Kannattaa suhteuttaa pelaajien taso ao. aikakauteen. 80- ja 90-luvulla NHL-pelipaikkojen määrä oli noin puolet nykyisestä ja ulkomaalaiskiintiöt rajoittivat virtaa muiden maiden sarjoihin.
Siltanen, Helminen, Nieminen, Summanen, Jalo, Measures, Larsson, Murphy, Douglas, Derkatch, Tammi ja monet muut olisivat tänä päivänä NHL:ssa vastuunkantajina. Peltomaakin olisi todennäköisesti saanut saumansa. Mäkelä, Lumme ja Siren olisivat pelanneet vielä komeamman uran.
Jätän työsulkukauden tai yhden kauden lyhyet visiitit pois omasta hahmotelmastani ja tämä on kaudesta 85 eteenpäin.
Summanen - Helminen - Derkatch
Douglas - Jalo - Larsson
Suomi - Nieminen - Järvenpää
Viitakoski - Mattila - Ruotsalainen
Siltanen - Lumme
Siren - Measures
Murphy - Majesky
Lancaster - Parikka
Tammi
Toskala
Rask
Nuoremmalle väelle infona se, että Siltanen teki 81-82 -kaudella pakkina piste per peli niin runkosarjassa (63) kuin pudotuspeleissä (5). Tämä tapahtui nuoressa
Oilersin joukkueessa, jossa hänen edellään oli ykköspakkina sellainen tuleva legenda kuin Paul Coffey. Nuori Gretzky teki tuolla kaudella vaatimattomat 212 pistettä.
Riken ja monen muun tuon ajan pelaajan NHL-ura on jäänyt ehkä pimentoon, koska tuolloin palkkaerot esim. Sveitsin kanssa eivät olleet niin merkittäviä. NHL-liksat eivät olleet lähteneet vielä laukalle. Siksi nämä palasivat Eurooppaan helpomman tilin äärelle varhaisemmin kuin nykyiset NHL-starat (Siltanenkin teki Sveitsiin siirtymistä edeltävän kauden pudotuspeleissä 13 otteluun 1+9 pistettä eli oli ihan vielä prime time -iässä).
Tuoreemmista nimistä Markus Seikola ansaitsee maininnan 45 ja 39 pisteen kausien jälkeen heikkotasoisessa joukkueessa. Hänestä ei odotettu muuta kuin jonkinlaista halpaa yleispakkia, mutta isommilla minuuteilla hänestä kuoriutui kahdeksi kaudeksi todellinen viivapelote Ilvekseen.