Vs: Otto Koivula
Tarinankertoja sanoi:
Stefan sanoi:
Ei poista sitä matemaattista tosiasiaa että edelleenkin ne sarjapisteet muodostuu tehtyjen ja päästettyjen maalien suhteesta toisiinsa. Helmitaulua käteen 8)
Ja pahoittelut hieman provokatiivisesta tekstistä. Mutta kun nousee oikein savu korvista kun joutuu näin yksinkertaisesta asiasta vääntämään ratakiskoa.
Jaa että sarjapisteet muodostuu tehtyjen ja päästettyjen maalien suhteesta toisiinsa? No ei muuten johdu. Pelin sisällä näin, mutta ei sarjan aikana. 2-1 voitosta tulee 3p, 6-6 tasurista 1p tai 2p, 0-8 tappiosta 0p
maalit 8-15, pisteet 3 ottelua 5p
Ja sitten jos nyt ihan totta heitetään, niin tilastomatematiikka ei ole mitenkään yksinkertaista ratakiskoa, vaan erittäin monimutkasta laskentaa, jota ei nykyään juurikaan käsin edes lasketa. Otetaan tämmönen simppeli yksinkertainen juttu… tekeekö raiti enemmän maaleja kun leftit?
Sorry OT nosto mutta tämä maailman hupaisimman keskustelun jatko oli menny täysin ohi. Joten oli pakko hieman vielä hupsutella
Aika absurdia väittää että joku tilasto ei pidä paikkaansa, koska mikään tilasto ei ole täydellinen.
On pelin virtaa päättyykö matsi 2-1 vai 0-8, tottakai molempien otteluiden sisäiset tilastot täytyy huomioida pitkässä juoksussa. Otteluiden lopputulos ratkeaa maaleihin. Ja maaleja tulee runkosarjassa niin paljon, että niiden tarkasteleminen on selkeästi hyödyllisempää kuin paljon suuremman satunnaisuuden omaavat sarjapisteet. Pitkässä juoksussa varianssi plusmiinustilastossa on paljon pienempää kuin sarjapisteissä. Tilastoista pelin sisällä plusmiinustilasto on koko tilaston ydin ja omaa kaikkein pienimmän varianssin (vääristymän).
Olisi suorastaan irrationaalista päätellä että plusmiinustilastointi ei pitkässä juoksussa olisi riittävän validi, vaikka sarjapisteitä ei jaeta pohjautuen koko kauden plusmiinustilastoihin. Koska kyseinen tilasto peilaa kuitenkin koko kauden sarjapistemäärää tilastoista parhaiten. Plusmiinustilaston vahvuus tulee esiin menestyksenä, mikäli joukkueen pelitapa perustuu plusmiinustilaston optimointiin "kolmen pisteen" maalien metsästyksen sijaan. Hajonta suurille voitoille ja tappioille on varmasti pienempi. Pelitapa on ainoa keino joukkueelle minimoida satunnaisuutta. Mitä heikompi pelitapa ja joukkue, sitä suurempi herkkyys varianssille.
Satunnaisuutta taas lisää superbonukset joissa pelaaja purjehtii koko kentän läpi ja tällää yläristikkon kautta niin että halli räjähtää, cheerleaderit näyttää tissit ja 2h+k laittaa lohta pöytään!
Koska plusmiinuksia on kritisoitu, ennenkun hutkitaan niin tutkitaan myös pyhiä tehopisteitä. Mitenkäs kun pelaaja tekee pelitavan vastaisesti maalin esim. saamalla syötön vastustajan siniviivan tuntumaan vaikka kyseisessä tilanteessa valmentajan vaatimus olisi ollut olla omalla puolustusalueella? 3 pistettäkö taptap päälle? Tai lirutetaan pelitavan vastaisesti poikittaissyöttö oman maalin edestä josta se syötetään maalin tekoon josta "ansaittu" syöttypinna viuhuu taptap. Näitä esimerkkejä riittää vähintään yhtä paljon tehareista kuin plusmiinuksista. Tehopisteet on cool, mutta niiden fanitus perustunee leipää ja sirkushuveja fanien nälkään. Ja se nälkä on kaukana halusta rautaiseen oman pelitavan jauhamiseen, jolla on varmasti optimaalisimmat mahdollisuudet menestykseen pitkässä juoksussa.
Mikään tilasto ei ole koskaan 100% validi, koska on ääretön määrä tekijöitä. Kaikkia taivaankappaleiden asentoja ei yksinkertaisesti voida huomioida. Tilastonlukijan tehtävänä onkin rationalisoida mitä tekijöitä haluaa tilastosta huomioida, jotta siitä on jotain rationaalista hyötyä pitkässä aikajuoksussa. Voittomaali yläriman kautta 5 pistettä meiningit on siitä kaukana.
Eikä edes suuresti palvomani plusmiinustilasto ole täydellinen. Kaukana siitä, koska siinäkin on omat ongelmansa. Onhan se nyt ilmiselvää ettei pelaajan kaikkia ominaisuuksia voida mitata sillä. Pointtini olikin että plusmiinus tehotilasto vääristää yksilön hyödyllisyyttä omalle joukkueelle selkeästi vähemmän, kuin tehopisteet millään painotuksilla. Olettaen että pelaajan hyödyllisyyttä joukkueelle halutaan tulkita tilastojen perusteella pitkässä juoksussa ja isossa kuvassa ilman yksittäisiä epäolennaisia nyansseja. On palikkamatematiikkaa että pelaajien yhteenlaskettu +- = joukkueen menestys, eikä mikään muu. Jos sitä ei kykene ymmärtämään, tuskin kykenee ymmärtämään sitäkään miksei yhdellä tehdyllä maalilla ei voida kompensoida kolmea päästettyä, vaikka joissakin harvinaisissa poikkeustapauksissa kompensoinnille voisi olla aihetta. Jokaisessa väittelyssä jokaiseen pointtiin löydetään poikkeus, kysymys on vain siitä kuinka relevantti se poikkeus on.
Itsekin pikkupoikana muiden mukana seurasin vain tehotilastoja, yllätyin että 2018 sitä tekee edelleen valmentajat ympäri maailmaa "painotuksella" unohtaen turhanpäiväiset plusmiinukset ;D Voin olla pätemättömämpi kuin maailman valmentajat yhteensä, vaikkakin leivän pöytääni tuo tilastojen tulkinta. Joka arki joudun poimimaan informaatiosta olennaiset tekijät nopeammin ja paremmin kuin kilpailijat. Kuten Tarinankertoja kertoi tilastomatematiikan nykytrendistä, en minäkään kykene tekemään laskutoimituksia tekemään käsin. En edes ehtisi tekemään. Teen ne päässä. Tosin mistään rakettitiedelaskuista ei ole kyse omassa hommassani, havaintojeni mukaan jääkiekon olennaisuuksissa noin satakertaa vielä omaa hommaani vähemmän. Ehkä jääkiekossa on kuitenkin jotain hyvin olennaista jäänyt huomaamatta, kun siinä on näinkin suurta vaikeutta hahmottaa jääkiekkopiirien tilastojen ydin 8)