Ei Ruotsin tilanne ole mistään taivaasta tipahtanut annettuna. Siellä on kentällä ja katsomoissa tehty työtä sen eteen. Ruotsissa myös mennään kannattamaan omaa seuraa, eikä itketä kun oma joukkue ei pärjää tai olosuhteet eivät ole täydelliset. Toki monessa paikassa on pystytty rakentamaan myös hyvät olosuhteet, koska seurojen ottelut kiinnostavat sekä kannattajia, että sponsoreita. Siellä on itkemisen sijaan laitettu lumipallo pyörimään oikeaan suuntaan.
Uusi Tammela on varmasti edistysaskel ja helpottaa montaa asiaa. On kuitenkin vaarallista elää jotain sitku-elämää, jossa uusi stadion ratkaisee kaikki ongelmat ja yhtäkkiä jostain tyhjästä syntyy Ilves-jalkapallon ympärille enemmän ja parempaa katsomo- ja kannattajakulttuuria. Tässä on vielä ainakin tämä ja ensi kausi jäljellä ennen kuin Tammelan kulta-aika koittaa. Meillä kannattajillakin on oma vastuumme pitää seuran siinä kunnossa, että tulevaisuus voisi todella olla parempi uudella stadionilla.
Mietittiinkö jossain Osasto41:ssä tai ihan muissakin katsomolohkoissa joskus viisi vuotta sitten, että NHL on kyllä tosi hieno sarja, mutta ei tuo Tampereen Ilveksen jääkiekko oikein kiinnosta ja Liigakin on ihan puuhastelua? Sitten ehkä voin mennä katsomaan Liigaa, kun joukkue pärjää ja sarjan huonoimmalla jäällä ja ahtaimmilla käytävillä varustettu kusenpolttama lato vaihtuu moderniin monitoimiareenaan. Joku ehkä mietti ja boikotoikin silloista kriisi-Ilvestä, mutta aika moni meni paikan päälle pitämään henkitoreissa olevan rakkaan jääkiekkojoukkueensa elossa. Osastokin kehitti toimintaansa sille huimalle tasolle, mitä se nyt on. Ei siellä odotettu, että kyllä sitten lähtee tsäntit ja tifot, kun saadaan uusi areena ja joukkuekin alkaa pärjätä. Itse asiassa tifot ei enää edes lähde, kun ne on kielletty.
Tänään ei muuten ollut yhtään kylmä Ratinassa. Pikemminkin kuuma. Juoma oli kylmää ja ruoka lämmintä. Miesten ottelu oli Ilvekseltä kamala niin pelillisesti kuin lopputuloksenkin kannalta, mutta muuten oli mahtavaa, että 5700 katsojasta niin iso osa oli seuran omia junioreita. Naisten pelissä oli selvästi vähemmän porukkaa, mutta silti hyvä tunnelma ja pienempikin katsojamäärä jaksoi kannustaa omiaan hienosti loppuun asti.
Jos ketjun otsikko kutsuu luettelemaan kaikki oikeat ja tekaistut syyt Ilveksen jalkapallon väheksymiseen, niin minä ainakin tulen ampumaan niitä tekosyitä alas.
Yksi rakkaus, yksi seura.
Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, onko se totta vai halpa mainoslause.