Nestori
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 128
Ilves-sirkuksen käydessä yhä hämmästyttävämmillä kierroksilla kysymys, jota itse - ja varmasti moni muukin - mietin on, miten tästä eteenpäin? Miten minä toimin suhteessa Ilvekseen?
Samalla kun shortsipojat yhä edelleen säätävät taustalla, ja ovat pari uuttakin c-tason bisnessuharia saaneet porukkaansa, joukkue pelaa sydämellä ja paremmin kuin moneen kauteen.
Samalla jokaisella fanilla on oikeus ilmaista näkemyksensä kokonaistilanteesta. Vaikka siihen ei esim. herrojen Kainulainen ja Helenius ymmärrys riitäkään.
Itse en usko jaloilla äänestämisen mielekkyyteen. Tuo toiminta on sukua kansainvälisille boikoteille ja kauppasaarroille, joissa vahinko kohdistuu lähes aina vääriin kohteisiin. Tämän kauden joukkue ja poikkeuksellisen tyylikäs valmentajansa T. Tuokkola ansaitsevat kannattajilta täyden tuen. Peleissä tulee siis käydä.
Joukkueen ja pelien ympärillä tapahtuva oheistuotekauppa on oma lukunsa. Se toki muodostaa osansa tulovirrasta, josta myös pelaajat ja valmennus hyötyvät. Joukkue ei kuitenkaan ole tästä vastuussa. Organisaation henkilökuntaan kohdistuva haitta on luonnollisesti myös hieman ohipotkimista, mutta vahingoilta ei aina voi välttyä. Ottelulippujen päälle tulevat kulut siis nollaan, kauppaa ei käydä.
Mieltä saa ja tulee osoittaa. Joukkueen tulee kokea, että heidän takanaan ollaan sataprosenttisesti.
Sen sijaan mielenosoittaminen tulee kohdistaa mahdollisimman täsmällisesti. Kaksi avainhenkilöä nykyisen organisaatiokatastrofin taustalla ovat nykyinen ja entinen hallituksen pj, herrat Vesa Kainulainen ja Jouni Jääskeläinen. Kyseessä lieneen kaksi suomalaisen urheiluhistorian osaamattominta hallitustoimijaa. Ei ole osaamista, ei ymmärrystä. Jääskeläisen takavasemmalta tehdyt haastattelut takavuosina ja Kainulaisen viime viikkojen mutinat synnyttävät myötähäpeää, jollaista en ole aiemmin kokenut. Ja paljon olen myötähävennyt.
Toki taustalla on muitakin pillipiipareita, tamperelaisia pikkubisnespoikia, jotka voisivat ihan hyvin jatkossakin toimia pikkusponsoreina. Heidän toki tulisi ymmärtää, että parin tuhannen euron sponssaus vuodessa (tyyliin Airila) ei vielä tee heistä suuria suomalaisia urheilujohtajia, vaikka sellaista päiväunta näkevätkin. Roolit selkeiksi ja kuntoon.
Mitäs siis tilalle? Ikävä kyllä hallitus kyntää niin syvällä, että tärkeintä on päästä eroon näistä muutamasta harrastelijasta. Surkeampaan suuntaan osaaminen ei yksinkertaisesti voi mennä. Jyrki Lumpeen ja taustajoukkojensa johdolla tulee koota uusi johto. Ja vaikka pyytäisivat äitini uuden hallituksen pj:ksi, tulos on parempi kuin näiden älyllisemotionaalisesti rajallisten pikkutunareiden johdolla.
Siis. Peleissä käydään entiseen mallin. Joukkueelle ja Tuomas Tuokkolalle täysi tuki, loud'n clear. Kaikki muu taloudellinen aktiviteetti pelien ja seuran ympärillä jäihin. Kainulainen ja Jääskeläinen saatava karkotettua mahdollisimman kauas seurasta. Tämän jälkeen Manngard myy myös osuutensa.
Samalla kun shortsipojat yhä edelleen säätävät taustalla, ja ovat pari uuttakin c-tason bisnessuharia saaneet porukkaansa, joukkue pelaa sydämellä ja paremmin kuin moneen kauteen.
Samalla jokaisella fanilla on oikeus ilmaista näkemyksensä kokonaistilanteesta. Vaikka siihen ei esim. herrojen Kainulainen ja Helenius ymmärrys riitäkään.
Itse en usko jaloilla äänestämisen mielekkyyteen. Tuo toiminta on sukua kansainvälisille boikoteille ja kauppasaarroille, joissa vahinko kohdistuu lähes aina vääriin kohteisiin. Tämän kauden joukkue ja poikkeuksellisen tyylikäs valmentajansa T. Tuokkola ansaitsevat kannattajilta täyden tuen. Peleissä tulee siis käydä.
Joukkueen ja pelien ympärillä tapahtuva oheistuotekauppa on oma lukunsa. Se toki muodostaa osansa tulovirrasta, josta myös pelaajat ja valmennus hyötyvät. Joukkue ei kuitenkaan ole tästä vastuussa. Organisaation henkilökuntaan kohdistuva haitta on luonnollisesti myös hieman ohipotkimista, mutta vahingoilta ei aina voi välttyä. Ottelulippujen päälle tulevat kulut siis nollaan, kauppaa ei käydä.
Mieltä saa ja tulee osoittaa. Joukkueen tulee kokea, että heidän takanaan ollaan sataprosenttisesti.
Sen sijaan mielenosoittaminen tulee kohdistaa mahdollisimman täsmällisesti. Kaksi avainhenkilöä nykyisen organisaatiokatastrofin taustalla ovat nykyinen ja entinen hallituksen pj, herrat Vesa Kainulainen ja Jouni Jääskeläinen. Kyseessä lieneen kaksi suomalaisen urheiluhistorian osaamattominta hallitustoimijaa. Ei ole osaamista, ei ymmärrystä. Jääskeläisen takavasemmalta tehdyt haastattelut takavuosina ja Kainulaisen viime viikkojen mutinat synnyttävät myötähäpeää, jollaista en ole aiemmin kokenut. Ja paljon olen myötähävennyt.
Toki taustalla on muitakin pillipiipareita, tamperelaisia pikkubisnespoikia, jotka voisivat ihan hyvin jatkossakin toimia pikkusponsoreina. Heidän toki tulisi ymmärtää, että parin tuhannen euron sponssaus vuodessa (tyyliin Airila) ei vielä tee heistä suuria suomalaisia urheilujohtajia, vaikka sellaista päiväunta näkevätkin. Roolit selkeiksi ja kuntoon.
Mitäs siis tilalle? Ikävä kyllä hallitus kyntää niin syvällä, että tärkeintä on päästä eroon näistä muutamasta harrastelijasta. Surkeampaan suuntaan osaaminen ei yksinkertaisesti voi mennä. Jyrki Lumpeen ja taustajoukkojensa johdolla tulee koota uusi johto. Ja vaikka pyytäisivat äitini uuden hallituksen pj:ksi, tulos on parempi kuin näiden älyllisemotionaalisesti rajallisten pikkutunareiden johdolla.
Siis. Peleissä käydään entiseen mallin. Joukkueelle ja Tuomas Tuokkolalle täysi tuki, loud'n clear. Kaikki muu taloudellinen aktiviteetti pelien ja seuran ympärillä jäihin. Kainulainen ja Jääskeläinen saatava karkotettua mahdollisimman kauas seurasta. Tämän jälkeen Manngard myy myös osuutensa.