Tärkein asia playoffeja ajatellen on edelleen kunnossa, eli maalivahtipeli. Dostal/Mäkiniemi pystyvät kantamaan joukkuetta heikoilla hetkillä pelin sisällä.
Viisikkopuolustus on myös kohtuullisella tasolla, yksilöiden virheet ovat ne suurimmat ongelmakohdat. Liikaa on virheherkkiä pakkeja tällä hetkellä(Salmela, Laaksonen, Thomson)
Hyökkäyksessä omaan silmään on eniten ongelmia. Esim. Leino ja Maccelli ovat pelottavasti vaipuneet koomaan tulosyksiköissä. Molempien peli on liian yksipuolista tällä hetkellä. Vainionpää ei ole riittävällä tasolla kolmosen sentteriksi, hidastaa peliä varsinkin hyökkäyssuuntaan rankasti. Mieholta ja Jasse Ikoselta pitäisi alkaa näkymään sitä karheampaa santapaperia jo pikkuhiljaa.
Asiaa ei todellakaan helpota jatkuva ketjujen rukkaaminen. Rosterin leveys, joka oli positiivinen ongelma alkukaudesta, on kääntymässä ongelmaksi, kun jokaiseen peliin muutetaan ketjuja pl.ykkösketju. Tässä vaiheessa kautta pitäisi jo olla tietty rauha ketjumuutoksille, tällä hetkellä minkäänlaisia kemioita ei pääse syntymään kun vieruskaverit muuttuu kokoajan. Tämä heijastuu nimenomaan tasaviisikoin pelaamiseen, nythän Ilves joutuu todella usein tyytymään päätykiekkoon kun viisikkojen ajoitukset ja etäisyydet on päin persettä.
Potentiaalia on edelleen menestykseen asti, mutta elinehto on nyt rauhoittaa ketjuruletti ja lyödä ne lukkoon. Yksittäisen pelaajan voi aina nostaa tilalle mutta kolmen ketjun muokkaaminen pelistä toiseen ei voi enää jatkua.
Uskon tohon jengiin edelleen täysin ja välieräpaikka on minimi tavoite näin hyvän runkosarjan jälkeen vaikka pelillinen notkahdus onkin nyt päällä.
