Jos yksittäisiä juttuja alkaa miettimään, niin näkisin, että ainakin pelin avaamisessa on todella iso ero. Ilveksen hyökkäyksiin lähdöt näyttävät järjestelmällisesti siltä kuin kaverit pelaisivat ensimmäistä kertaa yhdessä. Aivan hirveätä lapsuksia tulee lähes vaihdosta toiseen, ajoitukset ovat pielessä ja liian usein pakistossa tyydytään vaan heittämään kiekko pitkäksi tai suoraan vastustajalle. Vähintään puolet vastuusta kuuluu toki myös hyökkääjille, jotka eivät tarjoa syötön paikkoja. Toisaalta Kalpa hoitaa sitten vastaanottavana osapuolena oman roolinsa usein Ilvestä paremmin.
Jos katsoo vastapuolta, niin Salmelat ja kumppanit kelaavat kiekollisina heti kovaan vauhtiin, jos painetta ei tule ja kuskaavat välillä itsekin kiekkoa aktiivisesti aina hyökkäysalueella asti. Ja jos tämä ei onnistu, niin aktiivisia kiekon kuskaajia löytyy sitten Klemetin, Mäenpään, Korhosen ja jopa Tavernierin muodossa. Ilvekseltä vastaavaa tarjoaa tällä hetkellä 2-3 pelaajaa, eli tshekit ja Eetu Päkkilä. Pakistossa ei sitten kukaan, vaan jopa Aleksi Elorinne pyyhkii meidän puolustajilla kiekollisessa pelissä jäätä. Westerlundista, Lappalaisesta ja Salmelasta puhumattakaan.
KalPalla tuntuu olevan aina useampi malli, joilla lähdetään hyökkäyksiä käynnistämään, kun taas meidän puolella punainen lanka on tyystin hukassa.
Ilves on sitten puolestaan hyökkäysalueelle hallitusti päästessään mielestäni KalPaa huomattavasti vaarallisempi ja tällä ominaisuudella pelejä on myös saatu maalipaikkojen osalta hallittua. Ei KalPan pelaajista kuin Mäenpää ja Kapanen vedä vertoja Ilveksen yksilöille siinä vaiheessa, kun pitäisi todellisia maalipaikkoja järjestää. Esimerkiksi maalitykki Kantner on noin muilta osin kuin viimeistelyn puolesta ollut hyvin näkymätön kiekon kanssa.