikosta, vaikka tässä valitettavasti varsinkin pisteiden suhteen on vähän pitempi alavireinen jakso meneillään. Puhutaan kuitenkin pelaajasta, jonka +/- tilasto on 205 pelin otannalla +25 ja tuolla lukemalla ollaan Ilveksen historiassa sijalla 20. Toisin kuin kaikkien aikojen paras pistemieslista, niin tuossa kategoriassa sijoitukset voivat myös tulla alaspäin, kuten nyt on käynyt viimeisen kuukauden aikana.
5 vuotta sitten en olisi näin tehnyt, mutta nyt suhtaudun luottavaisesti siihen, että tätäkin ongelmaa saadaan työstettyä parempaan kuntoon lähiaikoina. Toivottavasti myös tehot palaavat tuolle 2018-2020 vuosien tasolle. Varsinkin tuossa 19-20 joukkueessa Joona Ikosen rooli oli todella iso. Joukkueessa, joka oli tämän vuosituhannen paras Ilves-joukkue runkosarjassa. Niin erikoistilanteissa kuin tasakentällisinkin. Tuosta on toki jo tovi vierähtänyt.
Laukaisumäärissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, mutta maalia kohti ne menevät harvemmin. Maalia kohti menevä laukaus ei luonnollisesti tarkoita automaattisesti hyvää kutia, jos se menee suoraan syliin&logoon. Tässä olisi jollekin terävämmälle tyypille hyvän tutkinnan paikka, että onko jokin tuossa muutoksen taustalla jotain tekijää, vai meneekö vain sattuman piikkiin.
MK= maalia kohti KL= kaikki laukaukset
Ikosella sitten vastaavasti käyrä on valitettavasti alaspäin, ihan muuallakin kuin maalinteon puolella ja muutenkin vähän pitemmällä ajanjaksolla. Hänellä ei ole vastaavia tekosyitä kuten Baptistella uuteen kulttuuriin sopeutumisessa tai Saarelalla, joka meni alussa hukkaan sentterinä ja hän on muutenkin 3 vuotta Ikosta nuorempi. Joona on saanut pelata pitkän tovin Mäntykiven kaltaisen huippuälykkään sentterin kanssa, joka luo pelistä toiseen laatupaikkoja ketjukavereilleen. Sentteriksi Mäntykivi hakeutuu itsekin tuonne A-ryhmän maalipaikoille selvästi eniten keskushyökkääjistä tässä joukkueessa. Tuossa vitjassa pitäisi yksinkertaisesti päästä tulostaululle selvästi enemmän. Kokonaisuudessaan kalenterivuonna 2021 Joonan tehot runkosarjassa oli 59 otteluun 10+11. Tuo on melko vaisu tulos noinkin isolla peliajalla ja otannalla ja suurella määrällä hassattuja laatupaikkoja. Kylmäverisyys maalin edessä on puuttunut nyt huolestuttavan pitkän aikaa. Joonalla on kuitenkin näyttöjä kahdelta eri kaudelta olla tuollainen 15 maalin varma kakkosketjun äijä. Jokin mättää pahasti.
Alkukaudesta tuonne Karjala-turnaukseen Joona pystyi paikkaamaan tuota tehottomuutta laadukkaammalla kiekottomalla pelaamisellaan. Tuo mahtava ominaisuus korostui erityisesti noissa alkukauden peleissä, jolloin Ilveksen kollektiivinen pelaaminen oli kammottavaa kuraa, mutta pisteitä pystyttiin raapimaan yksittäisillä suorituksilla. Joonalla oli tuossa hyvää roolia taustalla, vaikka kaikki ei omina pisteinä näkynytkään.
Alkukauden 24 otteluun Joona oli jäällä ainoastaan 5 kertaa vastustajan tehtyä 5v5 osuman ja tuossa oli nimenomaan paljon ihan Ikosen hyvyyttä ja tunnollisuutta taustalla. Nyt joulukuu 2021 oli Joonan runkosarjauran tähän mennessä haastavinta aikaa. Ketjukaverit Mäntykivi ja Suomi pääsivät tulostaululle useammin. Joonalta tehot uupuivat ja takaiskumaaleja yhden kuukauden aikana tuli 10 kpl omiin (Ilves päästi yhteensä 27 maalia, joista tuli miinusmerkintöjä). Ensimmäistä kertaa urallaan omiin meni kaksinumeroinen määrä maaleja yhden kuukauden aikana. Onhan tuossa maalivahtipelaamistakin taustalla ja ei nuo kaikki maalit mene pelkän Joonan piikkiin, mutta varsin usein noissa korostuu joko Ikosen kamppaileminen tai oikean puolen pelaaminen ylipäänsä Ikosen aikaisempiin korkeisiin standardeihin nähden. Alkukaudesta näin ei mielestäni ollut. Kokonaisuudessaan Ikosen ollessa kentällä omissa on kolissut noin 14 minuutin välein verrattuna kahteen viime kauteen, jolloin lukemat oli suunnilleen 23-24 minuutin luokkaa.
Alivoimapelaamisessa Joona on pelannut joukkueesta eniten alivoimaa. Hän on ollut kentällä kahden Ilveksen tekemän av-maalin aikaan, molempiin hän merkkauttti syöttöpisteet. Vastaanottavana osapuolena hän on ollut kuudesti. Ihan perinteisiä 5v4 maaleja ei ole tullut kierroksen 17 pelin jälkeen omiin. Tuon jälkeen tuli 4v3 alivoimassa maali alivoiman viimeisellä sekunnilla KooKoota vastaan ja kierroksen 26 ottelussa Tapparaa vastaan puolustajan vaihtovirheellä oli mielestäni aika iso vaikutus maalin syntyyn. Kokonaisuudessaan Ilveksen alivoima on parantunut melko paljon tässä viimeisen 10 pelin aikana ja Joona Ikosella on siinä ollut oma, melko isokin roolinsa. Kaksi minuuttia ottelua kohti alivoimaa pelaavalle "-4" on hyvä saldo.
Viime aikoina on ollut esimerkkejä, joissa pieni lepo tai vastuun tiputtaminen saattaa selvittää päätä. Masinin vaikea jakso kulminoitui pelikieltoon, mutta sen jälkeen mies on ollut itse varmuus. Sebökin heikko jakso sentterinä johti siirtoon laidalle. Kun tuo kokeilu meni vielä kauheammin, tuli parin ottelun penkkikomennus. Kaikki varmasti muistavat tämän viikon esitykset pienen levon jälkeen. Nyt miestä sorvataan innolla taas kauden 22-23 kokoonpanoihin ja monen tekee varmasti mieli jättää Ikonen niistä ulos. Ja ymmärrään siis hyvin kyllä Ikosen kohdalla tuon kyseenalaistamisen "tulosyksikön" roolissa. Noin pitkää tulevaisuutta ajatellen en ihan usko sanontaan "olet niin hyvä/huono kuin viimeinen pelisi". Sama koskee Joona Ikosta, vaikka tässä valitettavasti varsinkin pisteiden suhteen on vähän pitempi alavireinen jakso meneillään. Puhutaan kuitenkin pelaajasta, jonka +/- tilasto on 205 pelin otannalla +25 ja tuolla lukemalla ollaan Ilveksen historiassa sijalla 20. Toisin kuin kaikkien aikojen paras pistemieslista, niin tuossa kategoriassa sijoitukset voivat myös tulla alaspäin, kuten nyt on käynyt viimeisen kuukauden aikana.
5 vuotta sitten en olisi näin tehnyt, mutta nyt suhtaudun luottavaisesti siihen, että tätäkin ongelmaa saadaan työstettyä parempaan kuntoon lähiaikoina. Toivottavasti myös tehot palaavat tuolle 2018-2020 vuosien tasolle. Varsinkin tuossa 19-20 joukkueessa Joona Ikosen rooli oli todella iso. Joukkueessa, joka oli tämän vuosituhannen paras Ilves-joukkue runkosarjassa. Niin erikoistilanteissa kuin tasakentällisinkin. Tuosta on toki jo tovi vierähtänyt.
| | P/O | tk | | yv | | av | aika | YV | AV | TK |
17-18 | 24 2+3=5 -2 | 0,21 | 2+3=5 | 0,21 | 0+0 | 0 | 0+0 | 11:57 | 0:01 | 0:10 | 11:46 |
18-19 | 60 16+19=35 +8 | 0,58 | 9+14=23 | 0,38 | 5+4=9 | 0,15 | 2+1 | 16:59 | 3:08 | 2:10 | 11:41 |
19-20 | 51 12+17=29 +12 | 0,57 | 8+13=21 | 0,41 | 4+3=7 | 0,14 | 0+1 | 16:30 | 1:35 | 1:51 | 13:04 |
20-21 | 36 7+8=15 +4 | 0,42 | 4+7=11 | 0,31 | 2+1=3 | 0,08 | 1+0 | 16:58 | 2:31 | 2:03 | 12:24 |
21-22 | 32 5+6=11 +4 | 0,34 | 3+4=7 | 0,22 | 2+0=2 | 0,06 | 0+2 | 16:45 | 2:12 | 1:51 | 12:42 |
Laukaisumäärissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, mutta maalia kohti ne menevät harvemmin. Maalia kohti menevä laukaus ei luonnollisesti tarkoita automaattisesti hyvää kutia, jos se menee suoraan syliin&logoon. Tässä olisi jollekin terävämmälle tyypille hyvän tutkinnan paikka, että onko jokin tuossa muutoksen taustalla jotain tekijää, vai meneekö vain sattuman piikkiin.
MK= maalia kohti KL= kaikki laukaukset
| MK/KL | MK% | KL/O |
17-18 | 34/51 | 67 | 2,13 |
18-19 | 100/162 | 62 | 2,7 |
19-20 | 91/124 | 73 | 2,43 |
20-21 | 49/72 | 68 | 2,00 |
21-22 | 45/78 | 58 | 2,44 |
