Vs: Liiga Playoffs 2015
Pullautetaanpa ulos pari ajatusta, niin vapautuu päästä kapasiteettia muihin ajatuksiin.
Tappara voittaa Lukon neljä kertaa seitsemässä pelissä. Vaikka Tapparan ”huikeasta noususta kuilun partaalta” (en tiedä tarkkoja sanavalintoja, koska pidän itseni asian tiimoilta tietoisesti uutispimennossa) Aamulehdessä pissitään saletisti hunajaa, eihän tuossa nyt mitään sinänsä ihmeellistä kai ole. Runkosarjan kakkonen voittaa runkosarjan kolmannen parissa, jonka kohtaamiset runkosarjassa taisivat olla 2-2.
Lukolta puuttui kultakypärä, jota runkosarjapisteiden valossa voisi verrata Olli Palolan puuttumiseen Tapparalta – todellinen merkitys joukkueelle esim. yv-pelin moottorina, tehokkaana viimeistelijänä tai av-pelin sieluna voi sitten Ville Vahalahdella olla isompi tai pienempi.
Ihmenousutkin on siinä mielessä yliarvostettuja, että - kuten yksittäisissä peleissä - ei ole mitään merkitystä millään väliaikatilanteella vaan sillä lopputuloksella. Jos Tyson Gay johtaa sadan metrin finaalia 70 metrin jälkeen ja lopussa Usain Bolt tulee ohi, ei kukaan mene kyselemään Gayltä että ”mitä siinä tapahtui, kun voitto jo näytti tulevan?”. Ei, kun ne voittajat katsotaan vasta siellä maalissa.
Hienoja tarinoita saadaan joo toki, kuten aasinsillan kautta Niemisen Villelle tavallaan oli nyt hieno paikka päättää ura tutussa hallissa. Olisivat silti saaneet voittaa vielä yhden pelin...
Ylen kiekkoradiossa kuulostivat kaikki olevan enemmän tai vähemmän kännissä, sen verran levotonta oli niin selostus kuin haastattelutkin. Kiintoisa oli Jypiin liittynyt Pasi Sinisalon (?) haastattelu, jossa kaveri haukkui jyskäläisen toimintakulttuurin ihan maan rakoon – kun omille junnuille ei anneta näyttöpaikkoja ja jostain bussipysäkeiltä poimitaan kaiken maailman kanukit kyytiin viemään pelipaikat omilta junioreilta, jotka varmasti vuodattaisivat sydänverensä kentälle jos vain pääsisivät pelaamaan. Kiintoisia ajatuksia, tuli ihan Hint--- no jotain näitä meikäläisiä junnukuvioita kelattua läpi sen jälkeen. Ja oli jotenkin hassua, että siinä kohtaa peliä Jypillä oli vielä toinen jalka finaalioven välissä ja kaveri ei pidä sitä minään, vaan harmittelee vain tätä junnujen päähän potkimista. Ehkä mekin sitten joskus voidaan murehtia tuollaisia ratkaisevan välieräpelin aikaan..?
Ja mikä h***tti saa tästä seitsemännestä ottelusta käytettävän täällä meillä typerää ”Game Seven” -nimitystä? Jos ei se seitsemäs ottelu tai ratkaisupeli tai kohtalon ottelu tms nimenä kelpaa ja toisaalta ei sitten puhuta ”Game Onesta”, ”Game Twosta” jne., niin on se nyt perhana.
Jo helpotti. Nyt voi vetää henkeä kuin pitää alkaa pelätä loppuotteluiden tuloksia.
