Kirjoituksista näkee että Lesin tilanne ei ole nyt hyvä kenenkään kannalta. Urheilu ei ole satua tai Hollywood-elokuvaa vaan joskus pitää olla vain kylmän laskelmoiva ja siirtää ne tunteet syrjään. Kaksi kautta joiden aikana sulatti kannattajien sydämiä ja yllätti kaikki että halusi vielä Ilveksessä jatkaa. Kyllä se kertoo ettei Lesille Ilves ole vain työnantaja tai seura muiden joukossa. Pahalta tuntuu, ei voi kiistää.
Mutta sitten on se toinen puoli jota Tillun ja Ripan on mietittävä. Lesin kontrahti ei ole halpa ja tällä kaudella mies ei varakapteeniudestakaan huolimatta ole tuonut muuta joukkueeseen kuin ollut se hyvä jätkä. Se ei riitä kevään peleissä ja jos se mestaruus halutaan, sitä rakennetaan yleensä niin että mitään ei jätetä sattuman varaan. Siksi Lancasterin pitämistä ei voi laskea sen varaan että play-offeissa löytää uuden vaihteen.
Kaikella on hintansa. Ilveksen mestaruuden hinta voi olla se, että pitää luopua Lancasterista, koska ei vaan löydy enää roolia eikä tilaa. Se sattuu. Mutta eihän muistot ja ystävyyssuhteet kopista poistumiseen katkea.
