Kausiketju 2025-2026 - Supittoman ajan avausosa

Kausi päätettiin siis viiden ottelun playoff-tappioputkeen. Moni luulisi, ettei se ole edes teoriassa mahdollista, mutta Ilves näyttää mallia kuinka tämä onnistuu. Pronssiottelussa vielä totaalinen kyykkäys ja ainoana välieräjoukkueista käteen pelkkää paskaa.

Mitään ei ansaittu ja mitään ei saatu. Samaan palkintoon ylsi Sport.

Kun nytkin miettii joidenkin lähtevien pelaajien hyviä hetkiä, joita tietysti on ollut, että jos se tai tämä sittenkin jäisikin ja harmittaa näitä muistellessa lähtö. Olen aina sanonut tällaisessa tilanteessa, että tämä joukkue ei riittänyt ollenkaan mitaleille, niin vaihtuvuutta pitääkin olla reilusti. Niitä hyviä hetkiä ei ollut tarpeeksi eikä oikeilla hetkillä. Nämä eivät ole tarpeeksi hyviä. Meinasin lisätä, että Johansson poikkeuksena, mutta sama tulos, ei mitään mitalia, olisi tullut vaikka Johanssonkin olisi ollut jo tämän kauden Sveitsissä. Kokeillaan uusilla.

Ensi kaudella sitten annan reilun mahdollisuuden Haatasille ja Korhosille (ja Lantoillekin) näyttää, että he ovat parempi kuin Ilveksen kauden 2025-26 lauma häviäjiä. Mitalittomia häviäjiä. Katsotaan syksyllä sitten uudestaan. Tätä joukkuetta ei lopultakaan jää yhtään ikävä.


Ja tiedän, että joillekin ihan sama onko kolmas vai neljäs, mutta ei ole minulle, eikä pitäisi olla näille ammattilaisille.
 
Viimeksi muokattu:
Kausi päätettiin siis viiden ottelun playoff-tappioputkeen. Moni luulisi, ettei se ole edes teoriassa mahdollista, mutta Ilves näyttää mallia kuinka tämä onnistuu. Pronssiottelussa vielä totaalinen kyykkäys ja ainoana välieräjoukkueista käteen pelkkää paskaa.

Mitään ei ansaittu ja mitään ei saatu. Samaan palkintoon ylsi Sport.

Kun nytkin miettii joidenkin lähtevien pelaajien hyviä hetkiä, joita tietysti on ollut, että jos se tai tämä sittenkin jäisikin ja harmittaa näitä muistellessa lähtö. Olen aina sanonut tällaisessa tilanteessa, että tämä joukkue ei riittänyt ollenkaan mitaleille, niin vaihtuvuutta pitääkin olla reilusti. Niitä hyviä hetkiä ei ollut tarpeeksi eikä oikeilla hetkillä. Nämä eivät ole tarpeeksi hyviä. Meinasin lisätä, että Johansson poikkeuksena, mutta sama tulos, ei mitään mitalia, olisi tullut vaikka Johanssonkin olisi ollut jo tämän kauden Sveitsissä. Kokeillaan uusilla.

Ensi kaudella sitten annan reilun mahdollisuuden Haatasille ja Korhosille (ja Lantoillekin) näyttää, että he ovat parempi kuin Ilveksen kauden 2025-26 lauma häviäjiä. Mitalittomia häviäjiä. Katsotaan syksyllä sitten uudestaan. Tätä joukkuetta ei lopultakaan jää yhtään ikävä.


Ja tiedän, että joillekin ihan sama onko kolmas vai neljäs, mutta ei ole minulle, eikä pitäisi olla näille ammattilaisille.
0/5. Hieno huipennus kaudelle. Tämä joukkue ei neljää kertaa kenellekään häviä, vai mikä se Hölön tyhjä puhe runkosarjan lopussa olikaan. 0/5 ja lopussa ei jaksaneet ammattipelaajat yrittää enää ollenkaan.

Hienosti. Tällä hetkellä on sellainen tunne, että tuota paskaa ei muuten moni jaksa mennä paikan päälle katsomaan ensi kaudella. Tämä organisaatio on syönyt taas yhden lupaavan päävalmentajan.
 
Viimeksi muokattu:
Karmea päätös aukkoja täynnä olleelle kaudelle. Syyt listattu moneen kertaan täällä ja muualla, niihin on turha mennä. Ensi kaudeksi on asioiden muututtava, tämä jengi tarvitsee mestaruuden, tämä kannattajaporukka/Ilveksen perhe ansaitsee sen. Ilveksellä oli iso mahdollisuus saavuttaa se tänä vuonna, se munattiin. Jalosen vasara tuskin on niin ailahteleva, kuin Grönborgin oli. Jos Ilves ei olisi sulanut, se olisi ollut mestari kun se isoin kivi rattaissa olisi kaatunut välierissä... surullinen lopetus kaudelle ja jälleen yhden kerran matto alta Ilvekseltä.

Pronssipeli oikein kulminoi tämän. Maailman turhin asia pelata, ei sillä että varmasti jossain Lappeenrannassa maistuu, kun edelleen pieni seura pieneltä paikkakunnalta ja tuolla ei liikaa menestystä ole heidän historiassa tullut. Onnitteluni sinne ja hattu päästä Raipelle, tuolle maailmankaikkeuden hienoimmalle pelaajalle ja valmentajalle. Vety > mustamakkara eilen.
 
Karmea päätös aukkoja täynnä olleelle kaudelle. Syyt listattu moneen kertaan täällä ja muualla, niihin on turha mennä. Ensi kaudeksi on asioiden muututtava, tämä jengi tarvitsee mestaruuden, tämä kannattajaporukka/Ilveksen perhe ansaitsee sen. Ilveksellä oli iso mahdollisuus saavuttaa se tänä vuonna, se munattiin. Jalosen vasara tuskin on niin ailahteleva, kuin Grönborgin oli. Jos Ilves ei olisi sulanut, se olisi ollut mestari kun se isoin kivi rattaissa olisi kaatunut välierissä... surullinen lopetus kaudelle ja jälleen yhden kerran matto alta Ilvekseltä.

Pronssipeli oikein kulminoi tämän. Maailman turhin asia pelata, ei sillä että varmasti jossain Lappeenrannassa maistuu, kun edelleen pieni seura pieneltä paikkakunnalta ja tuolla ei liikaa menestystä ole heidän historiassa tullut. Onnitteluni sinne ja hattu päästä Raipelle, tuolle maailmankaikkeuden hienoimmalle pelaajalle ja valmentajalle. Vety > mustamakkara eilen.
Meinaatko että ens kaudelle jotain isoa enää voi muuttaa tai tapahtua ?
Joukkue aika pitkälle rakennettu, ja mitä nimistä huhujen perusteella voi päätellä, ni mitään suurta muutosta ei ole tapahtumassa. Todennäkösempää on heikentyminen, ja tähän voi lisätä että naapuri ilmeisesti vain vahvistuu. Kyllä se Kärppienki kyykkääminen joskus loppuu kuten IFK,n. Jokerit ison rahan joukkueena voi olla jo ens kaudella kova jne... Pikkuseurat Saipa ja Kookoo ylittävät itseänsä ni ni. Katellaan alkaako Ilves pudota jo runkosarjassa kelkasta kärjen osalta
 
Karmea päätös aukkoja täynnä olleelle kaudelle. Syyt listattu moneen kertaan täällä ja muualla, niihin on turha mennä. Ensi kaudeksi on asioiden muututtava, tämä jengi tarvitsee mestaruuden, tämä kannattajaporukka/Ilveksen perhe ansaitsee sen. Ilveksellä oli iso mahdollisuus saavuttaa se tänä vuonna, se munattiin. Jalosen vasara tuskin on niin ailahteleva, kuin Grönborgin oli. Jos Ilves ei olisi sulanut, se olisi ollut mestari kun se isoin kivi rattaissa olisi kaatunut välierissä... surullinen lopetus kaudelle ja jälleen yhden kerran matto alta Ilvekseltä.

Pronssipeli oikein kulminoi tämän. Maailman turhin asia pelata, ei sillä että varmasti jossain Lappeenrannassa maistuu, kun edelleen pieni seura pieneltä paikkakunnalta ja tuolla ei liikaa menestystä ole heidän historiassa tullut. Onnitteluni sinne ja hattu päästä Raipelle, tuolle maailmankaikkeuden hienoimmalle pelaajalle ja valmentajalle. Vety > mustamakkara eilen.
Vähän vaikea uskoa mihkään mestaruuteen vaikka Tappara olisikin kaatunut. Vastassa olisi ollu Saipa steroideilla eli KooKoo ja eipä tuo pronssipeli näyttänyt siltä, että mestaruutta tavoiteltiin. Ilveksellä ei siis oisi ollu palaakaan KooKoo:ta vastaan ainakaan näillä näytöillä.

Ymmärrän kyllä, että pronssipeli ei varmasti napannut ja pettymys oli alla, mutta jos et kauden viimeistä peliä pelaa täysillä, et sillon mitään ansaitse. Ilves munasi kuitenkin oman saumansa.
 
Vähän vaikea uskoa mihkään mestaruuteen vaikka Tappara olisikin kaatunut. Vastassa olisi ollu Saipa steroideilla eli KooKoo ja eipä tuo pronssipeli näyttänyt siltä, että mestaruutta tavoiteltiin. Ilveksellä ei siis oisi ollu palaakaan KooKoo:ta vastaan ainakaan näillä näytöillä.

Ymmärrän kyllä, että pronssipeli ei varmasti napannut ja pettymys oli alla, mutta jos et kauden viimeistä peliä pelaa täysillä, et sillon mitään ansaitse. Ilves munasi kuitenkin oman saumansa.
Itse uskon että olisi kaatunut. KooKoo siis sinne meni, sinänsähän olisi ollut ihan saatanan ironista ja vähän Ilvekselle oikeinkin, jos Myrrä olisi kaatanut meidät finaalissa ja vienyt kannun nenän edestä. Potkuista joo voi olla jälkiviisas, mutta vituttaa ne vain nyt allekirjoittanutta.

Itse asiaan: Mulla oli ihan helvetin vahva fiilis ennen kutospeliä välierissä ja etenkin mahdollisesta finaalista sellainen. Nyt ei koskaan saada tietää.
 
Meinaatko että ens kaudelle jotain isoa enää voi muuttaa tai tapahtua ?
Kyllä meinaan. Tämän kauden karmeat aukot hiotaan parhaansa mukaan kuntoon. YV, viimeistely ja joukkueena pelaaminen kaikilta pelaajilta "24/7". Muiden naureskelema muukalaislegioona muuttuu Ilvesperheeksi.
 
Kyllä meinaan. Tämän kauden karmeat aukot hiotaan parhaansa mukaan kuntoon. YV, viimeistely ja joukkueena pelaaminen kaikilta pelaajilta "24/7". Muiden naureskelema muukalaislegioona muuttuu Ilvesperheeksi.
Osittain samaa mieltä, mutta ei noita aukkoja noin vaan paikata jos joukkue on jo lähes valmis. Toistaseks huhutut nimet ei ainakaan itseeni kovasti luottoa anna. Mielestäni joukkueena pelaamisessa ei vikaa ollu eikä yrittämisen puutetta. Syyt on muualla ja muissa asioissa isoimmilta osin.
 
Potkuista joo voi olla jälkiviisas, mutta vituttaa ne vain nyt allekirjoittanutta.
Sen verran takerrun tuohon Myrrään, että hänen pelitapansa vaatii vahvan maalivahtipelin eikä mestaruutta tullut vaikka maalissa seisoi Heljankoa ja nyt Randelinia paremmin suorittanut Dostal. Myrrän viimeisellä kaudella ennen potkujaan meillä ei ollut tuon tason maalivahtia. Se, että olisiko se riittänyt mestaruuteen, jää arvailuksi. Tämän kauden maalivahdeilla ei taatusti olisi riittänyt.

Siitä voidaan toki olla samaa mieltä, että Myrrä olisi saanut valmentaa kautensa loppuun, kun kerta sopimus olisi kuitenkin loppunut siihen kauteen. Ehkä Ilves suuruudenhulluna halusi sen hetken kuumimman nimen valmennukseen, joka osoittautui sekin pelkäksi pannukakuksi ilman hilloa ja kermavaahtoa.

Virheitä on tehty ja toivottavasti niistä opitaan ja Malagalla on ideariihi nyt päällä.
 
Myrrä olisi saanut valmentaa kautensa loppuun, kun kerta sopimus olisi kuitenkin loppunut siihen kauteen.
Olisi varmasti saanutkin, jos olisi ollut sanojensa mittainen mies. Rupesi kuitenkin kulisseissa kiukuttelemaan Raipen liittymisestä valmennusryhmään, vaikka oli alkuun antanut sille siunauksensa.
 
Ottakaa nyt happea pronssipelin perusteella tehtyjen analyysien osalta :D

Ihan ymmärrettävää, että SaiPalla oli paljon enemmän paloa ottaa nuo mitalit tällä kaudella. Niemelän ristiinnaulitseminen sen pohjalta, miten joukkue vetää pronssiottelun, hävittyään juuri erittäin katkerasti paikallisvälieräsarjan, ei ole mikään mittari.

Toki esiin on nostettu ihan aiheesta validejakin pointteja valmennuksen osalta. Ensi kaudeksi maskotit poistuu penkin takaa ja tilalle pitää saada osaavia tekijöitä. Erikoistilanteet täytyy saada hilattua ylimpään kolmannekseen ja tuollaiset koppikielipelleilyt jättää tulevalla sesongilla väliin. Hölön on myö suotavaa ymmärtää, että kolmannen kauden käynnistyessä ei kannata jatkuvasti höpöttää niistä matkoista ja maratoneista. Ainoa, mikä kannattajia isossa kuvassa oikeasti kiinnostaa, on voittaminen.
 
Olisiko tämä tapahtunut about 2-3 kertaa? Vastapainoksi pitänyt Ratista nyt 2 vuotta kärjessä. Itselläni ei ole mitään Ratia vastaan, pidän mielelläni joukkueessa. Se on Hölön tehtävä saada jokaisesta pelaajasta se pelaajan paras puoli ja osaaminen esiin. Siinä Hölö ei onnistu, viimeisin virhe oli Jasek&Lööke ketjun totaalinen sammuttaminen. Jasek&Lööke molemmat melko pehmeitä joten ketjuun olisi pitänyt ehdottomasti saada ajaettua vaikka se Klingberg sisään.

En usko että Hölö saa nyt treidattuja nuoria talentteja nousemaan esiin vaan koittaa hinkata vain kokemusta ominaisuuksien sijaan. Sen takia tulemme näkemään Ratista yms kärjessä ja Utusta pskistossa Niskasten yms sijaan ensikaudellakin.

(Edit ja Hölö oli mukana tämän kauden joukkueen kasaamisessa sekä tulevan joukkueen kasaamisessa. On saanut vaikuttaa pelaajiin ja valmennukseen. Katseet kannattaa kääntää kaikkien Tommi Niemelään, lopun viimein oli suurin pettymys kaudella)
Ei liity enää Ratiseen niin siirrän tähän ketjuun.

Tuosta Klingin nostamisesta Jasekin ja Lööken vierelle samaa mieltä. Olisi ollut kokeilemisen arvoinen.
Valmennukselle totta kai pitää pyyhkeitä antaa siitä, että pelaajia ei tällä kaudella mennyt eteenpäin kuin vain muutama yksilö. Tässä on epäonnistuttu kollektiivisesti (koskee itse pelaajia kuin valmennusta ja urheilujohtoa).

Mää en kyllä silti Niemelää pidä suurimpana pettymyksenä, mutta mielipiteensä kullakin. Itse en ole ollut joukkuetta rakentamassa niin en tiedä paljonko Hölöllä on valtaa näissä, mutta ulospäin sieltä on kerrottu, että urheilujohto kasaa joukkueen ja valmentajat valmentaa. Toki kaikkien mielipiteitä varmasti kuunnellaan jne, mutta itse olen aina ajatellut urheilujohdon olevan päävastuussa joukkueen rakennuksesta.

Kalton palkkaus oli epäonnistuminen ja iso miinus Hölölle että ei suostunut ottamaan vastaan apukäsiä kun niitä ilmeisesti tarjottiin kauden aikana vaikka nähtävissä oli umpisurkea suoritustaso.
 
Tampereen Ilves 2025 - 2026 - Kasvutarina jäi kesken

Ilves lähti kauteen hyvistä lähtökohdista. Vaihtuvuus oli ollut pientä ja Tommi Niemelän avoin ja yhteisöä osallistava toimintatapa oli osoittautunut tuloksekkaammaksi kuin Antti Pennasen ylivarovainen ja sulkeutunut turvallisten tilojen varjelu. Huolta herätti kuitenkin kahden ison pelaajan, Niklas Frimanin ja Eemeli Suomen poistuminen kopista. Ilves päätti kuitenkin luottaa sisäiseen kasvuun ja uskoi että puutteet voidaan korjata joukkuepelillä.

Harjoituspelit alkoivat elokuussa ja jo silloin oli huomattavissa että ehkä tästä kaudesta ei pelkkää paraatimarssia tule. Jo harjoituspeleissä omiin meni huomattavan paljon helppoja maaleja ja maalivahtipeli oli keskinkertaista. Kilpailulliset ottelut aloitettiin elokuun lopussa CHL-peleillä, joissa Ilves suorastaan säkenöi. 4 peliä päättyi suoraan 4:ään kolmen pisteen voittoon. Antoi osviittaa siitä että CHL:sta voisi tällä kaudella saada muutakin kuin kalliita harjoituspelejä.

Liigakausi alkoi Jyväskylästä syyskuussa. Koripallon EM-kisojen vuoksi kausi pitikin aloittaa neljällä vieraspelillä. Ensimmäisissä peleissä alkoi näyttää jo siltä että tämän joukkueen matkasta voi tulla kivikkoinen. Omiin upposi jatkuvasti maaleja heikon alivoiman, maalivahtien lipsautusten ja pelinlukuvirheiden kautta. Kurssi ei tuntunut oikenevan, ei sitten millään ja Ilves alkoi valua kohti liigan pohjakerroksia. Tilannetta ei auttanut joukkueen ajautuminen (taas) aivan järkyttävään loukkaantumissumaan. Samalla mediassa alkoivat ikävät kirjoitukset huonosti sitoutuneesta muukalaislegioonasta, olihan Ilveksen kokoonpanossa poikkeuksellisen paljon ulkomaalaisia. Ironista kyllä, CHL:ssa kulki ja joukkue otti siellä komeat voitot Euroopan huippuseuroista ja juniorit saivat arvokasta kokemusta miesten peleistä.

Pohjakosketus saatiin lokakuun viimeisellä viikolla. Ensin K-Espoota vastaan ei viisikään maalia riittänyt pelin voittoon ja kaksi päivää myöhemmin joukkue asetti itsensä naurunalaiseksi Lappeenrannassa koko kansan edessä perjantain primetimessä esitetyllä selkäsaunalla. Ilmeet olivat vakavia, pitkä paluumatka pimeässä bussissa ja seuraavan päivän KalPa-peli ei isoja lupauksia antanut.

Mutta jääkiekko on peli. Tuo KalPa-peli olikin Ilvekseltä oikeasti hyvä ja ensimmäinen jossa Ilves osasi olla selkeästi parempi. Se antoi toivoa. Maajoukkuetauon jälkeen saatiinkin joukkueen vaihde pistettyä voittavaan moodiin. Ilves alkoi voittaa otteluita hämmästyttävällä tahdilla ja samalla kohota sarjataulukossa. Myös CHL:ssa Ilves eteni ensimmäistä kertaa 8 parhaan joukkoon kaadettuaan Bremerhaven Penguinsin kaksiosaisessa pudotuspelissä. Kaikenkaikkiaan Ilves kehitteli marraskuun lopusta tammikuun puoleenväliin 11 ottelun voittoputken liigassa, joka oli Ilveksen uusi ennätys. Parantuneiden otteiden myötä myös puheet muukalaislegioonasta vaikenivat kummallisesti.

CHL:ssa hallitseva Ruotsin mestari Luulaja osoittautui liian kovaksi rastiksi, mutta Ilves saavutti minimitavoitteensa. Ilveksen tahti jatkui myös voittoputken jälkeen hyvänä, yli kahta ottelua peräkkäin ei hävitty kertaakaan ja loppurunkosarjaan osui vain kaksi oikeasti huonoa peliä. Helmikuun loppuun asetelmat alkoivat selkiytyä. Runkosarjan kolme kärkisijaa menisivät Tapparalle, KooKoolle ja SaiPalle ilman tappioputkia. Ilveksellä oli saumat viimeiseen suoraan pudotuspelipaikkaan, mutta siitä kisaisivat myös Lukko, JYP ja KalPa. Alkoi valtava suorittaminen sekä muiden tulosten kyttääminen. Joka pelillä oli merkitystä ja yhdelläkin pisteellä olisi valtava merkitys, sijoitukset ratkeasivat jopa maalierolla.

KooKoon pistettyä Ilvestä rumasti turpaan näytti tavoite enää teoreettiseltä mutta onneksi ei kilpakumppaneidenkaan suorittaminen ihan timanttista ollut. Vastoin todennäköisyyksiä, Ilves voitti 5 sille eteen tulleista kuudesta "kuuden pisteen pelistä". SaiPan voitto viimeisessä pelissä, vähän onnenkin avustuksella, takasi Ilvekselle 4. sijan ja paikan suoraan pudotuspeleihin. Tuo oli lupauksia antavaa suorittamista. Ilves oli kasvanut vaikeuksien kautta hyväksi joukkueeksi ja vaikeudet tunnetusti porukkaa tiivistävät jos niistä päästään yli.

Lukon ja JYP:n pudottua yllättäen runkosarjassa heikommin sijoittuneille vastaan asettui pudotuspelien puolivälierissä jälleen KalPa, joka kahtena keväänä oli murskannut Ilveksen mestaruusunelmat. Asetelma oli selvä: Ilves lähtisi hakemaan revanssia sekä murtamaan omaa henkistä patoaan ja KalPa puolusti mestaruuttaan. Avauspelissä Ilves meni jälleen kahden maalin johtoon kuten kaksi kertaa ennenkin. Sitten peli alkoikin sakkaamaan ja KalPa pääsi maalin päähän ja vanhat haavat alkoivat muistutella olemassaolostaan. Ilves kuitenkin kesti painostuksen ja piti kotiedun eikä tällä kertaa antanut henkistä yliotetta kuopiolaisille. Toinen peli oli myös Ilvekseltä erinomainen. Se tuli kaksi kertaa tasoihin ja vei sarjan jo 2-0 johtoon Simon Johanssonin jatkoaikamaalilla.

Kolmas peli oli tasainen aina loppuminuuteille saakka, kunnes Carl Klingbergin typerä kiinnipitämisrangaistus antoi momentumin KalPalle ja sen ne myös käyttivät ja niin KalPa oli sarjassa mukana. Neljäs peli oli jo varsin absurdi. Ilveksen pelillinen ylivoimaisuus oli selvä mutta Cade Borchardt teki maaleja ihan joka paikasta. Sarja palasi Tampereelle 2-2 tilanteessa. Viides peli oli hermoja raapiva näytelmä. Ilves oli pelillisesti edellä mutta Talyn Boykosta tuntui tulevan Ilvekselle täysi ylitsepääsemätön muuri. Epätoivoisimmat ehtivät jo lähteä Nokia-Areenalta kun näytti että KalPa ottaa ryöstön 0-1 lukemin. Mutta Radek Kucerikin tasoitus 33 sekuntia ennen loppua antoi Ilvekselle happea. Ja vielä kerran jääkiekkojumalat käänsivät asetelmat nurinpäin kun KalPan ylivoiman aikana Tim Söderlund-Leger antoi kammottavan syötön suoraan Lukas Jasekin lapaan. Jasek polki läpiajoon, ohitti Boykon ja räjäytti Nokia-Areenan valtavaan huutoon. Kuudenteen peliin ei KalPalta enää tarvittavaa latausta löytynyt, se pelasi hyvän ensimmäisen erän, mutta Ilveksen taottua 3 maalia lyhyessä ajassa ei enää löytynyt voimia kamppailla sarjan jatkumisesta. Ei kuitenkaan peliä ilman Ilves-paniikkia. Kolmannessa erässä Ilves jäädytti pelin upeasti mutta antoi vähän kyseenalaisillakin jäähyillä vielä siimaa KalPalle 5-3 yv:n muodossa. Sen Ilves taisteli upeasti ja Teemu Hartikaisen runnoma kavennus ei enää voittoa uhannut. Läpsytinlandia oli hiljennetty lopullisesti.

Välierissä vastaan asettui rakas paikallisvihollinen Tappara. Runkosarjan voittajana se oli tietenkin ennakkosuosikki, mutta Ilvestä pidettiin hyvänä haastajana ja paikallispeleissä on aina oma x-faktorinsa. Ensimmäinen peli alkoi sellaisella rynnistyksellä kuin pitääkin. 2.5 minuuttiin Ilves pisti 3 maalia joista 2 hyväksyttiin ja otti kuskin paikan heti. Tappara ei saanut peliään rullaamaan ja Jens Lööken 3-0 näytti jo ratkaisevan pelin. Joni Tuulolan kaksi maalia teki kuitenkin pelistä tiukan ja näytti että tämä on kaikkien mahdollisuuksien sarja mutta Ilves kesti Tapparan lopun painostuksen.

Toinen peli olikin jo kenties Ilveksen kaikkien aikojen paras pudotuspeli. Ensimmäiset minuutit Tappara koitti hakea etulyöntiasemaa mutta Ilveksen kestettyä se, alkoi todellinen ilotulitus. Etenkin toisessa erässä Ilves iski Tapparan heikkouksiin epäröimättä ja sai "helvetinkoneen" näyttämään pelokkaalta hiirilaumalta. 6-0 voitto oli selkeä osoitus mihin Ilves parhaimmillaan pystyy ja kaikki näytti hyvältä. Jopa pelottavan hyvältä.

Mutta Tampereen Ilves ei olisi Tampereen Ilves ellei se olisi Tampereen Ilves. Kolmannessa pelissä Tappara oli arka ja pelokas, mutta Otto Latvalan jäähyn myötä se sai siimaa ja pääsi sarjassa ensimmäistä kertaa johtoon. Ilves tuli vielä tasoihin mutta mokasi homman ottamalla tyhmän väärä vaihto - jäähyn. Tappara oli tullut sarjaan mukaan ja kun se saa dieselinsä käyntiin, ei vastustajalla ole mukavaa. Neljäs peli oli Tapparan täysi ylikävely ja Ilves-leirissä rehvakkuus vaihtui epävarmuudeksi. Viides peli oli puolin ja toisin varovaista virheiden kyttäilyä joka meni jatkoajalle Simon Johanssonin noustua jälleen esille, jälleen alivoimalla pahassa paikassa. Tuo kolikonheittopeli meni Tapparalla Kristian Tanuksen ohjurilla.

Kuudes peli jättikin sitten traumat moneksi vuodeksi. Ilveksen tultua pyörremyrskyn lailla ensimmäiseen erään oli taululla 3-0 ja näytti siltä että kerrankin Ilves venyy silloin kun sitä eniten tarvitaan. Mutta jälleen kerran väärä vaihto romahdutti korttitalon, Tappara sai kavennuksen ja Ilveksen omien virheiden kautta peli olikin kuudessa minuutissa 3-3. Tapparan johtoon meno olikin enää vain ajan kysymys ja sen jälkeen se jäädytti pelin niin tehokkaasti ettei Ilveksellä edes ollut kunnollista tasoituspaikkaa. Tappara meni finaaliin ja epäuskoinen, lyöty ja masentunut Ilves-kansa raahusti koteihinsa, todennäköisesti Tuomas Virkkusen Pedro-tarinaa muistellen.

Ilveksen kohtalona oli siis viime vuosina liian tutuksi tullut pronssipeli. Siihen ei saatu enää tarvittavaa latausta ja pelistä tulikin SaiPan täysi ylikävely. Lappeenrantalaisille mitali maistui ja se halusi sitä selkeästi enemmän.

Kokonaisuutta katsellen kaudessa olisi ollut ainekset hienoon kasvutarinaan. Siitä kuinka vaikeudet voitetaan, voittajiksi kasvetaan ja vaikeuksien keskellä pitää uskoa ja jaksaa tehdä se arkinen työ kunnolla. Valitettavasti se tarjosi myös karua oppia siitä kuinka suurten linjojen hallinta ei auta jos yksityiskohdat sakkaavat ja voitolla leikkimisellä on yleensä karut seuraukset. Se oli oppia siitä että jos annat vastustajalle siimaa vähänkään, se kyllä käyttää sen armotta ja sääliä tuntematta. Kaudesta jää totaalisen paska maku. Tappara olisi ollut täysin lyötävissä mutta Ilves antoi itse aseet sille ottaa sarja haltuunsa. Jos tämä olisi urheiluromantiikkaa, tässä olisi kylvetty tulevan mestaruuden siemenet. Mutta tämäpä onkin Tampereen Ilves. Viisi vuotta ollaan oltu samassa tilanteessa kauden päätteeksi ja viisi kertaa todettu vuotta myöhemmin ettei mikään taida isossa kuvassa muuttua.
 
Takaisin
Ylös