Itse näin tasaisen ja ajoittaista ylivarovaisuutta lukuun ottamatta aika laadukkaan playoffs-pelin, jossa Ilves ei mitenkään alistunut massiivisen itseluottamusbuustin saaneen vastustajan käsittelyssä. Mua ärsyttää aika helvetisti puheet jokakeväisestä sulamisesta, kun Liigan ylivoimainen ykkössuosikki painetaan jälleen kerran väkisin selkä seinää vasten.
Kummallakin on yksi ohipeli, mutta eilinen oli lopulta yhden pompun peli. Ei yksi pomppu voi vaikuttaa siihen, miten tätä sarjaa, saati jotakin Ilveksen historiallista olemusta analysoidaan. Tietenkin voi käydä niin, että eilinen kolikonheitto koituu nyt lopulta liian kalliiksi, mutta siinä kyse on jääkiekon olemuksesta, eikä mistään helvetin Pennasen Toronto-teorioista, jota se yksi IS:n luupää taas siteerasi.
Jääkiekossa ei aina saada paremmuudesta täydellisesti selvää edes seitsemässä pelissä, vaikka siitä jatkoon menevä voittonsa useimmiten ansaitseekin. Niin käy ehdottomasti nytkin.
Jos maanantaina nähdään Ilvekseltä vähintään yhtä hyvä esitys kuin eilen, seiskapelin todennäköisyys on huomattava.