Sebokin poissaolo lähtökohtaisesti korostaa sentteriosaston voimasuhdetta, jossa Pelicans on kaikkien pelatessakin ehkä paperilla jopa Ilvestä edellä. Mäntykivi on ollut kevään aikana hyvä, mutta mielestäni istunut paremmin laituriksi kuin sentteriksi. Tämä kolmikko toki on pelannut myös hyvin yhteen ja jopa ratkonut pelejä. Iso luottamuksen osoitus toki Männylle valmennukselta tämä ja on sen esityksillään myös ansainnut.
Päkkilään puolestaan sitten ihan täysi luotto sen suhteen, että pystyy täyttämään Rädyn paikan ja tekemään joitain juttuja jopa paremmin. Toivotaan, että löytää paikkansa myös ylivoimasta.
Pelicansin puolelta pakko mainita tuo kakkosketjun kolmikko, joka on ollut hyökkäyssuuntaan joukkueessa oikeastaan suvereeni. Tämä on myös suistanut sellaiset nimimiehet kuin Kangasniemen ja Ikosen kakkos- tai jopa kolmosviulun soittajaksi. Tämäkin on toki peliesityksillä ansaittu juttu.
Tässä on myös iso muutos runkosarjaan verrattuna, sillä Pelicans on mm. KalPan tavoin muodostunut sellaiseksi tasaiseksi neljän ketjun joukkueeksi, josta puuttuu ehkä ratkaisuvoimaa, mutta josta potentiaalia tehoiluun löytyy laajalta rintamalta.
Lähtökohtaisesti Ilves pääsee sekä tänään että itse ottelusarjassa pitkälle sillä, että tämä Jasekin kolmikko ei onnistu tehoilemaan. Huolella on kuitenkin oltava myös taustalta löytyvien pelaajien kanssa. Vilenin kolmikon pudotuspelit ovat olleet tähän mennessä repaleiset, mutta nämä nuoret ovat kuitenkin pelanneet koko alkuvuoden vahvasti. Mielenkiintoista on nyt nähdä kunnolla se, miten tämä kolmikko onnistuu tosipeleissä. Mikäli onnistuu, niin silloin vastassa on todella varteenotettava vastus.
Isoin etu Ilvekseltä löytyy takalinjoilta ja ainakin tänään se vielä korostuu, kun kokenut Eronen on sivussa. Aika kovaa painetta tulee nyt mm. hienon kauden pelanneelle Vilenille, joka lienee nyt joukkueen ykkösmies kiekollisista puolustajista puhuttaessa.
