Kannattajilla tuntuu muutenkin olevan aina outo oletus, että jos pelaaja x ei saa otteisiinsa nähden oikeaa peliaikaa, on hän heti väärin kohdeltu ja valmennus ei tiedä mitä tekee. Toki on olemassa tapauksia, joissa koirankoppi on todellinen, mutta kokonaiskuva unohtuu usein, kuten Brooks tuo esiin. Taustalla voi olla paljon muutakin. Tiedän varmaksi, että esimerkiksi Myrrän vaatima harjoitusmoraali on todella korkea. Jokke on yleensä itse mukana suurimmassa osassa fysiikkaharjoituksia ja tekee samat harjoitteet.
Kyllä siellä valmennuksessa tiedetään mitä todennäköisimmin, että Joosen peluutus on kokonaiskuvassa oikeutettu. Myrrä on ihmisläheinen valmentaja, esimerkiksi Kiveen verrattuna huomattavasti empaattisempi, joten mihinkään elämää suurempaan konfliktiin on vaikea uskoa, ellei sitten Joose ole tintannut tuon Myrrän hampaan suutuspäissään
. Otetaanpa vaikka skenaario x: minkälaisen viestin Myrrä välittää joukkueelle, jos Antonen on jättänyt saapumatta harjoituksiin tai hoitanut ne puolivillaisesti, mutta pelaa silti kärkiketjuissa joka ottelussa? Jos Antosella itsellään on joku elämänvaihe joka estää täysimittaisen harjoittelun ja vaikeuttaa pelaamiseen keskittymistä? Aina etsitään syytä valmennuksesta, kun olisi tarpeen muistaa että kaikenlaisissa vuorovaikutustilanteissa on aina kaksi osapuolta ja vain harvoin on mustavalkoisia ratkaisuja siihen, kuka on oikeassa.