KE 23.1.19 | Ilves - HIFK

[Brooks]

Joku voisi kyllä kertoa miksi Markus Ruusu pelaa vieläkin liigaa.

Engren saisi tulla hakemaan pelituntumaa Ilveksen peliasussa.

 

[UglyHouse]

Illan erikoinen:
HIFK rankaisi ja teki maalin kolme kertaa maalin jälkeisessä vaihdossa, kaksi kertaa Ilveksen maalin jälkeen ja kerran HIFK:n maalin jälkeen. Olisiko valmennuksella tähän lääkettä tuleviin peleihin?

 

[Luchs]

Illan erikoinen:
HIFK rankaisi ja teki maalin kolme kertaa maalin jälkeisessä vaihdossa, kaksi kertaa Ilveksen maalin jälkeen ja kerran HIFK:n maalin jälkeen. Olisiko valmennuksella tähän lääkettä tuleviin peleihin?

Tämä on erittäin hyvä huomio ja siihen kiteytyy kolmas asia, joka pitäisi välittömästi saada jollain tavalla korjattua.

Muut ovat erikoistilannepelaaminen ja maalivahtipeli.

Kahteen ensimmäiseen löytyvät avaimet valmennukselta jos ovat löytyäkseen, mutta
viimeiseen ei saada korjausta, muuten kuin materiaalia vaihtamalla.

 

[Prophet]

En tiedä, mikä noista Ilveksen maaleista menee palstalaisten mielestä Ruusun piikkiin (olipas hassusti sanottu), mutta Ruotsalaisen jatkoaikamaaliin haluan pureutua tarkemmin. Sinällään suorasta luistelusta ilman maskia lauottu rannelaukaus näyttää katsomosta käsin usein olevan "olisi pitänyt ottaa" tai "nyt meni helposti" -osaston kamaa, mutta mikä on todellisuus?

Tarkkaa tietoa Liigapelaajien rannelaukauksen kovuudesta ei meikäläisellä ole, mutta tämän jutun perusteella Patrik Laineen laukaus vuoden 2016 MM-kisoissa on lähtenyt noin 99 kilometrin tuntinopeudella. Toimittajan sanojen mukaan kyseessä on "rannelaukaukseksi aika pommi."

Tässä artikkelissa puolestaan arvioidaan B-pisteeltä lähtevän rannelaukauksen kovuudeksi 90 km/h, joten voidaan arvioida, että Ruotsalaisen vapaasti virittämä rannelaukaus olisi ainakin 80 km/h.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? Ruotsalaisen laukaus lähti - Liigan sivujen laukaisukartan mukaan - B-pisteen takakaarelta, ringetteviivan tuntumasta. Ringetteviivan (tai B-pisteen takakaaren) tarkkaa etäisyyttä en jaksanut pitkään googletella, mutta matka maaliviivalta siniviivalle on kansainvälisessä kaukalossa 17,3 metriä. Ruotsalaisen laukaus lähti noin puolesta välistä tätä matkaa, joten heitetään tuohon etäisyydeksi 9 metriä.

Laukauksen nopeus on siis 80 km/h -> 22,22 m/s.
Etäisyys on 9 m.
Näin ollen kiekko on maalilla 0,41:ssä sekunnissa.

Jälkimmäisessä linkittämässäni artikkelissa mainitaan, että aivot havaitsevat kiekon liikkeen 0,1 sekunnin jälkeen kiekon lähdöstä. Tässä vaiheessa Ruotsalaisen laukaus on liikkunut jo noin kaksi metriä kohti maalia ja jatkaa samalla vauhdilla eteenpäin Ruusun tehdessä torjuntaliikettä. Toki maalivahdilla on aikaa valmistautua laukaukseen, mutta varsinaista torjuntaliikettä ei oikein voi alkaa tehdä ennen kuin kiekko on liikkeellä. Aikaa siis varsinaiselle torjuntaliikkeelle jää 0,31 sekuntia.

Tuossa ajassa Liigamaalivahti ehtii kyllä reagoida ja tehdä torjuntaliikkeen kiekon suuntaan, mutta liike ei välttämättä ehdi "perille asti", mikäli laukaus suuntautuu riittävän etäälle maalivahdista. Näinhän tuossa Ruotsalaisen maalissa kävi, eli laukaus oli, jos nyt ei täydellinen, niin ainakin riittävän laadukas. Sama koskee Erosen maalia, jossa tosin oli kahden miehen maski sotkemassa Heleniuksen toimintaa.

Optimaalisella sijoittumisella (sivuttais- ja syvyyssuunnassa) maalivahti pystyy kompensoimaan reaktioajan lyhyyttä ja torjuntaliikkeen vaatimaa aikaa, mutta kyllä nuo melko tekemättömiä paikkoja ihmiselle ovat, jos pelaaja tuolta etäisyydeltä pääsee rauhassa virittämään.

 

[Fleda]

En tiedä, mikä noista Ilveksen maaleista menee palstalaisten mielestä Ruusun piikkiin (olipas hassusti sanottu), mutta Ruotsalaisen jatkoaikamaaliin haluan pureutua tarkemmin. Sinällään suorasta luistelusta ilman maskia lauottu rannelaukaus näyttää katsomosta käsin usein olevan "olisi pitänyt ottaa" tai "nyt meni helposti" -osaston kamaa, mutta mikä on todellisuus?

Tarkkaa tietoa Liigapelaajien rannelaukauksen kovuudesta ei meikäläisellä ole, mutta tämän jutun perusteella Patrik Laineen laukaus vuoden 2016 MM-kisoissa on lähtenyt noin 99 kilometrin tuntinopeudella. Toimittajan sanojen mukaan kyseessä on "rannelaukaukseksi aika pommi."

Tässä artikkelissa puolestaan arvioidaan B-pisteeltä lähtevän rannelaukauksen kovuudeksi 90 km/h, joten voidaan arvioida, että Ruotsalaisen vapaasti virittämä rannelaukaus olisi ainakin 80 km/h.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? Ruotsalaisen laukaus lähti - Liigan sivujen laukaisukartan mukaan - B-pisteen takakaarelta, ringetteviivan tuntumasta. Ringetteviivan (tai B-pisteen takakaaren) tarkkaa etäisyyttä en jaksanut pitkään googletella, mutta matka maaliviivalta siniviivalle on kansainvälisessä kaukalossa 17,3 metriä. Ruotsalaisen laukaus lähti noin puolesta välistä tätä matkaa, joten heitetään tuohon etäisyydeksi 9 metriä.

Laukauksen nopeus on siis 80 km/h -> 22,22 m/s.
Etäisyys on 9 m.
Näin ollen kiekko on maalilla 0,41:ssä sekunnissa.

Jälkimmäisessä linkittämässäni artikkelissa mainitaan, että aivot havaitsevat kiekon liikkeen 0,1 sekunnin jälkeen kiekon lähdöstä. Tässä vaiheessa Ruotsalaisen laukaus on liikkunut jo noin kaksi metriä kohti maalia ja jatkaa samalla vauhdilla eteenpäin Ruusun tehdessä torjuntaliikettä. Toki maalivahdilla on aikaa valmistautua laukaukseen, mutta varsinaista torjuntaliikettä ei oikein voi alkaa tehdä ennen kuin kiekko on liikkeellä. Aikaa siis varsinaiselle torjuntaliikkeelle jää 0,31 sekuntia.

Tuossa ajassa Liigamaalivahti ehtii kyllä reagoida ja tehdä torjuntaliikkeen kiekon suuntaan, mutta liike ei välttämättä ehdi "perille asti", mikäli laukaus suuntautuu riittävän etäälle maalivahdista. Näinhän tuossa Ruotsalaisen maalissa kävi, eli laukaus oli, jos nyt ei täydellinen, niin ainakin riittävän laadukas. Sama koskee Erosen maalia, jossa tosin oli kahden miehen maski sotkemassa Heleniuksen toimintaa.

Optimaalisella sijoittumisella (sivuttais- ja syvyyssuunnassa) maalivahti pystyy kompensoimaan reaktioajan lyhyyttä ja torjuntaliikkeen vaatimaa aikaa, mutta kyllä nuo melko tekemättömiä paikkoja ihmiselle ovat, jos pelaaja tuolta etäisyydeltä pääsee rauhassa virittämään.

Tähän vielä lisäksi sivuttaisliike, josta laukaus lähtee. Eli jatkuvan liikkeen takia myös valmistautuminen hankaloituu.

En pistäisi moken piikkiin, vaikka joku (esimerkiksi kärppälogoa kantava) muu maalivahti olisi siihen saattanut venyäkkin. Se olisi ollut paraatipelastus.