Vs: Muiden joukkueiden uutiset
http://m.iltalehti.fi/smliiga/2016051221549912_sm.shtml
"Pulinat pois, Tapparalla on vain 13 kultaa
Tänään klo 10:34
Tammerfors Bollklubb pitää tiukasti kiinni vuosien 1953–55 Suomen mestaruuksista.
TBK:lla on kolme mestaruusviiriä Hakametsän jäähallin katossa. Tapparan historian kolmastoista viiri nousee Suomen vanhimman hallin kattoon ensi syksynä.
TBK:lla on kolme mestaruusviiriä Hakametsän jäähallin katossa. Tapparan historian kolmastoista viiri nousee Suomen vanhimman hallin kattoon ensi syksynä. MIKA KANERVA
– Se on ehdottomasti niin, että TBK:lla on kolme Suomen mestaruutta ja Tapparalla nyt 13, sanoo Tammerfors Bollklubb ry:n (TBK:n) puheenjohtaja Matti Ahlstedt.
Keskustelu Tapparan SM-kultamitalien määrästä kiihtyi ennen vappua, kun kirvesrintojen toimitusjohtaja Mikko Leinonen ja pelaaja Markus Kankaanperä ilmoittivat Kanada-malja kainalossa, että Tappara nousi Ilveksen rinnalle kuudentoista Suomen mestaruuden seuraksi.
Vuonna 1955 perustetussa Tapparassa on laskettu, että seuralle kuuluvat TBK:n vuosien 1953–55 SM-kultamitalit, sillä TBK:n sarjapaikka, valtaosa edustusjoukkueesta ja tunnusvärit siirtyivät Tapparaan vuoden 1955 jälkeen.
– Ymmärtäisin Tapparan näkemyksen, jos TBK:n toiminta olisi 1950-luvun puolivälissä loppunut. Niin ei ollut, vaan seuran toiminta jatkui ja jatkuu yhä. On TBK:lle tärkeä asia, että seuralla on kolme jääkiekkoilun miesten Suomen mestaruutta, Ahlstedt kertoo.
Asiantuntijat ovat Ahlstedtin kanssa samaa mieltä.
– Emme voi muuttaa historiaa, vaan meidän on kunnioitettava sitä. On oikea ratkaisu, että TBK:lla on omat mestaruusviirit Hakametsän jäähallin katossa, sanoo Jääkiekkomuseon puheenjohtaja Kimmo Leinonen.
– Missään nimessä TBK:n ja Tapparan mestaruuksia ei lasketa yhteen. Seurojen välit menivät jossain kohtaa siihen pisteeseen, että yhteinen tahtotila oli, ettei mestaruuksia lasketa yhteen. TBK:n väki suorastaan vaati sitä, toteaa Tapparasta historiikkeja kirjoittanut tamperelainen toimittaja Matti Wacklin.
”Tappara vastusti”
TBK:n mestaruuksista kertovat viirit olivat pitkään Hakametsän jäähallin katossa Tapparan logon alla, kunnes 90-luvun taitteessa TBK sai omat mestaruusviirit.
– Tappara sitä vastusti, joten asiasta väänneettiin tiukasti. Lopulta Tapparan väki ymmärsi, miksi TBK tahtoi omat viirit hallin kattoon. TBK aktivoitui asiassa, kun 80- ja 90-luvuilla erittäin aktiivisesti toiminut seura halusi kunnioittaa ja korostaa juuriaan, Ahlstedt kertoo.
Ahlstedt huomauttaa, ettei TBK:n jääkiekkotoiminta ole loppunut missään vaiheessa – ei edes silloin, kun SM-sarjapaikka luovutettiin Tapparalle.
– Toiminta jatkui Svenska samskolanin alla 50-, 60- ja 70-luvuilla. Jääkiekkotoiminta herätettiin kunnolla henkiin 1970-luvulla.
Vuonna 1932 perustetun TBK:n lajivalikoimaan ovat viime vuosikymmeninä kuuluneet jääkiekkoilu, jalkapalloilu, squash ja käsipalloilu.
Tällä hetkellä TBK:lla on omia joukkueita ikämieslätkässä.
Tampereen ruotsinkielisen väestön perustama TBK voitti jääkiekkoilun miesten SM-kultaa 1953-55. SM-pronssia on vuosilta 1946, 1947, 1948, 1950 ja 1951. Kuvassa yksi mestarijoukkueista. Vasemmalta: Pekka Pönttinen, Ossi Kauppi, Kauko Koiso, Gösta Wangel, Matti Rintakoski, Matti Lampainen ja Kalevi Hämäläinen. Takana vasemmalta: Lauri Sihean, huoltaja Veikko Kuula, Mattti Leiniö, valmentaja Jarl Ohlson, Erkki Hyvönen, Teuvo Takala, Seppo Liitsola ja Seppo Helen.
Tampereen ruotsinkielisen väestön perustama TBK voitti jääkiekkoilun miesten SM-kultaa 1953-55. SM-pronssia on vuosilta 1946, 1947, 1948, 1950 ja 1951. Kuvassa yksi mestarijoukkueista. Vasemmalta: Pekka Pönttinen, Ossi Kauppi, Kauko Koiso, Gösta Wangel, Matti Rintakoski, Matti Lampainen ja Kalevi Hämäläinen. Takana vasemmalta: Lauri Sihean, huoltaja Veikko Kuula, Mattti Leiniö, valmentaja Jarl Ohlson, Erkki Hyvönen, Teuvo Takala, Seppo Liitsola ja Seppo Helen. AAMULEHDEN ARKISTO
SANTTU SILVENNOINEN"
Pakko se on uskoa
.
