Siinä lienee kysymys ainakin kahdesta asiasta. Ensimmäinen on halu nähdä ihmisessä kuitenkin jotakin hyvää ja uskoa että ihminen pystyy muuttumaan, vaikka mitään viitteita historia ei tähän antaisi. Osittain siksihän esimerkiksi perheväkivallan uhrit jäävät kerta toisensa jälkeen huonoon suhteeseen, vaikka ulkopuolisen silmin siinä ei ole pienintäkään järjen hivettä. Tai naiset lankeavat vankilassa istuviin väkivaltarikollisiin, kun kokevat että voivat omalla rakkaudellaan "parantaa" nämä tai toisaalta näkevät tällaisen miehen vahvana ja suojaa tarjoavana.
Mutta sitten on tämä toinen aspekti, joka tässäkin viestiketjussa paistaa rivien välistä aika vahvasti: se on se, että jos joku ihminen on jossakin asiassa (kuten jääkiekossa) todella hyvä, niin koetaan että tämä oikeuttaa hänelle enemmän erivapauksia siviilielämän puolella tai että muiden pitäisi ummistaa silmänsä hänen toilailuilleen. Nimenomaan tämän asian yläpuolelle haluaisin meidän Ilves-kannattajien kykenevän, että me emme hyväksy seuraamme ihmisiä, joiden arvot ja toimintatavat eivät kestä päivänvaloa. Jääkiekko on vain jääkiekkoa eikä mikään elämän yläpuolella oleva asia, joka oikeuttaisi sen parissa olevia ihmisiä toimimaan ihan miten tahansa.