Vs: Muiden joukkueiden uutiset
Nyt on Dixonilla paikka näyttää, mikä hän on miehiään. Eli pystyykö hän tuomaan Tapparan peliin sen raikkaan tuulahduksen, jonka avulla rentous pelaamiseen löytyy ja tukkeutuneet maalihanat aukeavat.
Pohjoisamerikkalaiseen tyyliin Dixon ei ole parhaimmillaan orjallisesti pelitapaa noudattavassa roolissa, vaikka onkin loistava pelaaja molempiin suuntiin. Dixonin taidot tulevat parhaiten esiin silloin, kun hän saa pelata vaistoillaan (hockey sense), jotka eittämättä ovat kotoisen Liigan eliittiä.
Tavallaan tässä punnitaan nyt myös Tapolan "pelisilmää", sillä jos hän ymmärtää antaa Dixonin ketjulle vapauden toteuttaa itseään kaukalossa, tullee jälki olemaan todella tuhoisaa. Tapparasta löytyy sen verran variaatiota laituriosastolle (rouhijat, työmyyrät, sniperit, pelintekijät), että jossain kombinaatiossa Dixon tulee tehoilemaan, jos vain saa pelata omilla vahvuuksillaan. Jos Tapola yrittää jääräpäisesti peluutta Dixonin ketjulla kurinalaista pelitapaa, jossa vaistoille ei juuri sijaa ole, on vaarana se, että Dixon vajoaa samaan massaan muiden kanssa.
Henkilökohtaisesti uskon Tapolan tiedostavan tilanteen olevan sillä mallilla, että Dixonin tuoma potentiaali on saatava esiin vaikka sitten niiden vapauksien kautta. Enkä siis tarkoita sitä, että Dixonin ketju laiminlöisi puolustusvelvoitteet (kuten kirjoitin, Dixon on loistava pelaaja molempiin suuntiin), vaan sitä, että ketjua ei kahlittaisi tiettyyn sabluunaan, vaan mentäisiin vaistojen kautta. Kuten HeGe kirjoitti, taustalla on sen verran tukea maalintekoon, että yhden ketjun vapauksilla ja sitä kautta syntyvällä tuloksella myös muiden ketjujen rentous löytynee, ja laiva on jälleen kurssilla.
Kiitos. Myös Elorannalle tehtiin aikanaan jatkosopimus juuri ennen fuduja. Eli sikäli linjakasta.