Tänään Ilveksen ratkaisupelaajat olivat pimennossa, mutta kauden kuvan mukaan joukkue on joukkue ja sieltä nousee juuri Bauskit ja Najmanit silloin esiin kun terävin kärki vähän huilaa. JOUKKUE. YHDESSÄ.
Täytyy nostaa hattua naapurin jaksamiselle, edelleen 5vs5 pelissä jopa hivenen edellä ja jalka liikkuu. Mutta vääjäämättömästi parempi voittaa ne pienet asiat.
Kuka ikinä huusi urheiluromantiikkaa niin Adam Najman, ai saatana mua lämmitti sun onnistuminen <3
Dominik Pavlat, ei mulla riitä sanat. Dostalin jälkeen paras kassari, toi rauhallisuus ja varmuus on ihanaa. Antaisin silti täysin järjettömästi Malekille ensi pelin. On meidän joukkueen iso pala ollut myös.
Ilveksen puolustus ansaitsee myös jäätävän peukun ylös. Vähän silti Daniel Gazdan pelipaikka herättää mulla kysymyksiä? Enään ei saada hyökkäyspäähän juuri mitään, mutta omissa on heikko. Rohkeutta valmennukselle.
Kaiken kaikkiaan ihana tulos melko keskinkertaisella pelillä. Mouhot helvettiin!